Jäteveden ravinteista kierrätyslannoitetta
Aalto-yliopistossa kehitetyn menetelmän testaus Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla ja Ämmässuon kaatopaikalla onnistui hyvin. Hanke on toteutettu yhteistyössä ympäristöministeriön, Aalto-yliopiston, Teollisuuden Vesi, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Gasumin, Biolanin, Nordkalkin, Kemiran ja Outotecin kanssa.
Jätevedet sisältävät suuria määriä typpeä ja fosforia, jotka ovat arvokkaita ravinteita. Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämän NPHarvest-prosessin avulla nämä ravinteet voidaan ottaa talteen siten, että syntyy lannoitteeksi soveltuvaa puhdasta ammoniumsulfaattiliuosta sekä fosfori- ja kalsiumpitoista sakkaa. Prosessin avulla saadaan tuotettua kierrätyslannoitetta ja samalla säästää energiaa ja luonnonvaroja, sillä jätevesien ravinteiden kierrätys vähentää ravinnepäästöjä vesistöihin sekä ilmastusenergian ja kemikaalien käyttöä jätevedenpuhdistusprosessissa.
Prosessi toimii siten, että ensin jätevesi saostetaan kemiallisesti käyttämällä kalkkisuodinpölyä, jota syntyy teollisuuden sivuvirtana. Saostuksessa saadaan jäteveden fosfori talteen. Typen erottaminen ammoniummuodossa perustuu kaasua läpäisevän kalvon hyödyntämiseen. Prosessia voivat hyödyntää esimerkiksi biokaasulaitokset, jotka saavuttavat säästöjä käsittelemällä jätevetensä paikan päällä lannoitteeksi sen sijaan, että johtaisivat ne jätevedenpuhdistamolle ja maksaisivat korotettua jätevesimaksua.
”Kalvojen kestävyyteen ja pestävyyteen liittyi epäilyksiä vielä keväällä, koska takana oli vain lyhytaikaisia kokeita. Kesällä pääsimme testaamaan prosessia usean kuukauden ajan ja samalla varmistui kalvojen käytettävyys. Tiedämme nyt, että prosessi toimiin haastavissakin ympäristöissä, kuten mädättämön kiertovesien ja kaatopaikalta suodattuneiden vesien käsittelyssä”, kertoo työelämäprofessori Anna Mikola Aalto-yliopistosta.
Prosessikemikaalit edistävät kiertotaloutta – Yhden jäte on toisen raaka-aine
Prosessin vahvuus on siinä, että jätevedestä voidaan tuottaa erilaisia lopputuotteita tarpeen mukaan. Typen osalta esimerkiksi ammoniumfosfaatti sopii lannoitteeksi yleisesti ja ammoniumnitraatilla on käyttöä teollisuuskemikaalina. Fosforin talteenotossa voidaan hyödyntää erilaisia orgaanisia polymeerejä, kuten tärkkelystä, joka toimii perinteisten saostuskemikaalien tavoin.
”Kierrätyslannoitteiden käyttäminen on ympäristöteko, kun kertaalleen käytetyt ravinteet hyödynnetään uudelleen. Se on myös konkreettinen tapa edistää kiertotaloutta. Tutkimme ja kehitämme koko ajan uusia ratkaisuja siihen, miten saisimme ravinteet vielä paremmin kierrätettävään muotoon,” kertoo Gasumilta Viljami Kinnunen, Senior Development Engineer.
Lisätietoja:
Viljami Kinnunen, Senior Development Engineer, Gasum
p. +358 50 331 0308, Viljami.kinnunen@gasum.com
Anna Mikola, työelämäprofessori TkT, Aalto-yliopisto
p. +358 40 7176 552, anna.mikola@aalto.fi
Avainsanat:
