Joka viides nuori aikuinen olisi valmis edistämään uraansa epäeettisin keinoin
Konsulttiyhtiö EY:n kansainvälisen tutkimuksen mukaan yli puolet isojen yritysten työntekijöistä kertoo joskus törmänneensä korruptioon tai epäeettiseen toimintaan organisaatiossaan. Yritykset näyttävät tutkimuksen valossa epäonnistuneen eettisen työkulttuurin edistämisessä. Hallituksen jäsenistä ja yritysjohdosta 77 % olisi valmis hyväksymään jonkinlaista epäeettistä toimintaa, jotta yritys yltäisi taloudellisiin tavoitteisiinsa. Heistä kolmasosa oli valmis rahalliseen lahjontaan. Nuoret aikuiset näyttävät hyväksyvän epäeettisen toiminnan muita ikäryhmiä useammin.
Kun tarkastellaan 25–34-vuotiaita, jopa 73 % sallisi epäeettisen toiminnan yrityksen selviytymisen keinona. Joka neljäs hyväksyisi lahjonnan. Viidennes 25–34-vuotiaista olisi valmis toimimaan epäeettisesti, jos se edistäisi etenemistä uralla. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi eettisten sääntöjen noudattamatta jättämistä, väärän tiedon välittämistä johdolle tai tilintarkastajien harhaanjohtamista. Nuoret aikuiset myös ajattelevat huomattavasti muita ikäryhmiä useammin, että oma yritysjohto olisi valmis toimimaan epäeettisesti – peräti 68 % uskoi näin. Tutkimuksessa 32 % edusti 25–34-vuotiaiden vastaajaryhmää.
- Seuraava johtajasukupolvi vaikuttaisi olevan paitsi itse altis toimimaan epäeettisesti, myös uskoo väärinkäytöksiä tapahtuvan. Tulos kyllä yllätti minut. Yleisesti mielletään, että nuoret ajattelevat eettisemmin kuin vanhemmat sukupolvet, mutta tutkimuksen valossa sanoisin, että yritysten tulisi todella kiinnittää huomiota eettisten toimintatapojen mukaiseen näkyvään toimintaan sekä selkeyttää ohjeistuksia ja korostaa koulutuksen tärkeyttä työntekijöille. Muuten riski väärinkäytöksille tulevaisuudessa kasvaa. Tulevat päättäjät on saatava ymmärtämään väärinkäytösten seuraukset ja toisaalta kannustettava tuomaan julki huolensa tai suoranaiset epäilynsä mahdollisista väärinkäytöksistä, jos sellaisia on, sanoo hyvän hallinnointitavan noudattamiseen ja väärinkäytösten tutkintaan erikoistuneen tiimin johtaja Markus Nylund EY:ltä.
Konsulttiyhtiö EY:n vuosittain toteuttama tutkimus selvitti tällä kertaa yli 4 000 työntekijän suhtautumista korruptioon ja väärinkäytöksiin isoissa yrityksissä 41 maassa, myös Suomessa. Viime marras-tammikuun aikana tehdyn tutkimuksen tulokset käyvät ilmi Human instinct or machine logic – which do you trust most in the fight against fraud and corruption? -raportista.
Suomessa ei uskota sääntelyn hyötyyn
Kansainvälisesti 28 % (vuonna 2015 24 %) vastaajista koki, että sääntelyllä on positiivinen vaikutus, kun halutaan suitsia epäeettistä toimintaa. Suomessa vain 10 % vastaajista koki, että sääntely toisi haluttua tulosta.
- Maailmalla viranomaiset ja markkinoita valvovat tahot edellyttävät yrityksiltä monenlaisia korruptiota ja lahjontaa ehkäiseviä sisäisiä ja ulkoisia toimenpiteitä. Sen sijaan suomalaisessa yhteiskunnassa ei ole velvoittavaa sääntelyä, joka pakottaisi yritykset kehittämään hyvää hallinnointitapaa tältä osin. Kansainvälistymisen myötä suomalaisyritykset altistuvat kuitenkin usein muiden maiden tiukemmalle sääntelylle. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa lainvalvojan vaateet ja valvontatoimenpiteet ovat täysin eri luokkaa kuin meillä. Suomalaisyritysten edun mukaista olisi noudattaa tiukempia eettisen toimintatavan sääntöjä, jottei tule ikäviä yllätyksiä, Nylund sanoo.
