Tutkimus: Työnantajien ja työntekijöiden näkemykset työhyvinvointiin panostamisesta eroavat jyrkästi
Epassin kahdeksassa maassa toteuttaman pitkittäistutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvointi on eurooppalaisittain korkealla tasolla, mutta noin viidennes ei pidä työkuormaansa kestävänä pitkällä aikavälillä. Työsuhde-eduilla on merkittävä vaikutus työntekijöiden hyvinvointiin ja jaksamiseen, mutta Suomessa niihin panostaminen jää jälkeen muista Euroopan maista.
Suomalaiset työnantajat arvioivat panostuksensa henkilöstön hyvinvointiin selvästi myönteisemmin kuin työntekijät. Suomessa, Ruotsissa, Saksassa, Alankomaissa, Isossa-Britanniassa, Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa toteutetun laajan tutkimuksen mukaan 82 prosenttia työnantajista arvioi organisaationsa tukevan henkilöstön kokonaisvaltaista hyvinvointia, mutta työntekijöistä vain 52 prosenttia on samaa mieltä. Eroa vastausten välillä on peräti 30 prosenttiyksikköä.
“Näkemysten välinen kuilu kertoo, että mielenterveyspalvelujen, stressinhallinnan tuen tai muiden hyvinvointiratkaisujen olemassaolo ei vielä riitä. Uupumus ei synny eikä näy samalla tavalla kaikissa työuran vaiheissa, ja siksi etujen määrää tärkeämpää on se, käytetäänkö niitä aktiivisesti ja vastaavatko ne henkilöstön todellisiin tarpeisiin eri elämäntilanteissa”, arvioi Epassi-Suomen toimitusjohtaja Niklas Löfgren.
Vastaavasti 69 prosenttia työnantajista arvioi tarjoavansa riittävästi tukea uupumisen ehkäisyyn, mutta työntekijöistä samaa mieltä on vain 43 prosenttia. Tyytyväisimpiä uupumisen ehkäisyn nykyisiin ratkaisuihin ovat Z-sukupolven eli vuosina 1997–2012 syntyneet työntekijät (58 %), mikä on selkeästi enemmän kuin vuosina 1981–1996 syntyneillä millenniaaleilla (42 %) ja sitä vanhemmilla (41 %).
Suomalainen työhyvinvointi erottuu eurooppalaisessa vertailussa
Vuonna 2026 jo neljättä kertaa toteutettu Suuri henkilöstöetututkimus tarjoaa kansainvälistä vertailutietoa siitä, miten henkilöstöetuja, työhyvinvointia ja työntekijäkokemusta koskevat odotukset kehittyvät eri markkinoilla. Pitkittäistutkimuksen kohderyhmään kuuluvat julkisen ja yksityisen sektorin organisaatiot, jotka työllistävät vähintään 50 henkilöä. Suomessa tämän kokoluokan organisaatiot työllistävät yhteensä noin 1,5 miljoonaa henkilöä. Tuorein tutkimusaineisto kerättiin helmi–maaliskuussa 2026.
Suomalaisten työhyvinvointi nousee eurooppalaisessa vertailussa kärkikastiin. Tutkimuksen mukaan 68 prosenttia suomalaistyöntekijöistä arvioi työhyvinvointinsa korkeaksi, kun maiden yhteinen keskiarvo on 61 prosenttia. Silti lähes joka viides (18 %) ei koe työkuormaansa kestäväksi pitkällä aikavälillä.
Työhyvinvointia haastavat ennen kaikkea työmäärä ja stressi (31 %). Tämä korostuu erityisesti Z-sukupolven keskuudessa (39 %), kun uransa keskivaiheessa olevilla vastaava osuus on 34 prosenttia ja sitä vanhemmilla 27 prosenttia.
”Kuormitukseen on puututtava ajoissa, jotta se ei ala näkyä uupumuksena tai motivaation hiipumisena. Työnantajan tarjoamat henkilöstöedut ovat kustannustehokas investointi, ja tämä näkyy myös tutkimustuloksissa: 74 prosenttia suomalaisista työntekijöistä uskoo henkilöstöetujen lisäävän hyvinvointia ja 49 prosenttia katsoo niiden voivan vähentää uupumusta”, Löfgren sanoo.
Työsuhde-edut nähdään yhä tärkeämpänä osana työhyvinvointia
Tutkimus paljastaa, että suomalaiset työntekijät arvostavat etuja ja myös käyttävät niitä aktiivisesti: 70 prosenttia työntekijöistä kertoo käyttäneensä etunsa viimeisen vuoden aikana.
85 prosenttia työntekijöistä arvostaa etuja, jotka auttavat säästämään rahaa tai kattavat palveluja, joita he käyttäisivät joka tapauksessa. Työnantajista vain 48 prosenttia pitää tätä tärkeänä.
Samaan aikaan 42 prosenttia työnantajista kertoo, että työsuhde-etujen investointien suurin este on rajallinen budjetti. Osuus on selvästi suurempi kuin Euroopan keskiarvo (31 %). Suomen julkisen sektorin työnantajavastaajista, peräti 50 prosenttia, nostaa rajallisen budjetin suurimmaksi esteeksi, kun yksityisellä sektorilla vastaava osuus on 37 prosenttia.
“Tutkimuksesta näkyy, miten merkittävä vaikutus työsuhde-eduilla on, mutta silti Suomessa työnantajat käyttävät vain murto-osan etujen investointimahdollisuuksista. Henkilöstöetuja ei tulisi missään nimessä nähdä vain palkan täydennyksenä, vaan osana työkyvyn, sitoutumisen ja ennaltaehkäisevän hyvinvoinnin johtamista”, Löfgren painottaa.
Tutkimuksen tarkemmat tulokset löytyvät tästä linkistä.
Laajaan kyselytutkimukseen vastasi Suomessa, Ruotsissa, Saksassa, Alankomaissa, Isossa-Britanniassa, Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa yhteensä 8 000 työntekijää sekä 3 147 ylimmän johdon ja HR:n päätöksentekijää julkisen ja yksityisen sektorin työnantajaorganisaatioista, jotka työllistävät vähintään 50 henkilöä. Suomen aineisto koostuu 1 000 työntekijävastaajasta ja 450 työnantajaa edustavasta vastaajasta. Epassin mahdollistaman hankkeen toteutti Aalto-yliopiston tutkijoista koostuva Pole Star Advisoryn tiimi, jota johtavat vieraileva tutkija KTT Elina Koivisto ja tutkijatohtori KTT Juho-Petteri Huhtala.
Lisätietoja:
Aleksi Miikkulainen
CMO
Epassi Group
Epassi
Vuonna 2007 Helsingissä perustettu Epassi on digitaalisten työsuhde-etujen ja maksamisen edelläkävijä sekä alan johtava globaali monietualusta, jolla on vahva asema Pohjoismaissa, Saksassa, Alankomaissa, Italiassa, Isossa-Britanniassa ja Irlannissa. Epassin innovatiivinen, ainutlaatuinen ja skaalautuva ratkaisu yhdistää kaikki edut yhteen mobiilisovelluskeskeiseen ja käyttäjäystävälliseen digitaaliseen palveluun, tarjoten digitaalisen markkinapaikan työsuhde-eduille.
Epassi Group palvelee lähes 40 000 työnantajaa ja heidän yli 20 miljoonaa työntekijäänsä, ja sen kumppaniverkostoon kuuluu lähes 90 000 palveluntarjoajaa. Epassi on johtava fintech-alan yritys, jonka Financial Times on tunnustanut yhdeksi Euroopan nopeimmin kasvavista yrityksistä vuosina 2022, 2023, 2024 ja 2025, ja joka sijoittui sijalle 32 Euroopan Long-term Growth Champions 2025 -listalla.
Epassi – Boosting everyday well-being.