Tuore Käypä hoito -suositus lyhentyneestä hammaskaaresta: Takahampaiden puuttumisesta ei välttämättä haittaa

Takahampaiden puuttuminen yleistyy aikuisilla iän myötä.  65-vuotiaista suomalaisista enää vajaalla puolella on vähintään 20 hammasta. Takahampaiden puutteesta on haittaa yleensä vasta kun lyhentynyt hammaskaari kuormittaa purentaa epäsymmetrisesti.  Jos lyhentyneestä hammaskaaresta on haittaa, puuttuvat hampaat korvataan ensisijaisesti kiinteällä proteesilla.

Lyhentyneellä hammaskaarella tarkoitetaan tilannetta, jossa leukaneljänneksestä puuttuvat vähintään isot takahampaat eli molaarit ja mahdollisesti niiden lisäksi sivualueen välihampaat eli premolaarit. Takahampaiden puuttuminen yleistyy iän myötä. 65-vuotiaista suomalaisista enää vajaalla puolella on vähintään 20 hammasta. Joka kymmenennellä yli 30-vuotiaalla suomalaisella ei ole lainkaan omia hampaita suussaan.

Lyhentyneen hammaskaaren hoitoa koskevan Käypä hoito -suosituksen tavoitteena on antaa ohjeita siihen, miten voidaan pitää yllä tai palauttaa riittävää purentakykyä tai ehkäistä muutokset purentaelimessä potilailla, joilla on lyhentynyt tai lyhentymisvaarassa oleva hammaskaari. Suositus antaa ohjeita myös siihen, milloin olemassa oleva hampaisto kannattaa kuntouttaa niin, ettei lyhentynyttä hammaskaarta pidennetä, ja siihen, milloin ja miten puuttuvia hampaita korvataan.

Yksilöllinen hoitosuunnitelma tarpeen

Ikääntyvällä henkilöllä riittävään pureskeluun ja tasapainoiseen purentaan voi riittää kymmenen vastakkain purevaa hammasparia. Takahampaiden korvaamiseen ei aina ole syytä. Mikäli hampaiden puuttuminen kuitenkin aiheuttaa ongelmia, tilanne selvitetään huolellisella tutkimuksella. Potilaan muu terveydentila selvitetään ja purentaelimistön kunto kartoitetaan röntgentutkimuksella sekä kipsimallisuunnittelulla. Potilaan kanssa keskustellaan hampaiden puuttumisen aiheuttamista tuntemuksista ja puuttuviin hampaisiin mahdollisesti liittyvistä purennallisista ja ulkonäöllisistä haitoista.

Joskus hampaita joudutaan myös poistamaan, syitä ovat muun muassa jäljellä olevien hampaiden tulehdukset tai vauriot, joiden hoitoennuste on huono, hampaiden hankalat virheasennot, potilaan huono hoitomotivaatio tai yleisterveyden ongelmat ja hampaiston huono kokonaisennuste.

- Puuttuvien hampaiden korvaaminen tulee kyseeseen silloin, kun lyhentyneestä hammaskaaresta on selvästi haittaa. Ensisijaisesti tulee harkita kiinteää hoitovaihtoehtoa kuten implanttikantoista kruunua tai siltaa, toteaa suositustyöryhmän puheenjohtaja, HLT, protetiikan ja purentafysiologian erikoishammaslääkäri Ritva Näpänkangas.

Joissakin tilanteissa vaihtoehtona on irrotettava osaproteesi, vaikka siitä voi olla enemmän haittoja kuin kiinteästä proteesista. Irrotettava proteesi ilmeisesti lisää hampaiden reikiintymistä.

- Suomessa on käytössä noin 1,5 miljoonaa irtoproteesia, ja irtoproteesi on useasti monesta syystä yksilötasolla realistinen hoitovaihtoehto purennan kuntouttamiseksi. Hoidon oikealla suunnittelulla ja toteutuksella irrotettava osaproteesikin voi siis tulla kyseeseen, selvittää protetiikan ja purentafysiologian erikoishammaslääkäri Marika Doepel.

Hampaiston kunnon ylläpidossa ja kuntoutuksessa potilaan oma panos on avainasemassa terveydenhuollon ammattilaisten ohella:

- Potilaan päivittäinen itsehoito on ehdottoman tärkeää niin omien hampaiden säilyttämiseksi kuin kaikenlaisen proteettisen hoidon onnistumiseksi. Sen lisäksi kannattaa käydä säännöllisesti suun tutkimuksissa ja ammattimaisessa ylläpitohoidossa, korostaa parodontologian erikoishammaslääkäri, Käypä hoito -toimittaja Marja Pöllänen.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä on laatinut Käypä hoito -suosituksen lyhentyneen hammaskaaren hoidosta. Käypä hoito -suositus potilasversioineen on luettavissa osoitteessa www.kaypahoito.fi. Sivulta löytyvät myös 102 muuta tähän saakka valmistunutta Käypä hoito -suositusta.

Lisätiedot:

- Työryhmän puheenjohtaja, HLT, EHL Ritva Näpänkangas, Oulun yliopisto ja OYS, puh. 040 713 7077, sposti: etunimi.sukunimi (at) oulu.fi 
- HLT, EHL Marika Doepel, Turun yliopisto ja PlusTerveys Oy, puh. 0400 741 977; sposti: etunimi.sukunimi (at) fimnet.fi
- HLT, EHL, Käypä hoito -toimittaja Marja Pöllänen; 040 723 5818, sposti: etunimi.sukunimi(at) duodecim.fi
- EHL Marjatta Jokela-Hietamäki, PlusTerveys Oy, Helsinki; sposti: etunimi.sukunimi (at) kolumbus.fi
- HLL Ani Lakoma, Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto, (Käypä hoito -toimittaja 30.4.2012 asti), sposti: etunimi.sukunimi (at) fimnet.fi
- HLT, EHL Panu Rantonen, Savonlinnan keskussairaala, ISSHP, sposti: etunimi.sukunimi (at) koti.fimnet.fi tai etunimi.sukunimi (at) isshp.fi
- EHL Olli Saloheimo, Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut, kliininen erikoishoito; sposti: etunimi.sukunimi (at) jkl.fi
- HLT, EHL Maarit Salonen-Kemppi, Oral Hammaslääkärit, Oulu, sposti: etunimi.sukunimi (at) fimnet.fi

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on vuonna 1881 perustettu tieteellinen yhdistys, joka kehittää lääkärin ammattitaitoa ja käytännön työtä täydennyskoulutuksen, julkaisujen ja apurahojen avulla. Seuraan kuuluu yli 20 000 lääkäriä ja lääketieteen opiskelijaa sekä 100 jäsenyhdistystä.
Kustannus Oy Duodecim julkaisee lääkäreille ja muille terveydenhuollon ammattilaisille suunnattuja oppi- ja käsikirjoja sekä tietokantoja päivittäisen työnteon tueksi. Tarjoamme myös luotettavaa ja ymmärrettävää tietoa terveydestä ja sairauksista suurelle yleisölle

Avainsanat: