Hallitusohjelman työperäisen maahanmuuton aloitteet ponnettomia
Suomalaiset yritykset eivät jatkossa selviä ilman koulutettua ulkomaalaista työvoimaa. Pelkästään Uudellamaalla vuosittainen uuden työvoiman tarve on maltillisissakin arvioissa vuoteen 2025 asti noin 21 000 henkilötyövuotta. Vuosittain Etelä-Suomen työmarkkinoille valmistuu ammattioppilaitoksista ja korkeakouluista 5 000 nuorta liian vähän.
– Hallitusohjelman linjaukset jo Suomessa asuvien maahanmuuttajien nykyistä huomattavasti nopeammasta työllistämisestä ja työelämään pääsemisestä ovat lupaavia. Erityisen tehokkaita keinoja ovat kaikki toimet, joissa mahdollistetaan työssä ja työpaikalla tapahtuva kielen opiskelu ja kielikoulutuksen liittäminen kiinteäksi osaksi maahanmuuttajien ammatillista koulutusta, Helsingin seudun kauppakamarin asiamies Markku Lahtinen arvioi.
Sen sijaan hallitusohjelmassa aito työperäinen maahanmuutto on nimeltä mainittu vain kerran. Työperäisen maahanmuuton edistämiseen ja systematisoimiseen liittyviä avauksia saa etsimällä hakea, vaikka jatkossa ulkomailta Suomeen tulevat työntekijät ja asiantuntijat ovat yritysten yksi tärkeä rekrytoinnin ja osaamisen lähde.
– Työvoiman saatavuusharkinnan säilyttäminen ennallaan jäykistää turhaan työmarkkinoita. Joka tapauksessa yritykset haluavat rekrytoida osaajia sieltä, missä heitä on saatavissa, joten kotimaan työmarkkinoiden tarjonta on vallan hyvin työnantajien tiedossa ilman hidasta ja ylimääräisiä kustannuksia aiheuttavaa viranomaisharkintaa, Lahtinen sanoo.
Suomessa on noin 180 000 ei-kantasuomalaista, joista 122 000 asuu Uudellamaalla. Suomessa ulkomaiden kansalaisten osuus on 2,9 %, muissa Pohjoismaissa vastaavat lukemat ovat noin 6,5 %.
Lisätietoja:
Helsingin seudun kauppakamari
asiamies Markku Lahtinen, p. 050 571 3564
Avainsanat: