Uusi ylävatsavaivojen Käypä hoito -suositus: Suurin osa ylävatsavaivoista voidaan todeta ja hoitaa oireiden perusteella
Toistuvat ylävatsavaivat ovat yleisiä. Ylävatsalle sijoittuvia, kohtalaisen pitkäkestoisia ja ylämahasuolikanavasta syntyviä oireita kutsutaan dyspepsiaksi. Pääosaan niistä ei voida osoittaa mitään selkeää syytä, jolloin puhutaan toiminnallisista vatsavaivoista, joita on arviolta puolet ylävatsavaivoista. Refluksitauti eli mahan sisällön nousu ruokatorveen muodostaa kolmanneksen ylävatsavaivoista. Helikobakteeri-infektion mahdollisuus selvitetään yleensä, koska sen hoito voi helpottaa dyspepsiaa ja poistaa tulevaisuuden mahasyöpäriskiä.
Ylävatsavaivat, arkikielessä ruuansulatusvaivat, ilmenevät usein aterian jälkeisenä täyteläisyyden tunteena, vatsan turpoamisena, röyhtäilynä, kipuina tai poltteluna. Joskus esiintyy myös pahoinvointia, oksentelua tai selittämätöntä laihtumista. Ylävatsavaivojen selvittely lähtee juuri näistä oireista.
Ylävatsavaivojen taustalla voi olla erilaisia ruoansulatuskanavan sairauksia, joiden selvittämiseksi voidaan käyttää gastroskopiaa eli mahan tähystystä. Aikaisemmin tärkein syy tämän tutkimuksen käyttöön on ollut mahasyövän poissulkeminen. Mahasyöpä on kuitenkin vähentynyt Suomessa jyrkästi viimeisen 30 vuoden aikana. Nykyisin gastroskopiaa käytetään lähinnä muiden elimellisten ylemmän ruoansulatuskanavan sairauksien poissulkemiseksi.
- Jos potilaalla on hälyttäviä oireita, kuten verta ulosteessa tai oksennuksissa, nielemisvaikeutta, lämpöilyä tai selkeitä poikkeamia verikokeissa oireen aikana, on gastroskopia aiheellinen. Potilaan kertomuksen perusteella pystytään melko hyvin erottamaan, onko kyse ns. refluksitaudista, eli mahahapon takaisinvirtauksesta, vai muusta dyspepsiasta, selvittää sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Jari Koskenpato.
Valtaosa ylävatsavaivoista todetaan toiminnallisiksi. Toiminnallinen dyspepsia on vaaraton mutta usein vuosiakin kestävä vaiva. Usein jo oireen vaarattomuuden tiedostaminen riittää siitä kärsiville, tarvittaessa oireita voidaan hoitaa myös lääkkeillä. Ensisijainen lääkitys on protonipumpun estäjä, jota voidaan käyttää oireiden vaivatessa pienimmällä vaikuttavalla annoksella.
Refluksitauti
Refluksitaudiksi kutsutaan tilaa, jossa mahan sisältö nousee ruokatorveen. Refluksitauti on yleinen vaiva, joka todetaan närästys- ja käänteisvirtausoireiden perusteella. Käänteisvirtauksessa (regurgitaatio) mahan sisältöä virtaa ilman ponnistusta mahalaukusta ruokatorveen, kurkkuun ja suuhun. Oireeseen ei liity pahoinvointia eikä oksentelua. Refluksitautia hoidetaan ensisijaisesti haponestolääkkeellä (= protonipumpun estäjällä tai histamiini-2-reseptorin salpaajalla). Vain pieni osa refluksitautia sairastavista tarvitsee leikkaushoitoa.
- Esofagogastroskopia eli ruokatorven, mahalaukun ja pohjukaissuolen tähystys tehdään, kun potilas tarvitsee toistuvia lääkekuureja tai hänellä on hälyttäviä oireita tai löydöksiä kuten nielemisvaikeutta, laihtumista tai anemiaa. Tähystyksellä voidaan todeta refluksitaudin elinmuutokset ja niiden vaikeusaste sekä komplikaatiot, joita ovat esofagiitti, Barrettin ruokatorvi sekä ruokatorven haavauma ja ahtauma, selvittää sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Markku Voutilainen.
Helikobakteeri-infektio
Helikobakteeri on yksi ylävatsavaivojen syy. Sen esiintyminen on kehittyneissä länsimaissa käynyt harvinaisemmaksi nuoremmilla ikäluokilla. Helikobakteeri-infektio ei aiheuta mitään tunnusomaisia vaivoja, vaan diagnoosi perustuu laboratoriotutkimuksiin.
- Helikobakteeri-infektio todetaan tavallisesti hengitystestillä tai ulostenäytteestä. Infektion tarkka diagnoosi voidaan tehdä myös mahantähystyksen yhteydessä otetusta koepalasta. Helikobakteeri hoidetaan kahden antibiootin ja haponestolääkkeen yhdistelmällä. Helikobakteerin hoito auttaa vain pientä osaa ylävatsaoireisista potilaista, mutta sitä suositellaan mahahaavan ja mahasyövän riskin vähentämiseksi, tiivistää dosentti, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Seppo Niemelä.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gastroenterologiayhdistys ry:n asettama työryhmä on laatinut Käypä hoito -suosituksen Ylävatsavaivaisen potilaan tutkimisesta ja hoidosta. Päivitetty Käypä hoito -suositus potilasversioineen ovat luettavissa osoitteessa www.kaypahoito.fi. Sivulta löytyvät myös 101 muuta tähän saakka valmistunutta Käypä hoito -suositusta.
Lisätiedot:
Työryhmän puheenjohtaja: Krister Höckerstedt, professori; sposti: etunimi.sukunimi (at) hus.fi; puh. 040 5586886
Jari Koskenpato, LT, erikoislääkäri, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri
HYKS gastroenterologian klinikka ja Lääkärikeskus Aava/Gastrolääkärit Oy; sposti: etunimi.sukunimi (at) hus.fi, puh. 050 305 3790
Seppo Niemelä, dosentti, osastonylilääkäri, OYS:n medisiininen tulosalue, gastroenterologian osasto; sposti: etunimi.sukunimi (at) kotikone.fi; puh. 040 587 2728
Markku Voutilainen, dosentti, johtajaylilääkäri, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri; sposti: etunimi.sukunimi (at) ksshp.fi; puh. 040 7274 375
Merja Ashorn, dosentti, ylilääkäri, lastentautien erikoislääkäri; Etelä-Karjalan keskussairaala, lastenklinikka: sposti: etunimi.sukunimi (at) eksote.fi
Markku Heikkinen, gastroenterologian dosentti, ylilääkäri, KYS; sposti: etunimi.sukunimi (at) kuh.fi
Anna-Liisa Karvonen, dosentti, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri, Tampereen yliopisto; sposti: ansa.karvonen (at) pp.fimnet.fi
Tanja Laukkala, LT, psykiatrian ylilääkäri, Sotilaslääketieteen keskus, (Käypä hoito -toimittaja); sposti: etunimi.sukunimi (at) duodecim.fi
Martin Rasmussen, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, terveyskeskuslääkäri; sposti: etunimi.sukunimi (at) tampere.fi
Tom Scheinin, kirurgian professori, ylilääkäri; HYKS:n kirurginen sairaala; sposti: etunimi.sukunimi (at) hus.fi
Raija Sipilä, LT; Käypä hoito -toimituspäällikkö, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim; sposti: etunimi.sukunimi (at) duodecim.fi
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on vuonna 1881 perustettu tieteellinen yhdistys, joka kehittää lääkärin ammattitaitoa ja käytännön työtä täydennyskoulutuksen, julkaisujen ja apurahojen avulla. Seuraan kuuluu yli 20 000 lääkäriä ja lääketieteen opiskelijaa sekä 100 jäsenyhdistystä.
Kustannus Oy Duodecim julkaisee lääkäreille ja muille terveydenhuollon ammattilaisille suunnattuja oppi- ja käsikirjoja sekä tietokantoja päivittäisen työnteon tueksi. Tarjoamme myös luotettavaa ja ymmärrettävää tietoa terveydestä ja sairauksista suurelle yleisölle
Avainsanat: