• news.cision.com/
  • EY/
  • Valtaosa Suomen ja Euroopan keskisuurista yrityksistä pitää tulevaisuuttaan valoisana

Valtaosa Suomen ja Euroopan keskisuurista yrityksistä pitää tulevaisuuttaan valoisana

Report this content

Keskisuuret eurooppalaiset yritykset luottavat vahvasti oman liiketoimintansa kasvuun ja taloudellisen tilanteen parantumiseen tulevan vuoden aikana. Suomessakin valtaosa näkee tilanteensa varmana, mutta hieman yli kymmenesosa yrityksistä joutuu kamppailemaan selviytymisestään. Suomalaisyritykset toivovat julkisen sektorin tukevan kasvun mahdollisuuksia verokevennysten, julkisten investointien sekä byrokratian vähentämisen kautta.

EY:n eurooppalaiseen keskisuurten yritysten talousbarometriin osallistui 6 000 yritystä, joiden liikevaihto on 10–500 miljoonaa euroa. Selvitys toteutettiin 21 maassa, ja Suomessa selvitykseen haastateltiin 200 yritystä. Mid-Market Barometer 2015 on EY:n ensimmäinen koko Euroopan tasolla keskisuuria yrityksiä käsittelevä selvitys. Saksassa EY on toteuttanut vastaavan raportin vuodesta 2003 lähtien.

Valtaosa keskisuurista yrityksistä pitää tilannettaan hyvänä

Valtaosa yrityksistä, Euroopan tasolla 87 prosenttia yrityksistä ja Suomessa 89 prosenttia, näkee oman liiketoimintansa tilan hyvänä tai melko hyvänä. Lisäksi 50 prosenttia eurooppalaisista vastaajista (Suomessa 44 %) uskoo liikevaihtonsa kasvavan vuonna 2015 viime vuoteen verrattuna.

Yritysten odotukset sekä oman maan, Euroopan että koko maailman talouskasvusta ovat positiivisimpia Irlannissa, Espanjassa ja Iso-Britanniassa. Irlannissa lähes kaksi kolmasosaa (64 %) vastaajista uskoo maansa taloustilanteen parantuvan seuraavan puolen vuoden aikana. Kreikassa usko oman maan talouden nousuun on Euroopan heikoin ja vain 14 prosenttia vastaajista odottaa kasvua. Odotukset ovat keskimääräistä matalampia myös Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä.

Suomessa kolmasosa etsii kasvua, joka kymmenes yrittää selviytyä

Hieman yli puolet suomalaisista yrityksistä aikoo keskittyä lähikuukausina liiketoimintansa vakaana pitämiseen. Kasvuun Suomessa keskittyy 36 prosenttia yrityksistä, mikä on vähemmän kuin Euroopassa keskimäärin (44 %). Noin 11 prosenttia suomalaisista yrityksistä pitää prioriteettinaan elossa pysymistä, mikä tuo Suomen tältä osin samalle tasolle Turkin, Venäjän ja Espanjan kanssa. Olemassaolostaan kamppailevien yritysten osuus on näitä suurempi vain Italiassa ja Kreikassa.

- Suomessa yritysten toimintaympäristö on selvästi muita Pohjoismaita haastavampi, kun reilu kymmenes yrityksistä sanoo olevansa suurissa vaikeuksissa. Seuraavaksi tulevassa Norjassa osuus on puolta pienempi 6 prosenttia, Suomen EY:n toimitusjohtaja Jaakko Hirvola sanoo.

Suomi on kärsinyt erityisesti Ukrainan kriisistä huomattavasti muita Pohjoismaita enemmän, ja kolmasosa yrityksistä (33 %) kokee kriisin vaikuttavan negatiivisesti niiden liiketoimintaan. Seuraavaksi eniten kriisin negatiivisia vaikutuksia Pohjoismaissa koettiin Ruotsissa, jossa 17 % yrityksistä koki sen haitanneen niiden liiketoimintaa. Suomen lisäksi konflikti on ravistellut yrityksiä erityisesti Turkissa (40 %), Kreikassa (34 %) sekä Venäjällä (33 %).

Alle kolmasosa eurooppalaisista yrityksistä aikoo lisätä investointejaan

Investointien suhteen keskisuuret yritykset eivät suunnittele suuria muutoksia. 64 prosenttia eurooppalaisista yrityksistä (Suomessa 68 %) aikoo pitää investointinsa seuraavien kuuden kuukauden aikana samalla tasolla kuin aiemmin ja 29 prosenttia aikoo kasvattaa investointejaan (Suomessa 23 %). Suomen päävientimaista Saksassa investointejaan aikoo kasvattaa 27 prosenttia yrityksistä, Venäjällä 21 prosenttia ja Ruotsissa 19 prosenttia.

- Suomen päävientimarkkinat eivät ole Euroopan innokkaimpien investoijien joukossa, vaan aktiivisuutta on nyt nähtävissä muun muassa Turkissa, Irlannissa, Puolassa ja Iberian niemimaalla. Yritykset itsekin arvioivat talouskasvun mahdollisuudet suurimmiksi Euroopan ulkopuolella, joten vientimahdollisuuksia kannattaa nyt etsiä kauempana olevilta kasvumarkkinoilta. Keskisuurten yritysten etuna on ketteryys reagoida toimintaympäristön muutoksiin suuria yrityksiä nopeammin, Hirvola kommentoi. 

Osaavan työvoiman saatavuudessa suuria eroja maiden välillä

Useissa Euroopan maissa yritykset pitävät kasvun esteenä pulaa oikeanlaisista osaajista. Keskimäärin työvoimapula haittaa liikevaihdon kasvua kolmasosassa eurooppalaisista yrityksistä ja eniten Itävallassa (59 %), Sveitsissä (55 %), Kreikassa (55 %) ja Saksassa (51 %). Suomalaiset vastaajat eivät kuitenkaan näe osaajien puutetta suurena ongelmana. Vain kymmenesosa suomalaisista vastaajista kokee työvoimapulan haittaavan yrityksen liikevaihdon kehitystä, ja kolme neljästä sanoo löytävänsä sopivia osaajia riveihinsä helposti.

- Yrityksillä olisi tässä tilaisuus pohtia uusia ratkaisuja siihen, kuinka suomalaista, helposti saatavilla olevaa osaamista voisi viedä tehokkaammin osaajapulasta kärsiviin maihin, Hirvola toteaa.

Noin neljäsosa eurooppalaisista yrityksistä aikoo kasvattaa henkilöstömääräänsä seuraavan puolen vuoden aikana (Suomessa 20 %) ja vain 7 prosenttia (Suomessa 9 %) odottaa vähentävänsä henkilöstöä. Vahvin luottamus henkilöstön kasvuun löytyy Irlannista ja Iso-Britanniasta, joissa yli kolmasosa yrityksistä uskoo rekrytoivansa. Useimmiten henkilöstövähennyksiä odotettiin Saksassa (16 % yrityksistä), Puolassa (15 %) sekä Norjassa (12 %).

Suomalaiset yritykset arvioivat riskit selvästi muita pienemmiksi

Riskien vakavuutta arvioitaessa suomalaiset yritykset erottuivat kaikista Euroopan maista selvästi matalammilla riskiarvioillaan. Suomalaisyritykset nimesivät liiketoimintansa kannalta merkittäväksi riskiksi yleisimmin kotimaan heikon taloustilanteen (22 prosenttia vastaajista), raaka-aineiden korkeat hinnat (19 %) ja valuuttaheilahtelut (18 %). Useimmissa maissa suurimmat riskit koskettivat vähintään puolta yrityksistä ja kolmanneksi suurinkin riski huolestutti yleensä yli kolmasosaa yrityksistä.

- Suomen matalat riskiarviot herättävät huomiota. Nähdäänkö täällä riskien jo toteutuneen vai eikö niiden koeta koskettavan omaa liiketoimintaa merkittävissä määrin – vai onko riskeihin todella varauduttu niin hyvin, että niiden vaikutuksia ei nähdä merkittävinä, Hirvola kommentoi.

Yritykset toivovat julkiselta sektorilta kasvua tukevia toimenpiteitä

Yritykset sekä Suomessa että muissakin Euroopan maissa haastavat julkisen sektorin tukemaan niiden kasvumahdollisuuksia. Yli puolet suomalaisyrityksistä (56 %) toivoisi sen tapahtuvan verotusta keventämällä. 39 prosenttia yrityksistä toivoi myös julkisia investointeja ja 36 prosenttia byrokratian vähentämistä.

- Keskisuurilla yrityksillä on olennainen merkitys talouskasvun rakentamiselle lähivuosina kaikkialla maailmassa. Läpi Euroopan yritykset esittivät julkiselle sektorille samankaltaisia toiveita toimintaympäristönsä parantamiseksi. Lukuisten Euroopan maiden lähestyessä vaaleja näille toiveille voi löytyä nyt tavallista enemmän vastakaikua, Hirvola toteaa.

Liitteet

Tutkimusraportti sekä Suomen tuloksia lähemmin tarkasteleva liite ovat ladattavissa seuraavista linkeistä: 

EY European Mid-Market Barometer 2015 European results 

Liite EY European Mid-Market Barometer 2015 Suomen tulokset

Lisätietoja

Jaakko Hirvola, toimitusjohtaja, EY, p. 0400 633 751, jaakko.hirvola@fi.ey.com

Jon Paavilainen, viestintä, EY, p. 050 300 9452, jon.paavilainen@fi.ey.com

EY lyhyesti
EY on globaali tilintarkastuksen, verotuksen ja yritysjärjestelyiden asiantuntija ja liikkeenjohdon konsultti, joka tarjoaa Suomessa lisäksi liikejuridiikan palveluita. Näkemyksemme ja korkealaatuiset palvelumme vahvistavat luottamusta pääomamarkkinoiden ja talouden toimintaan kaikkialla maailmassa. Kasvatamme huippuosaajia, joiden yhteistyöllä lunastamme lupauksemme ja rakennamme parempaa työ- ja liike-elämää sekä toimivampaa maailmaa asiakkaillemme, omalle henkilöstöllemme ja yhteisöille, joissa toimimme. Lisätietoja löydät internetistä www.ey.com/fi. Voit myös seurata meitä Twitterissä: @EY_Suomi.

Avainsanat:

Tilaa

Pikafaktat

Suomessa selvitykseen haastateltiin 200 keskisuurta yritystä, joiden liikevaihto on 10–500 miljoonaa euroa.
Tweettaa

Lainaukset

Suomen päävientimarkkinat eivät ole Euroopan innokkaimpien investoijien joukossa
Jaakko Hirvola, EY