Suomalaiset pitävät monitorointia työnantajan taholta yksityisyyttä loukkaavana
Suomalaiset työntekijät suhtautuvat nihkeästi työnantajalle suotaviin seurantamahdollisuuksiin, vaikka tarkoituksena olisi vähentää väärinkäytöksiä, lahjontaa tai korruptiota. Kansainvälisesti 43 % olisi valmis sallimaan sähköpostien, pikaviestinten ja puheluiden monitoroinnin työnantajalle, suomalaista vain 11 %. Edes turvajärjestelmien syötteiden seurannan salliminen ei saa suomalaistyöntekijöiltä kannatusta (kv. 38 % vs. Suomi 19 %). Sähköpostien seuranta koettaisiin Suomessa vahvasti yksityisyyden loukkaamisena (kv 65 % vs. Suomi 80 %). Lähes puolet (49 %) piti jopa someprofiilien monitorointia työnantajan taholta loukkaavana.
- Monitorointi ja myös tietojen selvittäminen jälkikäteen on Suomessa hankalaa. Meillä ainoastaan esitutkintaviranomaisilla on lupa tutkia esimerkiksi työnantajalle kuuluvia sähköisiä viestejä. Muualla maailmassa hyvän hallinnointitavan toteuttaminen on helpompaa. Suomessa yritys jää usein hyvin kädettömäksi, kun se ei voi selvittää edes työntekijöilleen antamiensa työkalujen avulla tehtyjä väärinkäytöksiä. Mahdollinen väärinkäytös jää helposti roikkumaan, eikä yritys voi puolustaa omaa etuaan. Näen tilanteen ongelmalliseksi varsinkin kansainvälisesti toimivissa suomalaisyrityksissä, Nylund sanoo.
Suomessa lainsäädäntö tai hyvä hallinnointitapa pörssiyhtiöissä eivät sisällä selkeää ohjeistusta siitä, miten suomalaisyritysten tulisi järjestää epäeettisen toiminnan ehkäiseminen.
- Kansainväliset yritykset joutuvat ottamaan vertailukohdaksi muiden maiden sääntelyn, kuten UK antibribery -ohjeistuksen, kun kotimaista ohjeistusta ei ole olemassa. Hallituksen ja yritysjohdon kannattaisi tarkkaan selvittää ja miettiä, onko oma hallinto ajan tasalla ja miten välttää suurimmat riskit esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian lainsäädäntöön liittyen, Nylund toteaa.
Lue lisää tutkimuksesta täältä: http://ey-fraudsurvey-prod.living-digital.com/media/1222/ey_emea_fs_p_a4_lr.pdf
Lisätietoja:
Executive Director Markus Nylund, EY, puh. 040 532 2098, markus.nylund@fi.ey.com
Viestintäpäällikkö Katriina Puro, EY, puh. 0400 791 537, katriina.puro@fi.ey.com
EY lyhyesti
EY on globaali tilintarkastuksen, verotuksen, liikejuridiikan ja yritysjärjestelyiden asiantuntija sekä liikkeenjohdon konsultti. Näkemyksemme ja korkealaatuiset palvelumme vahvistavat luottamusta pääomamarkkinoiden ja talouden toimintaan kaikkialla maailmassa. Kasvatamme huippuosaajia, joiden yhteistyöllä lunastamme lupauksemme ja rakennamme parempaa työ- ja liike-elämää sekä toimivampaa maailmaa asiakkaillemme, omalle henkilöstöllemme ja yhteisöille, joissa toimimme. Lisätietoja löydät internetistä www.ey.com/fi. Voit myös seurata meitä Twitterissä: @EY_Suomi.
Avainsanat:
