Asumisen kalleus Helsingissä uhkaa koko maan talouskasvua

Helsingin muuttovoitto on viime vuosina ollut ennätyssuurta, erityisesti työikäinen väestö muuttaa pääkaupunkiin. Ongelmana on, että asuntotuotanto jää selvästi väestönkasvun vauhdista.

Helsingin yleiskaavassa varaudutaan 250 000 uuteen asukkaaseen vuoteen 2050 mennessä. Noin kolmannes uusista asunnoista on tarkoitus rakentaa uusille asuinalueille, kuten Östersundomiin ja Malmin lentokentän alueelle.

Uusien kaupunginosien rakentaminen on kuitenkin vastatuulessa.

”Asukkaille on pystyttävä tarjoamaan kohtuuhintaista asumista. Asumisen kalleus ei ole vain Helsingin ja metropolialueen, vaan koko Suomen talouskasvun este”, muistuttaa Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Pia Pakarinen.

Tuotantotavoite jää saavuttamatta ilman uusia kaupunginosia

Östersundomiin suunnitellaan koteja 70 000 uudelle asukkaalle. Rakentamista uhkaa ruisrääkkäesiintymä.

”Alue pitää kaavoittaa tehokkaasti, jotta metron rakentaminen itään on kannattavaa”, Pakarinen sanoo.

Malmin lentokentän alueelle on suunniteltu asuntoja 25 000 uudelle asukkaalle. Jotta kaavoituksessa voidaan edetä, Malmin lentokentän toiminnoille olisi löydettävä uusi paikka mahdollisimman nopeasti.

”Hallitus ja Helsingin kaupunki ovat sopineet asiasta. Onkin hämmentävää, että asia on noussut hallitusohjelmaan käytävään keskusteluun, koska valtio on jo päättänyt luopua kentästä.”, Pakarinen kummastelee.

”On selvää, ettei asuntotuotantotavoitteita voida saavuttaa, jos Östersundomin ja Malmin alueen rakentaminen tyrehtyvät.”

Pitkät työmatkat uuvuttavat työntekijät ja heikentävät yritysten tuottavuutta

Asumisen kalleudesta kärsii myös elinkeinoelämä, erityisesti palvelu- ja kaupan alat, jotka ovat alueen suurimmat työllistäjät.

”Työntekijöillä on hankaluuksia selviytyä asumiskustannuksista, mikä luo painetta palkankorotuksiin. Korkeat asumiskustannukset maksavatkin viime kädessä työnantajat ja kuluttajat”, Pakarinen muistuttaa.

”Lisäksi pitkät työmatkat uuvuttavat työntekijöitä ja hankaloittavat heidän mahdollisuuksiaan työajoissa joustamiseen. Tämä puolestaan heikentää tuottavuutta.”

Lisätietoja:

Johtaja Pia Pakarinen, Helsingin seudun kauppakamari,

p. 040 529 4989, pia.pakarinen@chamber.fi

Kauppakamarin ehdotukset kohtuuhintaisen asumisen lisäämiseen:

• Edettävä nopeasti kaikkien suunniteltujen asuinalueiden kaavoittamisessa (erityisesti ja Östersundom ja Malmin lentokenttä).

• Rakennuslupien käsittelylle säädettävä maksimikäsittelyaika.

• Alueen kuntia patisteltava asuntotuotantotavoitteidensa saavuttamiseksi. Erityisesti pääkaupunkiseudulla on puutetta kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista.

• Vuokra-asuntotuotantoa koskevaa valtion tukijärjestelmää on kehitettävä houkuttelevammaksi.

• Edullisinta on rakentaa sinne, missä infra on jo olemassa. Kaupunkibulevardien rakentaminen on kaikkein kallein asuinrakentamisen vaihtoehto.

• Helsingissä tarvitaan voimakasta täydennysrakentamista, jotta ei ole tarpeen turvautua kaupunkibulevardeihin suunnitellussa laajuudessa. Sitä nopeuttaisi osakkaiden yksimielisyyttä koskevan vaatimuksen poisto asunto-osakeyhtiölaista.

• Bulevardisointi merkitsee autoliikenteen kapasiteetin vähentymistä tietyillä väylillä. Helsingin keskustaan tuleva henkilöautoliikenne vähenee, kun liikkuminen hidastuu. Kaupan menestyminen Helsingin ydinkeskustassa edellyttää, että keskustaan voi tulla ostoksille myös henkilöautoilla.

• Käyttötarkoituksen muutoksiin suhtauduttava suopeasti; tyhjistä toimistotiloista on tehtävä asuntoja.

• Huoneistotyyppiohjauksesta luovuttava; on rakennettava sellaisia asuntoja, joille on kysyntää.

• Esteettömyysvaatimukset voisivat koskea vain osaa asunnoista (esim. rakennuksen alakertaa tai 30 prosenttia asunnoista).

• Autopaikkavaatimuksia pitäisi tarkastella tapauskohtaisesti ja ylettömän kalliista pysäköintiratkaisuista luopua.

• Väestönsuojavaatimuksesta voitaisiin luopua.

• Kustannuksia lisääviä julkisivumääräyksiä on vältettävä.

Avainsanat: