Suurissa suomalaispörssiyhtiöissä toimitusjohtajien kokonaisansiot kasvoivat yli 11 prosenttia

Suurissa suomalaisissa pörssiyhtiöissä toimitusjohtajien yhteenlaskettujen peruspalkojen ja etujen keskiarvo nousi 2,3 % vuodesta 2015 ja oli edellisvuonna keskimäärin noin 780 000 euroa. Suuryhtiöissä myös toimitusjohtajien kokonaisansioiden mediaani nousi 11,2 % edellisvuodesta. Sen sijaan pieniä tai keskikokoisia listayhtiöitä luotsaavilla toimitusjohtajilla kokonaisansiot laskivat. Tiedot käyvät ilmi konsulttiyhtiö EY:n vuosittain julkaisemasta johdon palkitsemisraportista.

Toimitusjohtajien kokonaisansiot koostuvat tyypillisesti palkasta, eduista, lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinohjelmista sekä mahdollisesta lisäeläkkeestä. Kokonaispalkka on toimitusjohtajalla yleensä merkittävästi johdon jäsenen keskimääräistä kokonaispalkkaa korkeampi, tosin pienissä pörssiyhtiöissä toimitusjohtajat tienasivat keskimäärin suuryhtiöiden johtoryhmäläisiä vähemmän.

Palkitsemisjärjestelmissä korostuvat lyhyen aikavälin kannustimet

Konsulttiyhtiö EY:n torstaina julkaisemasta Executive Remuneration in Finland -raportista käy ilmi, että suuryhtiöissä pitkän aikavälin kannustinohjelmien osuus toimitusjohtajien kokonaispalkkiosta oli 30 %, mikä oli 7 % edellisvuotta vähemmän. Lyhyen aikavälin kannustinohjelmien osuus kokonaispalkkiosta suuryrityksissä oli 24 %, ja näiden osuus puolestaan kasvoi 6 % vuodesta 2015.

- Suomalaispörssiyhtiöiden johdon palkitsemisjärjestelmissä korostuvat tällä hetkellä lyhyen aikavälin kannustimet. Tämä johtuu siitä, että viime vuonna entistä suuremmassa osassa yrityksistä lyhyen aikavälin tavoitteet on saavutettu paremmin kuin pitkän aikavälin tavoitteet suhteessa vuoteen 2015. Palkitsemispolitiikoissa ei kuitenkaan ole tapahtunut mainittavaa muutosta, sillä eri elementtien maksimipalkkioiden tasot ovat pysyneet ennallaan. Pitkän aikavälin palkkioiden osuus johdon kokonaispalkitsemisesta on nykyään pohjoismaisella tasolla, mutta yhä selvästi pienempi kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa ja Isossa-Britanniassa, sanoo henkilöstöön ja palkitsemiseen liittyvistä konsultointipalveluista Suomessa vastaava johtaja Hannu Tyyskä EY:ltä. 

Tyyskän mukaan palkitsemisessa pitäisi korostua strategialähtöisyys ja yrityksen pitkän aikavälin menestyminen.

- Uskon, että hallinnointikoodin ja juuri hyväksytyn Shareholders’ Rights Direktiivin ajama yrityksen pitkän aikavälin tuloksista palkitseminen sekä läpinäkyvyyden lisääntynyt tarve tulevat kasvattamaan pitkän aikavälin palkitsemisen osuutta myös Suomessa, Tyyskä jatkaa. 

Suoritusperusteinen osakepalkkio-ohjelma oli yleisin pitkän aikavälin johdon kannustinohjelma suurissa ja keskisuurissa pörssiyhtiössä. Pienissä yhtiöissä osakeoptiot olivat puolestaan yleisin tapa sitouttaa johtoa pitkällä aikavälillä.

Suomalaisten pörssiyritysten johtajille laadittujen pitkän aikavälin kannustinohjelmien pituus vaihtelee, mutta valtaosa ohjelmista on kokonaiskestoltaan kolmen vuoden mittaisia.

Enemmän naisia yritysten hallituksissa kuin johdossa

EY:n raportin mukaan listatuissa suomalaisyrityksissä oli vuonna 2016 naisia lähes 90 prosentissa hallituksista ja 80 prosentissa johtoryhmistä, mutta vain kuudessa 127 yhtiöstä oli naistoimitusjohtaja.

- Naisten alhainen osuus yllättää edelleen. Tutkimukset nimittäin osoittavat, että 30 prosentin lisäys naisten osuudessa yrityksen johdossa voi lisätä yrityksen kannattavuutta jopa 6 prosenttiyksiköllä, Tyyskä sanoo ja viittaa EY:n ja The Peterson Institute for International Economicsin raportin tuloksiin vuodelta 2016.

Naisten osuus hallituspaikoilla pyörii noin 20–30 prosentissa. Tässä yrityksen koko näyttää vaikuttavan enemmän naishallitusjäsenien määrään kuin johtoryhmässä olevien naisten lukumäärään. Isoissa ja keskisuurissa listayhtiöissä on enemmän naisia hallituspaikoilla, mutta ei välttämättä naisia lainkaan johdossa. Keskisuurista yhtiöistä peräti 24 prosentissa ei ole naisia johtotehtävissä.

- Yksi selitys tähän saattaa olla se, että naisten asemaa yhtiöiden hallituksissa seurataan johtoryhmäjakaumaa tarkemmin. Toinen syy voi olla suomalaisessa hallinnointikoodissa. Se edellyttää yrityksiltä selvitystä, mikäli naisia ei hallituksessa ole. Samaa ei vaadita johtotehtävien osalta, Tyyskä sanoo.

Pienten yhtiöiden osalta tilanne on päinvastainen kuin suurissa ja keskisuurissa pörssiyhtiöissä: niissä naisia on enemmän johtoryhmissä (keskimäärin 24 %) kuin hallituspaikoilla (18 %).

EY:n raportti toteutettiin julkisista lähteistä vuosilta 2015–2016 kootuista tiedoista. Tutkimuskohteena olivat Helsingin pörssiin listautuneet pienet, keskisuuret ja suuret yhtiöt pois lukien First North -listalla olevat.

Lue raportti täältä

Lisätietoja:

Hannu Tyyskä, senior manager, EY, hannu.tyyska@fi.ey.com, 050 544 6623

Katriina Puro, viestintäpäällikkö, EY, katriina.puro@fi.ey.com, 0400 791 537

EY lyhyesti
EY on globaali tilintarkastuksen, verotuksen, liikejuridiikan ja yritysjärjestelyiden asiantuntija sekä liikkeenjohdon konsultti. Näkemyksemme ja korkealaatuiset palvelumme vahvistavat luottamusta pääomamarkkinoiden ja talouden toimintaan kaikkialla maailmassa. Kasvatamme huippuosaajia, joiden yhteistyöllä lunastamme lupauksemme ja rakennamme parempaa työ- ja liike-elämää sekä toimivampaa maailmaa asiakkaillemme, omalle henkilöstöllemme ja yhteisöille, joissa toimimme. Lisätietoja löydät internetistä www.ey.com/fi. Voit myös seurata meitä Twitterissä: @EY_Suomi.

Avainsanat: