Vanhemmuustaito-ohjaus tuloksellisin keino lasten käytöshäiriöiden hoidossa, sanoo tuore Käypä hoito -suositus
Lasten ja nuorten käytöshäiriöiden Käypä hoito -suositus korostaa psykososiaalisia keinoja käytöshäiriöiden hoidossa. Erityisen tehokasta on vanhemmuustaitojen opettaminen käytöshäiriöistä kärsivien lasten vanhemmille. Käytöshäiriöitä voidaan ehkäistä opettamalla tunne- ja vuorovaikutustaitoja kaikille lapsille ja nuorille. Käytöshäiriöt ovat yleinen syy lasten ja nuorten ohjautumisessa mielenterveyspalveluiden piiriin.
Juuri julkaistu Käypä hoito -suositus lasten ja nuorten käytöshäiriöistä tarjoaa näyttöön perustuvaa tietoa lasten ja nuorten käytöshäiriöiden ehkäisyn, arvioinnin, diagnostiikan ja hoidon järjestämiseksi.
– Käytöshäiriöt ovat yleinen syy lasten ja nuorten hakeutumisessa mielenterveyspalveluihin. Hyvä uutinen on se, että käytöshäiriöitä voidaan ehkäistä esimerkiksi opettamalla päiväkodissa tai koulussa vuorovaikutus- ja tunnetaitoja sekä ongelmanratkaisukykyä kaikille lapsille ja nuorille. Uudessa opetussuunnitelmassa näiden taitojen opettaminen onneksi korostuukin. Hoidossa tärkeää on sujuva yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, koulun, opiskeluhuollon ja muiden toimijoiden välillä, sanoo suositustyöryhmän puheenjohtaja, lastenpsykiatrian professori Eeva Aronen.
Tunne- ja vuorovaikutustaidot käytöshäiriöiden ehkäisyn keskiössä
Lapsen ja nuoren käyttäytymisen oppimista tukevat turvalliset, ennakoitavat ja lämpimät ihmissuhteet, positiiviset kasvatuskäytännöt sekä ympäristön tarjoamat myönteiset mallit. Erityisesti lasten kielellisen kehityksen sekä vanhemmuuden ja päiväkoti- ja kouluympäristöjen tukeminen vähentävät käytöshäiriöiden riskitekijöitä yksilön ja yhteiskunnan tasolla.
– Kouluissa koko ryhmälle kohdistettu tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettaminen vähentää lasten ja nuorten käytösongelmia. Erityistä arkiympäristön tukea kannattaa kohdistaa lapsiin, joilla on ikätasoa heikommat kielelliset taidot tai toiminnanohjauksen puutteita. Esimerkiksi voidaan käyttää kuvia kommunikaation apuna ennen kuin varsinaisia käytösongelmia esiintyy, kertoo apulaisylilääkäri, lastenpsykiatrian dosentti Päivi Santalahti.
Hoidossa korostuvat psykososiaaliset keinot
Lasten ja nuorten käytöshäiriöiden hoidon keskiössä ovat psyykkisiin toimintoihin, käyttäytymiseen ja sosiaaliseen lähiympäristöön kohdennetut lääkkeettömät interventiot. Alle kouluikäisille lapsille tuloksellisinta hoitoa tutkimusten mukaan on vanhemmuustaito-ohjaus, jossa tuetaan lapsen ja vanhemman myönteistä suhdetta ja vahvistetaan lapsen positiivista käytöstä. Kouluikäisten kohdalla lapselle itselleen suunnattu ohjaus kannattaa lisätä keinovalikoimaan. Nuorten kohdalla vaikuttavimpia keinoja ovat nuorille itselleen, heidän vanhemmilleen sekä laajeneviin toimintaympäristöihin suunnatut psykososiaaliset interventiot.
– Hoidon onnistumisen kannalta on tärkeää sitouttaa perhe käytöshäiriöllä oirehtivan lapsen tai nuoren hoitoon. Se edellyttää luottamuksellista yhteistyösuhdetta, jossa vahvistetaan perheen ja nuoren toimijuutta. Jatkuvuus on tärkeää, Aronen toteaa.
Lääkehoitoa ei tule käyttää ensisijaisena hoitomuotona tai rutiiniluontoisesti käytöshäiriöiden hoidossa. Vaikeissa tapauksissa lääkehoito osana muuta hoitoa on kuitenkin tarpeen.
– Lääkehoito saattaa osana muuta hoitoa edistää aggressiivisen ja impulsiivisen käyttäytymisen hallintaa sekä yksilön kykyä hyötyä psykososiaalisesta hoidosta. Lääkityksen tarpeen arvioi lääkäri, sanoo oikeuspsykiatrian professori, nuorisopsykiatrian dosentti Nina Lindberg.
Lasten ja nuorten käytöshäiriöt ovat monimuotoisia häiriöitä, joissa esiintyy pitkäkestoista ikätasosta poikkeavaa uhmakasta, aggressiivista tai epäsosiaalista käytöstä (esim. varastaminen, toistuva valehtelu, omaisuuden tuhoaminen tai ihmisiin tai eläimiin kohdistuva julmuus). Häiriö aiheuttaa ongelmia sosiaalisissa suhteissa ja suoriutumisessa. Käytöshäiriöihin liittyy usein kehityksellisiä ongelmia kielellisten ja oppimishäiriöiden muodossa sekä oheissairauksia kuten ADHD ja mieliala- ja päihdehäiriöt. Myös psykososiaalinen kuormittuneisuus on yleistä.
Käytöshäiriöitä esiintyy n. 5 % lapsista ja nuorista ja ne ovat pojilla yleisempiä kuin tytöillä. Rikoksiin syyllistyneillä nuorilla käytöshäiriöiden esiintyvyys on yleisväestöä huomattavasti suurempi. Käytöshäiriöiden maailmanlaajuinen esiintyvyys ei ole merkittävästi muuttunut viime vuosikymmenien aikana. Käytöshäiriön kehittymiselle voivat altistaa perimä, biologinen ja psykososiaalinen ympäristö sekä näiden tekijöiden yhteisvaikutus.
Tutustu lasten ja nuorten käytöshäiriöiden Käypä hoito -suositukseen Käyvän hoidon kotisivuilla.
Lisätietoja:
professori Eeva Aronen, suositustyöryhmän puheenjohtaja, eeva.aronen@hus.fi, p. 0504279218
viestintäpäällikkö Outi Romero, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, p. 0407567 134