Uusi Käypä hoito -suositus Raskauden ehkäisystä: Raskauden ehkäisyyn liittyy edelleen paljon vääriä uskomuksia
Lihottavatko ehkäisyvalmisteet? Tekevätkö hormonaaliset ehkäisymenetelmät ”hulluksi”? Missä iässä ehkäisyn voi aloittaa? Saako alaikäinen ostaa jälkiehkäisytabletteja? Aiheuttavatko hormonaaliset ehkäisyvalmisteet laskimotukoksia? Raskauden ehkäisyn Käypä hoito -suositus antaa vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin sekä auttaa terveydenhuollon ammattilaisia sopivan ehkäisymuodon valinnassa yhdessä potilaan kanssa.
Ehkäisymenetelmän valinnan tulee perustua potilaan toiveisiin ja realistiseen tilanneselvitykseen. Ehkäisyn valinnan ja aloittamisen jälkeen seurantakäynneillä on tärkeä merkitys, sillä niiden avulla voidaan todeta mahdolliset ongelmat ehkäisyn käytössä, kiinnittää huomiota terveydelle haitallisiin elintapoihin ja mahdolliseen seksuaaliseen riskikäyttäytymiseen sekä ehkäistä ja hoitaa seksitauteja.
– Turvallisia ehkäisyvalmisteita on tarjolla laaja kirjo, joten ilman ehkäisyä ei tarvitse olla. Ehkäisyn aloittaminen ei edellytä gynekologista tutkimusta, vaikka niin usein luullaan. Valitettavasti edelleen raskauden ehkäisyyn liittyy monia uskomuksia, joita tieteelliset tutkimukset eivät tue, sanoo Raskauden ehkäisyn Käypä hoito -suosituksen työryhmän puheenjohtaja, LKT, dosentti Mervi Halttunen-Nieminen.
– Käytännössä tehokkaimpia ehkäisymenetelmiä ovat kierukat ja implantit, koska niihin ei liity unohtamisen riskiä. Kierukka sopii ehkäisyksi myös synnyttämättömille naisille, sillä markkinoilla on tarjolla erikokoisia kierukoita. Kierukan ehkäisymuodoksi valitseva nainen voi valita joko hormoni- tai kuparikierukan, joista jälkimmäinen sopii ehkäisyksi myös niille, joille hormonaalinen ehkäisy ei sovi, Halttunen-Nieminen kertoo.
Väärät uskomukset vaarantavat ehkäisyn onnistumisen
Raskauden ehkäisyyn liittyy edelleen paljon vääriä uskomuksia sekä pelkoja. Jopa 62 %:lla on ehkäisyyn liittyviä huolia. Aktiivisella neuvonnalla voidaan vähentää uskomuksiin tai mediakeskusteluun perustuvia pelkoja.
– Hormonaalisten ehkäisymenetelmien haitat on yleisin aihe, josta naiset hakevat lisää tietoa muun muassa keskustelupalstoilta. Naiset usein yliarvioivat hormoniehkäisyn riskejä. Eniten pelätään – aiheettomasti – hormonaalisen ehkäisyn aiheuttavan lapsettomuutta. Hormonaalisen ehkäisyn lopettamisen jälkeen hedelmällisyys palautuu ikää vastaavalle tasolle, sanoo sairaanhoitaja, kätilö, seksuaalineuvoja Eija Väänänen.
Toinen yleinen väärinkäsitys on, että hormoniehkäisyssä tulee pitää taukoja. Jatkuvan ohjeen mukaisen käytön keskeyttäminen tai tauottaminen ei ole tarpeellista. Yhdistelmäehkäisyvalmisteiden käyttöön liittyvä laskimotukosvaara on suurimmillaan heti aloituksen aikana ja myös lyhyenkin (1 kk) tauon jälkeen, joten tämänkään vuoksi tauottaminen ei ole suositeltavaa. Usein myös luullaan, että laskimotukosriki liittyy kaikkiin hormonaalisiin ehkäisyvalmisteisiin, vaikka riski liittyy ainoastaan yhdistelmäehkäisyvalmisteiden käyttöön. Yhdistelmäehkäisyvalmisteiden aiheuttama laskimotukosriski arvioidaan usein korkeammaksi kuin se todellisuudessa on. Jo itse raskaus tai esimerkiksi tupakointi ovat huomattavasti isompia riskejä saada laskimotukos. Tulppariskiä voi ja kannattaa pienentää olemalla tupakoimatta, liikkumalla säännöllisesti ja välttämällä ylipainoa.
– Muita yleisiä uskomuksia on muun muassa se, että omassa suvussa hormoniehkäisy ei sovi. Tälle väitteelle ei ole mitään lääketieteellistä perustetta, sillä hormonivalmisteiden sopivuus ei ole periytyvää. Turhaan pelätään myös hormonivalmisteiden nostavan painoa tai hormonivalmisteiden vaikutusta mielialaan. Hormonaaliset ehkäisyvalmisteet voivat kyllä vaikuttaa mielialaan, mutta vaikutukset ovat yksilöllisiä. Ehkäisyvalmisteet voivat myös parantaa mielialaa ja PMS-oireilua, Väänänen huomauttaa.
Ikä ei ole este ehkäisyn käytölle
Nuoruus ei ole este ehkäisyn käytölle, mutta etenkin alle 15-vuotiaiden osalta kokonaistilanne on selvitettävä huolellisesti, eli varmistettava ettei nuorta hyväksikäytetä tai ettei ehkäisyn tarpeeseen liity riskikäyttäytymistä. Alaikäinen ehkäisyä hakeva nuori voi itse päättää ehkäisyn käytöstä, eli vanhempien suostumusta ei tarvita. Myöskään jälkiehkäisylle ei ole ikärajaa.
– Raskauden ehkäisyn sekä ehkäisypalveluiden tulee olla helposti saatavilla nuorille läpi vuoden. Nuorten tulee päästä palveluiden asiakkaaksi viikon sisällä. THL:n seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma suosittelee ehkäisyn antamista maksutta alle 20-vuotiaille. Oli valittu ehkäisymenetelmä mikä hyvänsä, ehkäisyn hakijaa tulee aina muistuttaa, että kondomi on ainoa ehkäisymenetelmä, joka ehkäisee myös seksitauteja, Väänänen kertoo.
Lisätietoja:
LKT, dosentti, naistentautien ja synnytysten ja gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri Mervi Halttunen-Nieminen, mervi.halttunen-nieminen@hus.fi (haastattelupyynnöt sähköpostin välityksellä)
sairaanhoitaja, kätilö, seksuaalineuvoja Eija Väänänen, eijai.vaananen@vantaa.fi (haastattelupyynnöt sähköpostin välityksellä)
viestintäpäällikkö Anna Kojo, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, p. 09 6188 5227, anna.kojo@duodecim.fi
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Gynekologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä on laatinut Raskauden ehkäisyn Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. Käypä hoito -suositus ja potilasversio ovat luettavissa tiedotustilaisuuden aikaan osoitteessa www.kaypahoito.fi
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on vuonna 1881 perustettu tieteellinen yhdistys, joka kehittää lääkärin ammattitaitoa ja käytännön työtä täydennyskoulutuksen, julkaisujen ja apurahojen avulla. Seuraan kuuluu yli 21 000 lääkäriä ja lääketieteen opiskelijaa sekä 100 jäsenyhdistystä.
Kustannus Oy Duodecim julkaisee lääkäreille ja muille terveydenhuollon ammattilaisille suunnattuja oppi- ja käsikirjoja sekä tietokantoja päivittäisen työnteon tueksi. Tarjoamme myös luotettavaa ja ymmärrettävää tietoa terveydestä ja sairauksista suurelle yleisölle
Avainsanat: