Asiakastyytyväisyys tärkein syy siirtyä verkkolaskutukseen koko Euroopassa

Espoo 23.11.2011 - Ohjelmistoyhtiö Baswaren teettämän kyselyn1 mukaan halukkuus siirtyä verkkolaskutukseen vaihtelee selvästi eri Euroopan maissa. Verkkolaskusta saatavat hyödyt koettiin kuitenkin kaikissa selvitykseen osallistuneissa maissa tärkeämmiksi kuin verkkolaskutukseen siirtymisen esteet. Asiakastyytyväisyyden ylläpitäminen tai parantaminen on vastaajien mukaan tärkein syy siirtyä verkkolaskuun myyntilaskutuksessa.

Selvityksessä verkkolaskutuksen hyötyjä tarkasteltiin kustannussäästöjen ja muiden hyötyjen näkökulmasta. Asiakastyytyväisyyden lisäksi verkkolaskuun liitettyjä muita hyötyjä ovat varmuus laskun perillemenosta, vähäisempi virheiden määrä, parantunut käyttöpääoman hallinta sekä verkkolaskun ekologisuus. Verkkolaskuun siirtymistä perustellaan yleensä ensimmäiseksi kustannussäästöillä. Tässä selvityksessä kuitenkin ainoastaan tanskalaiset priorisoivat kustannussäästöt muiden hyötyjen edelle.

Selvityksen mukaan verkkolaskuja lähettävät organisaatiot pitivät verkkolaskun hyötyjä vieläkin tärkeämpinä kuin yritykset, jotka eivät niitä lähetä. Lisäksi paljon verkkolaskuja lähettävät olivat selvästi vähemmän huolissaan verkkolaskutuksen esteistä kuin vähän tai ei lainkaan verkkolaskuja lähettävät organisaatiot.

Epätietoisuus asiakkaan valmiuksista hidastaa verkkolaskun voittokulkua

Voimakkainta verkkolaskuun siirtymisen halukkuus myyntilaskutuksessa on Iso-Britanniassa, Suomessa sekä muissa Pohjoismaissa. Saksan, Ranskan ja Hollannin vastahakoisuus johtuu näiden maiden tiukemmasta ALV-lainsäädännöstä. Merkittävämmäksi yksittäiseksi verkkolaskutukseen siirtymisen esteeksi koettiin epätietoisuus asiakkaan kyvystä vastaanottaa verkkolaskuja.

”Sama seikka tuli esiin myös vuoden 2011 alussa toteuttamassamme kotimaisessa verkkolaskututkimuksessa2. Epätietoisuus kauppakumppanin valmiuksista näyttää hidastavan verkkolaskun etenemistä paitsi Suomessa, mutta yleisemminkin Euroopassa”, toteaa Baswaren toimitusjohtaja Esa Tihilä.

Kyselyyn vastanneet nimesivät toiseksi tärkeimmäksi esteeksi sen, ettei verkkolaskuja voi lähettää kaikille asiakkaille ja kolmanneksi verkkolaskutuksen aloittamisen korkeat kustannukset. Ruotsalaiset pitivät kynnyskysymyksenä nimenomaan aloittamisen liian korkeita kustannuksia.

Sähköpostitse välitettyä PDF-kuvaa ei tunnusteta Suomessa verkkolaskuksi

Tutkimukseen osallistuneissa maissa, Suomea ja Saksaa lukuun ottamatta, yleisin sähköisen laskun lähetystapa on PDF-kuva sähköpostiviestin liitetiedostona. Suomessa yleisin lähetystapa on aito verkkolasku operaattorin välittämänä. Aito verkkolasku sisältää sekä vastaanottajan tietojärjestelmää palvelevan laskudatan, että henkilölle tarkoitetun laskun kuvan. Saksassa sähköinen lasku lähetetään yleisimmin EDI-sanomina. EDI-sanomina välitetty lasku sisältää vain laskudatan, eikä ollenkaan laskun kuvaa.

”Yhtä Euroopan laajuista toimintatapaa ei näyttäisi olevan olemassa. Paikalliset erot tulee tiedostaa ja ymmärtää sekä huomioida myös toiminnan suunnittelussa. Tämäkin tutkimus vahvistaa näkemystä suomalaisten edelläkävijyydestä verkkolaskuasioissa. Aidon verkkolaskun tunnusomaisin piirre on automaatio. Sähköpostitse lähetetty PDF-lasku ei automatisoi prosesseja. Aito verkkolasku sen sijaan poistaa manuaaliset työvaiheet niin myyjältä kuin ostajaltakin”, Tihilä summaa.

Lisätietoja:

Esa Tihilä, toimitusjohtaja, Basware Oyj, puh. 040 4807 098, esa.tihila@basware.com

Lisätietoja tutkimuksesta:

Otto Lepikkö, Director, Operations, Basware Oyj, puh. 040 5652 252, otto.lepikko@basware.com

1Kyselyyn saatiin 188 vastausta, joista Suomesta oli 92. Tutkimukseen osallistui yrityksiä Iso-Britanniasta, Pohjoismaista, Saksasta, Hollannista ja Ranskasta. Tutkimus on osa Otto Lepikön Henley Business Schoolille tekemää MBA-työtä ”Why transition to e-invoicing is not happening faster in Europe”. Tutkimuksen tavoitteena oli mm. selvittää hyötyjä ja esteitä, jotka liittyvät laskujen lähettämiseen verkkolaskuina

2Järjestyksessään kolmas verkkolaskukysely toteutettiin helmikuussa 2011 ja siihen vastasi 441 suomalaista julkisen ja yksityisen sektorin organisaatiota.

Basware on maailman johtava hankinnasta maksuun ja talousohjauksen ratkaisujen toimittaja, jonka palveluilla on yli miljoona käyttäjää yli 60 maassa. Baswaren avoin verkko yhdistää yli 320 000 verkkolaskuja tai hankintasanomia lähettävää yritystä maailmanlaajuisesti. Baswaren avulla organisaatiot voivat alentaa tuotteiden ja palveluiden hankinnasta ja maksamisesta syntyviä kustannuksia sekä saavuttaa läpinäkyvyyden koko hankinnasta maksuun -prosessiin. Automatisoimalla manuaalisia prosesseja tehostetaan muun muassa hankintaa, sopimustenhallintaa, toimittajayhteistyötä, laskuautomaatiota ja talousohjausta. Baswaren ratkaisujen ja palvelujen avulla yritykset parantavat kassavirran hallintaa, tehostavat ennustamista sekä varmistavat taloushallintonsa ketteryyden. Ratkaisut ovat saatavilla Baswaren tai sen laajan kumppaniverkoston toimipisteissä Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Aasiassa. Baswaren osake noteerataan Helsingin Pörssissä. www.basware.fi

Avainsanat: