Aika uudistaa toisen asteen ammattikoulutusta

Koulutusjärjestelmä on kokonaisuus, jonka kaikkien osien on oltava kunnossa. Toisen asteen ammatillinen koulutus kaipaa uudistamista. Pienentyvät ikäluokat, keskeyttämisen ja syrjäytymisen torjunta vaativat toimia ja resursseja. Myös työelämä asettaa uusia vaatimuksia kaikille, ei vähiten koulutukselle. Tasapäistämisen aika on ohi, tulevaisuus on yksilön huomioon ottamista, sanoi Helsingin seudun kauppakamarin varatoimitusjohtaja Sampsa Saralehto Omnian neuvottelukuntien keskustelutilaisuudessa Espoossa.

"Toisen asteen ammatillista koulutusta on mukautettava oppilasaineksen suhteen, jotta mahdollisimman moni saisi ammatin. Ne nuoret, jotka eivät jaksa ahertaa monta vuotta saisivat perusopinnot lyhyemmässä ajassa. Jos myöhemmin on tarvetta, voisivat he täydentää tutkintoaan."

"Tämä edellyttää nykyisen tutkinnon jakamista kahteen osaan: alempaan ja ylempään tutkintoon. Alemman tutkinnon voisi suorittaa alle kahdessa vuodessa ja siinä pitäisi olla paljon käytännön harjoittelua. Ylempi tutkinto voisi olla nykyisen kaltainen", visioi Saralehto.

"Lisäksi on tarkoin harkittava, kuinka pitkiä eri alojen opinnot ovat. Tavoitteena tulee olla joustavuus ja ennakoinnin kehittäminen. Kysynnän ja tarjonnan on nykyistä paremmin vastattava toisiaan. Todennäköisesti syrjäytymisen estämisessä tarvitaan erilaisia työpajoja ja myös oppisopimuskoulutuksen kehittämistä."

"Tämän lisäksi on luotava ylioppilaspohjaiset ammatilliset tutkinnot. Niissä voidaan suoraan keskittyä ammattiosaamiseen, koska yo-tutkinto antaa tarvittavat yleistiedot. Opiskeluajaltaan uuden tutkinnon tulee olla melko lyhyt. Jos myöhemmin on tarvetta, niin tutkinnon suorittaneet voivat jatkaa korkeakouluissa", totesi Saralehto.

"Koulutuksen on vastattava nopeasti yhteiskunnan ja työelämän asettamiin vaatimuksiin. Ammatillisessa koulutuksessa tarvitaan suurta reagointinopeutta yritysten asettamiin tavoitteisiin sekä koulutuksen määrän että sisällön osalta. Pääkaupunkiseudulla tämä tarkoittaa aloituspaikkojen riittävää määrää."

"Opettajien on saatava myös riittävä tuntuma työelämään. Tarvittaisiin selkeitä malleja opettajien ja yritysten väliseen yhteistyöhön ja vuorotteluun. Myös opiskelijoille on tarjottava harjoittelupaikkoja. Yrityksille tämä tietää lisää rasitteita, ja ne on jollakin tavoin hoidettava", Saralehto päätti.