Jääkiekon SM-liigaseurojen liikevaihto kasvoi 64 prosenttia – mahdollinen Jokereiden paluu nostaisi Liigan liikevaihtoa 10–15 prosenttia
Konsulttiyhtiö EY:n jo perinteiseksi muodostuneessa jääkiekon liigaseurojen taloudellisessa raportissa on pahimpien koronavuosien jälkeen positiivista luettavaa. SM-liigaseurojen yhteenlaskettu liikevaihto nousi kaudella 2021–2022 114,6 miljoonaan euroon, jossa kasvua 64 prosenttia edelliskaudesta. Liigaseurojen yhteenlaskettu liiketulos oli yli 4,4 miljoonaa euroa. Myös tulevaisuus näyttää valoisalta, ja mahdollinen Jokereiden paluu saattaa lisätä nostetta entisestään.
EY:n Katsaus liigaseurojen taloudelliseen tilanteeseen -raportti käsittelee SM-liigaseurojen ja SM-liiga Oy:n taloustilannetta kausilla 2021–2022 ja 2020–2021. EY analysoi jääkiekon SM-liigajoukkueiden taloudellisesta tilannetta neljättä vuotta peräkkäin.
Komea myynnin parantuminen ja tuet nostivat Liigan yhteenlasketun liikevaihdon 114,6 miljoonaan euroon ja liikevoiton 4,4 miljoonaan euroon. Seurakohtainen liikevoitto nousi keskimäärin 296 000 euroon.
”Nämä ovat merkittävän hyviä lukuja. Neljästä tekemästämme raportista vain kaudella 2018–2019 Liigan liikevaihto oli korkeampi kuin nyt. Se oli samalla viimeisin kokonainen kausi ilman koronarajoituksia. Seurat ovat selvinneet koronapandemiasta johtuneesta taloudellisen kurimuksen suurimmista vaikeuksista peräänantamattomuudellaan ja merkittävien 20 miljoonan euron kustannustukien avulla sekä yleisön tuella”, sanoo Janne Aalto EY Suomen taloushallinnon neuvontapalveluista.
Liigaseuroista kymmenen ylsi positiiviseen liiketulokseen. Suurimmat liikevoitot olivat Oulun Kärpillä, Ilveksellä ja Tapparalla. Liiketappiota kirjanneista viidestä seurasta suurin liiketappio oli Rauman Lukolla.
Kauden kokonaiskatsojamäärä jäi hieman tavoitteesta: 1,29 miljoonaan katsojaan, koronaa edeltävillä kausilla jäähalleissa on ollut katsojia noin 1,9 miljoonaa. Katsojamäärät olivat kuitenkin nelinkertaiset kauteen 2020–2021 nähden.
Jokereiden paluu toisi lisää nostetta
EY:n raportissa on arvioitu myös sitä, millainen taloudellinen vaikutus mahdollisella Jokereiden paluulla Liigaan olisi.
Jokerit oli ennen KHL-sarjaan siirtymistä niin urheilullisesti kuin taloudellisesti Liigaan suurimpia seuroja. Jokereiden merkitys Liigan yleisökeskiarvoihin oli suuri, sillä katsojakeskiarvo oli yli 9000 ja seuralla oli käytössä myös Liigan suurin halli.
Pääkaupungin paikallisottelut nostivat myös koko Liigan näkyvyyttä ja kiinnostavuutta valtakunnallisessa mediassa. Vastaavaa paikallisvääntöä nähdään tällä hetkellä Tapparalla ja Ilveksellä.
”Jokerit ei ollut seurana aiemmin kovin kannattava. Jos Jokerit palaa, se tarvitsee positiivisen vireen, jotta myös sponsorit ja yleisö saadaan mukaan toimintaan. Jos paluu onnistuisi hyvin, Jokerit olisi taloudellisesti yksi Liigan suurimmista seuroista ja pystyisi nostamaan liigaseurojen yhteenlaskettua liikevaihtoa arviolta noin 10–15 prosenttia, mikäli seuran kannattajatasot ja kiinnostavuus yltäisivät edes samalle tasolle kuin ennen KHL-reissua. Liigan mittakaavassa suurseuran paluulla olisi myönteinen vaikutus koko sarjan kiinnostavuuteen vaikuttaen positiivisesti myös hyvin tärkeään tv-sopimukseen”, Aalto toteaa.
Kärpät ykkönen tulos/maali-vertailussa, mutta heillä myös kalleimmat pisteet
Liigaseurat tekivät 2 533 maalia kaudella 2021-2022. Tampereen seurat nousivat maalimäärien suhteen ylitse muiden: Tappara onnistui tekemään 234 maalia ja Ilveskin 217, kun seuraavana valokeilassa kolmannella sijalla paistatteli TPS 193 maalilla.
Kun maalimääriä vertaa seurojen taloudellisiin tuloihin, niin eniten tuloja per maali haali Kärpät. Kärppien maalikohtainen tuotto oli noin 68 200 euroa ja koko konsernin tulot mukaan lukien hurjat 95 293 euroa per tehty maali. Tappara oli tulot per maalimäärässä toisena noin 58 200 euron maalikohtaisella tulolla. Kolmanneksi korkein tulo/maali oli Lahden Pelicansilla, jolla maaleja kertyi ainoastaan 146 kappaletta ja maalikohtainen tulo oli 56 700 euroa. Ilves oli neljäntenä noin 54 200 euron maalikohtaisella tulolla.
Pienimmät maalikohtaiset tulot tekivät Jukurit, KooKoo sekä HPK, joista HPK oli ainoa, joka ylitti 40 000 euroa/maali.
Kallein maali henkilöstökuluilla mitattuna kuului Rauman Lukoille, jolle jokainen verkon heilutus vaati 30 947 euron panostuksen henkilöstöön. Toiseksi kalleimmaksi maali tuli Oulun Kärpille, jolle tehty maali vaati emoyhtiön henkilöstökuluun peilaten 30 584 euron panostuksen, ja konsernin henkilöstökuluihin verrattuna 34 754 euron panostuksen.
EY:n pisteanalyysin mukaan kaudella 2021–2022 kalleimmaksi pisteet tulivat miesten SM-liigajoukkueista Oulun Kärpillä. Kärppien yhden pisteen laskennallinen hinta oli 148 625 euroa. Halvimmat pisteet puolestaan oli Mikkelin Jukureilla, seuran pisteen hinta oli 45 741 euroa. Halvimman ja kalleimman pisteen ero on siis kolminkertainen. Pisteen hinta muodostuu seuran kokonaiskuluista jaettuna saavutetuilla pisteillä.
Janne Aalto
Senior Manager
janne.aalto@fi.ey.com
p. 050 431 4299
Niina Afflecht
Head of PR & Communications
niina.afflecht@fi.ey.com
p. 050 506 7642
EY | Building a better working world
EY rakentaa paremmin toimivaa maailmaa, auttaen luomaan pitkäaikaista arvoa asiakkaillemme, henkilöstöllemme ja yhteiskunnalle sekä rakentaen luottamusta pääomamarkkinoilla.
Hyödyntäen dataa ja teknologiaa, EY:n monipuoliset tiimit yli 150 maassa luovat luottamusta tilintarkastuspalveluiden avulla sekä auttavat asiakkaitamme kasvamaan, uudistumaan ja toimimaan paremmin.
Tilintarkastuksen, konsultoinnin, laki-, strategia-, vero- ja transaktiopalveluiden parissa työskentelevät EY-tiimit kysyvät parempia kysymyksiä löytääkseen uusia vastauksia nykypäivän monimutkaisiin ongelmiin.
Lisätietoja löydät internetistä www.ey.com/fi.
Voit myös seurata meitä Twitterissä @EY_Suomi
Avainsanat: