Kasvuyritysten määrä romahtamassa Suomessa – Sisä-Suomessa vienti ja yritysostot kasvuvetureina
Suomalaisten kasvuyritysten määrä on kääntymässä jyrkkään laskuun: sekä voimakasta kasvua hakevien yritysten määrä että yritysten omat kasvuennusteet pienenevät. Koko maassa voimakasta kasvua hakee 27 prosenttia kasvuyrityksille suunnattuun kyselyyn vastanneista yrityksistä, kun Sisä-Suomen yrityksistä (Pirkanmaa, Keski-Suomi, Päijät-Häme ja Kanta-Häme) voimakasta kasvua hakee vain 20 prosenttia. Asia selviää tilintarkastus- ja asiantuntijayritys EY:n alkuvuonna teettämästä kasvuyritystutkimuksesta.
”Voimakkaasti kasvua hakevien yritysten osuus alueella on romahtanut lähes puoleen viime vuodesta ja alle valtakunnallisen keskitason. Tulosta voi pitää yllätyksenä, sillä Pirkanmaa on perinteisesti ollut yksi kasvuyrittäjyyskeskuksista Suomessa, ja muutenkin voimakkaassa nosteessa viime vuosina”, toteaa EY:n Sisä-Suomen aluejohtaja Miikka Hietala.
”Yrityksissä on vallalla riskien välttely ja passiivisuus. Perinteisesti kasvuyritykset hakevat voimakasta kasvua ympäröivästä markkinatilanteesta riippumatta, mutta tällä hetkellä ne näyttävät koko maassa lähes halvaantuneen. Se on huolestuttavaa, sillä valtaosa uusista työpaikoista syntyy nimenomaan kasvuyrityksiin – asialla on siis suora vaikutus maamme työllisyysmarkkinoihin ja tulevaisuuteen”, Hietala painottaa.
Liikevaihdon kasvuennusteet näyttävät paremmilta kuin kasvuhalut – henkilöstömäärän kasvuennusteet synkkiä
Yritysten omien kasvuennusteiden perusteella kasvuyritysten osuus suomalaisyrityksistä pienenee lähivuosina jyrkästi. Koko maassa yli 20 prosentin kasvua odottaa vain 21 prosenttia vastaajista. Yhtenä kasvuyrityksen kriteerinä pidetään sitä, että yrityksen vuosikasvu on kolmen vuoden ajan yli 20 prosenttia.
Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä liikevaihdon osalta yli 20 prosentin kasvua ennakoi 22 prosenttia vastanneista.
”Kasvuyrityksen kriteerit täyttäviä yrityksiä alueella on siis jatkossa kasvuennusteiden perusteella enemmän kuin kasvuhalut antaisivat ymmärtää. Yritysten täytyy kuitenkin muistaa, ettei kasvu yleensä tapahdu vahingossa – yritysten oma tahtotila on ratkaisevassa roolissa siinä, että kasvua tapahtuu”, Hietala muistuttaa.
Tilastokeskuksen kasvuyritysmääritelmän mukaan kasvuyrityksen henkilöstömäärän kasvun tulee ylittää 20 prosenttia kolmen vuoden ajan. Ainoastaan 13 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä täyttäisi tämän kriteerin perusteella kasvuyrityksen määritelmän valtakunnallisesti.
”Jos Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä liikevaihtoennusteet näyttivät myönteisiltä, niin samaa ei valitettavasti voida sanoa henkilöstömäärään liittyvistä kasvuennusteista: alueella vain 6 prosenttia täyttää kasvuyrityksen kriteerit henkilöstömäärän kasvun osalta. Tämä luku on valtakunnallisesti kaikkein pienin, ja tulos on hämmentävä: Miten yritykset aikovat kasvattaa liikevaihtoaan ilman henkilöstömäärän kasvua?”, Hietala ihmettelee.
Vienti ja yritysostot vetävät kasvua alueella?
Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä vastanneista yrityksistä 57 prosenttia tekee vientiä. Vientiyritysten osuus on maamme suurin, ja lähes puolella näistä viennin osuus liikevaihdosta on yli 25 prosenttia. Pelkästään kotimaankauppaa tekevillä yrityksillä ei ole aikomuksia kansainvälistyä.
Kolmannes (35 %) alueen yrityksistä suunnittelee kasvua yritysostoin, mikä on kyselyn perusteella valtakunnallisesti korkein luku.
”Kyselyn perusteella herää kysymys, ovatko vientimarkkinoilla aktiivisesti toimivat niitä, jotka aikovat kasvaa myös yritysostoin. Ovatko aktiiviset yritykset ovat aktiivisia useammilla eri tavoilla ja muut ovat passiivisia? Yllättävää oli myös se, ettei yksikään kyselyyn vastanneista pelkästään kotimaanmarkkinoilla toimivista yrityksistä suunnittele kansainvälistymistä”, Hietala pohtii.
Tutkimuksesta:
Tutkimuksen toteutti Iro Research Oy EY:n toimeksiannosta. Kohderyhmänä olivat kasvuyritykset, joiden liikevaihto on ollut viimeisimmässä vahvistetussa tilinpäätöksessä vähintään 3,5 miljoonaa euroa, ja joiden kasvu on ollut aikavälillä 2021–2023 vähintään 30 prosenttia. Kunta- ja valtio-omisteiset yhtiöt sekä osuuskunnat jäivät kyselyn ulkopuolelle. Tutkimuksen tiedot kerättiin tietokoneohjatuin puhelinhaastatteluin (CATI) Iro Research Oy:n puhelinhaastattelukeskuksesta 5.2.–6.3.2024. Tutkimukseen saatiin vastauksia yhteensä 180.
Miikka Hietala
EY:n tilintarkastuspartneri ja Sisä-Suomen aluejohtaja
miikka.hietala@fi.ey.com
p. 050 309 6936
Niina Afflecht
Head of PR & Communications
niina.afflecht@fi.ey.com
p. 050 506 7642
EY | Building a better working world
EY rakentaa paremmin toimivaa maailmaa, auttaen luomaan pitkäaikaista arvoa asiakkaillemme, henkilöstöllemme ja yhteiskunnalle sekä rakentaen luottamusta pääomamarkkinoilla.
Hyödyntäen dataa ja teknologiaa, EY:n monipuoliset tiimit yli 150 maassa luovat luottamusta tilintarkastuspalveluiden avulla sekä auttavat asiakkaitamme kasvamaan, uudistumaan ja toimimaan paremmin.
Tilintarkastuksen, konsultoinnin, laki-, strategia-, vero- ja transaktiopalveluiden parissa työskentelevät EY-tiimit kysyvät parempia kysymyksiä löytääkseen uusia vastauksia nykypäivän monimutkaisiin ongelmiin.
Lisätietoja löydät internetistä www.ey.com/fi.
Avainsanat: