Kuntapäättäjistä 58 % törmännyt lahjontaan, suhteiden hyödyntämiseen tai muuhun epäeettiseen toimintaan
Konsulttiyhtiö EY kartoitti helmikuussa kuntasektorin käytäntöjä ja kuntapäättäjien näkemyksiä korruptiosta sekä taloudellisista väärinkäytöksistä. Kuntapäättäjien näkemysten perusteella epäeettinen toiminta ei ole Suomessa poikkeuksellista. Sote-uudistus luo muutospaineita kuntien valvontarakenteisiin, sillä yhtiöittäminen ja kunnallisten toimintojen siirtäminen kunnista niiden omistamiin yhtiöihin voi tapahtua nopeastikin. Kuitenkin vain 26 % kuntapäättäjistä tiesi, miten kuntien omistamat tytäryhtiöt ovat järjestäneet väärinkäytösten ja korruptioriskien hallintatoimenpiteet tällä hetkellä.
Konsulttiyhtiö EY:n kyselyyn vastasi yhteensä 367 kunnan- tai kaupunginhallituksen jäsentä, kunnan- tai kaupungin ylintä virkamiestä ja tarkastuslautakunnan jäsentä. Kyselyssä 62 % vastaajista edusti yli 500 hengen organisaatioita.
- Mielenkiintoista oli nähdä, että ainoastaan neljännes kuntapäättäjistä tiesi, miten kuntien omistamissa tytäryhtiöissä väärinkäytösten ja korruptioriskien hallinta tapahtuu. Viidesosan mukaan tytäryhtiöt raportoivat ylipäätään hallintatoimenpiteistä kunnalle. Konsernivalvonnan pitäisi kuitenkin olla relevantti asia kuntapäättäjille. Yksityisellä puolellakin konsernin ohjaukseen liittyvät kysymykset ja haasteet kuuluvat emoyhtiön hallitukselle. Sote-uudistuksen ja yhtiöittämisen myötä kunnat joutuvat yhä enemmän pohtimaan konserniohjausta, sanoo väärinkäytöksiin erikoistuneen tiimin johtaja Markus Nylund EY:ltä.
Suhteiden hyväksikäyttö kunnissa yleisintä
EY:n selvityksen perusteella 58 % kuntapäättäjistä oli törmännyt organisaatiossaan johonkin epäeettisen toiminnan muotoon, kuten korruptioon, lahjontaan tai suhteiden hyväksikäyttöön. Yli 500 hengen organisaatioissa peräti 75 % oli kokenut epäeettistä toimintaa. Puolet vastaajista oli täysin samaa mieltä tai samaa mieltä siitä, että epäeettisen toiminnan uhka on todellinen suomalaisella kuntasektorilla sekä kunnan omien yhteistyötahojen että toimittajien keskuudessa. Varsinaiseksi uhaksi epäeettisen toiminnan omassa organisaatiossaan koki 41 % kuntapäättäjistä.
Yleisimmin mainitut esimerkit epäeettisestä toiminnasta olivat suhteiden hyväksikäyttö (43 %) ja toimivallan väärinkäyttö (35 %). Varsinaisesta lahjonnasta tiesi 3 % vastaajista. Lahjontatapaukset olivat tapahtuneet pääosin isoissa organisaatioissa. Isoissa organisaatioissa myös toimivallan väärinkäyttö oli yleisempää. Kuntapäättäjistä 12 % koki, että yksityiseen sektoriin kuuluvat toimijat koettelevat hyvän tavan rajoja antaessaan kunnallisen sektorin edustajille henkilökohtaisia, hyvän käytännön vastaisia etuuksia, kuten matkoja, ravintolakäyntejä sekä pääsylippuja erilaisiin tilaisuuksiin.
Ohjeistusta kaivattaisiin
Harvassa kunnassa oli käytössä code of conduct -tyyppinen sisäinen ohjeistus. Kolme neljästä kuntapäättäjästä ei tiennyt, onko ohjeistusta olemassa. Yritysvastuupalveluiden johtaja Jani Alenius EY:ltä näkee, että yhteisen ohjeistuksen puuttumisen vaarana on, että vastuu oikein toimimisesta jää helposti yksilölle itselleen.
- Niistä organisaatioista, joissa on ylipäätään eettiset toimintaohjeet, vain puolessa järjestetään ohjeisiin liittyvää koulutusta henkilökunnalle tai luottamustehtävissä oleville. Neljä viidestä kaikista vastaajista ei ollut osallistunut koulutukseen epäeettisen toiminnan torjumisesta. Tämä on merkki siitä, ettei asiaan ole kunnissa kunnolla tartuttu. Prosessia määräystenmukaisuuden varmistamiseksi tulisi ehdottomasti kehittää, Alenius sanoo.
EY:n selvityksen mukaan kuntapäättäjien tietämys siitä, millä käytännön toimenpiteillä kunnissa pyrittäisiin vähentämään epäeettisen toiminnan uhkia, vaikuttaisi myös olevan heikolla tasolla. Vastaajista esimerkiksi 24 % kertoi, ettei heidän organisaatiossaan seurata sidonnaisuuksia, vaikka lähes puolet kuntapäättäjistä oli kohdannut omassa organisaatiossaan suhteiden hyväksikäyttöä.
- Kuntasektorilla pitäisi selvityksen valossa kirkastaa vastuita, velvollisuuksia ja toimintatapoja. Uskomme siihen, että investointi määräystenmukaisuusohjelmien kehittämiseen maksaisi itsensä takaisin pienentyneenä riskinä ja suorana rahallisena säästönä kunnille, Nylund ja Alenius sanovat.
Selvityksestä:
EY:n toteuttama kysely lähetettiin helmikuussa 2017 noin 2990 kuntasektorin toimijalle ympäri Suomen, joista 367 vastasi. Vastaajat olivat kunnan- tai kaupunginhallituksen jäseniä (59 %), ylimpiä virkamiehiä (19 %) tai valtuuston jäseniä (22 %). Valtuuston osalta vastaajat olivat tarkastuslautakuntien jäseniä. Vastaajista 62 % edusti isoja yli 500 henkilön organisaatioita. Kyselyssä käytettiin kattokäsitteenä ”epäeettistä toimintaa”, jonka määriteltiin tarkoittavan esimerkiksi korruptiota, lahjontaa tai suhteiden hyödyntämistä.
Lisätietoja:
Väärinkäytöksiin erikoistuneen tiimiin johtaja Markus Nylund, EY, puh. 040 532 2098, markus.nylund@fi.ey.com
Yritysvastuupalveluiden johtaja Jani Alenius, EY, puh. 050 598 2750, jani.alenius@fi.ey.com
Viestintäpäällikkö Katriina Puro, EY, puh. 0400 791 537, katriina.puro@fi.ey.com
Kuva:
EY lyhyesti
EY on globaali tilintarkastuksen, verotuksen, liikejuridiikan ja yritysjärjestelyiden asiantuntija sekä liikkeenjohdon konsultti. Näkemyksemme ja korkealaatuiset palvelumme vahvistavat luottamusta pääomamarkkinoiden ja talouden toimintaan kaikkialla maailmassa. Kasvatamme huippuosaajia, joiden yhteistyöllä lunastamme lupauksemme ja rakennamme parempaa työ- ja liike-elämää sekä toimivampaa maailmaa asiakkaillemme, omalle henkilöstöllemme ja yhteisöille, joissa toimimme. Lisätietoja löydät internetistä www.ey.com/fi. Voit myös seurata meitä Twitterissä: @EY_Suomi.
Avainsanat:
