Lisää hyviä elinvuosia myeloomapotilaille
Myelooman eli plasmasolusyövän hoidot ovat kehittyneet erityisesti tällä vuosikymmenellä voimakkaasti. Perinteisten raskaiden sytostaattien eli solunsalpaajien sijaan käytetään enemmän biologisesti ja immunologisesti vaikuttavia lääkkeitä, joiden sivuvaikutukset ovat erilaisia, mutta huomattavasti vähäisempiä kuin sytostaattien. Uudet hoidot lisäävät potilaiden elinvuosia ja solunsalpaajia kevyempinä hoitomuotoina parantavat elämisen laatua.
– Olemme ottamassa kiinni muita Pohjoismaita myelooman hoidossa. Uudet lääkkeet ovat vähentäneet hoidoista johtuvia haittoja mm. pahoinvointia, ripulia ja hiusten lähtöä. Lääkkeistä osa pystytään antamaan suun kautta, jolloin sairaalajaksot ja myös polikliiniset hoitokäynnit vähentyvät Potilailla on parempi mahdollisuus viettää hyvää elämää, kertoo LT, hematologi Raija Silvennoinen. Hänen väitöskirjansa käsitteli myelooman hoitoa.
Myelooma on krooninen verisairaus, joka uusii valtaosalla niistäkin potilaista, jotka ovat saaneet hoidosta täydellisen hoitovasteen. Nykyhoidot ovat potilaan kannalta aiempaa helpompia, mutta potilasta seurataan säännöllisesti hoitotauonkin aikana. Tablettihoitojen aikana yleensä riittää yksi hoitokontakti kuukaudessa.
Myelooman hoito on aina hyvin yksilöllistä ja räätälöityä ja siinä huomioidaan potilaan ikä sekä muut sairaudet.
– Kaikille potilaille annetaan ensilinjassa aina paras mahdollinen hoito, jossa otetaan huomioon potilaan sietokyky. Hyväkuntoisille, alle 70–75 -vuotiaille, annetaan alkuhoidon jälkeen omien kantasolujen tuella suuriannoksinen solunsalpaajahoito, jonka toipumisvaiheessa potilas joutuu vielä ohimenevästi kohtaamaan solunsalpaajien haitat, kuten ripulin ja hiustenlähdön. Syövän uusiutumisen jälkeen hoidot räätälöidään entistä tarkemmin, sillä tällöin tiedetään jo aiempien hoitojen hyöty ja haitat. Käytettävissä on erilaisia lääkeyhdistelmiä, joista keskustellaan potilaan kanssa ja otetaan huomioon myös potilaan omat toiveet, selvittää Silvennoinen.
Oikea kipulääkitys tärkeää
Myelooma on luuydintauti, ja luuydintä on lähes kaikissa luissa. Siellä missä myeloomasoluja on valtaosa, voi muodostua kivuliaita luustopesäkkeitä. Näistä ei käytetä nimitystä etäpesäkkeet vaan ne kuuluvat myelooman luonteeseen.
– Tekemiini myelooman kliinisiin lääketutkimuksiin liittyy myös elämänlaatukysely. Niistä on selkeästi käynyt ilmi, että suurin elämisen laatuun vaikuttava tekijä on kipu. Kun potilas saa hyvää hoitoa, jonka aikana voi säännöllisesti tavata oman lääkärinsä eivätkä kivut ole dramaattisia, pysyy elämänlaatu hyvänä. Syöpäpotilaita ei pidä syyllistää opioidien käytöstä. Jos potilas ei uskalla käyttää kipulääkkeitä riittävästi, näkyy se hyvin selkeästi elämänlaadussa, ja voi vaikuttaa hoidon kulkuun, sanoo Silvennoinen.
Teksti: Maija-Liisa Saksa
Lue lisää: https://minajamyelooma.fi
---
Editor Helsinki – yritysviestinnän asiantuntija
Editori.fi-asiantuntijakanava tuo esille oman alansa asiantuntijat, persoonat ja vaikuttajat www.editori.fi.
Lisätietoa: Valtteri Rantalainen | p. 040 561 7703 | valtteri.rantalainen(a)editorhelsinki.fi I www.editorhelsinki.fi
Avainsanat:
