Uuden Käypä hoito -suosituksen tavoitteena on yhdenmukaistaa rannemurtumien hoitoa
Juuri julkaistun värttinäluun alaosan murtuman (rannemurtuman) Käypä hoito -suosituksen tavoite on yhdenmukaistaa murtuman hoitolinjoja ja vähentää murtumista aiheutuvaa työkyvyttömyyttä. Suosituksella pyritään myös vähentämään sellaisia hoitoja, jotka tutkimusten perusteella eivät ole vaikuttavia.
Värttinäluun alaosan murtuma on yleisin yläraajamurtuma, jota esiintyy eniten vaihdevuosi-iän ohittaneilla naisilla ja toisaalta kasvuikäisillä pojilla. Se syntyy useimmiten ojennetun käsivarren varaan kaatuessa. Murtumia hoidetaan ensisijaisesti kipsaamalla, mutta uuden Käypä hoito -suosituksen mukaan leikkaushoitoa tulisi harkita työikäisillä potilailla, jos murtumaa ei ilman leikkausta saada hyväksyttävään asentoon.
Hoidon tavoitteena on ranteen kivuttomuus ja toimintakyvyn palauttaminen mahdollisimman lähelle vammaa edeltänyttä tasoa. Murtumien paranemista voidaan arvioida erilaisilla mittareilla, jotka mittaavat ja pisteyttävät käden ja yläraajan toimintakykyä ja arvioivat potilaan kokemaa kipua.
– Hoidossa käytettävien menetelmien tulisi olla vaikuttavia ja turvallisia, korostaa suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtaja LT, dosentti Nina Lindfors. Esimerkiksi rannemurtumien leikkaushoidosta ei yli 65-vuotiailla todennäköisesti ole hyötyä. Heillä kirurgisen hoidon tarve tulee harkita tapauskohtaisesti.
Käytännössä hoidon valintaan vaikuttavat sekä potilaaseen että vammaan liittyvät tekijät kuten muu sairastavuus ja murtuman tyyppi.
Tavoitteena kivuton ranne ja hyvä toimintakyky
Värttinäluun alaosan murtumasta toipuminen kestää 6–12 kuukautta. Osalle potilaista jää ranteeseen toiminnallista haittaa riippumatta hoitomuodosta tai murtuman asennosta. Riski kuitenkin pienenee selvästi iän myötä.
Aiemmin värttinäluun alaosan murtuman sairastaneilla on todettu olevan 2,5-kertainen riski saada uusi murtuma. Uusi suositus ohjaa kiinnittämään huomiota kaatumisten ehkäisyyn erityisesti silloin, jos potilaalla on suuri kaatumisvaara. Kaatumisten ehkäisyssä on tärkeää arvioida muun muassa potilaan ravitsemustila ja kodin vaaratekijät sekä tarkistaa lääkehoito ja näkökyky.
Uudessa suosituksessa otetaan kantaa myös rannemurtuman jälkeiseen kuntoutukseen. Sen tavoitteena on vamman aiheuttaman toiminnanrajoituksen minimoiminen. Päämääränä ovat mahdollisimman kivuton ranne, nivelten täysi liikkuvuus ja käden hyvä puristusvoima. Valtaosalla potilaista vamma ei aiheuta pysyvää haittaa päivittäisiin toimintoihin.
– Toivomme että uusi Käypä hoito -suositus yhdenmukaistaa murtumien diagnostiikkaa, hoitoa ja seurantaa ja edistää parhaaseen mahdolliseen hoitotulokseen pääsemistä kaikilla potilailla, toteaa Lindfors.
Lisätietoja:
LT, dosentti Nina Lindfors, opetus- ja tutkimuslinjajohtaja, yl, Tukielin- ja plastiikkakirurgia, HYKS, p. 050 4270845, nina.c.lindfors@hus.fi,
viestintäpäällikkö Anu Koivusipilä, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, p. 09 6188 5252, anu.koivusipila@duodecim.fi
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Fysiatriyhdistys ry:n, Suomen Käsikirurgiyhdistys ry:n ja Suomen Ortopediyhdistys ry:n asettama työryhmä on laatinut värttinäluun alaosan murtuman Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. Käypä hoito -suositus on luettavissa osoitteessa www.kaypahoito.fi
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim: Käypä hoito
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi.
Suosituksia laatii Suomalainen Lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa. Suositusten tuottamisesta vastaavat asiantuntijatyöryhmä ja Käypä hoito -toimitus julkisella rahoituksella.
Avainsanat: