Helsingin seudun toimialakatsaus 2/2005: Suomi tasapäistyy – Helsingin seudun kasvuluvut pudonneet muun maan tasolle

Helsingin seudun tuotanto kasvoi vain 1,5 prosenttia kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Tuotannon kasvuvauhti oli samaa suuruusluokkaa kuin koko maassa. Kasvun hidastuminen seudulla perustuu ennen kaikkea teollisuuteen, jossa tuotannon volyymin kasvu pysähtyi vuoden ensimmäisinä kuukausina. Pääsiäisen ajoittuminen maaliskuulle vaikutti osaltaan tuotannon määrään.

- Kun Helsingin seudulla tuotetaan kolmannes maamme bruttokansantuotteesta ja kasvuluvut ovat koko maan tasolla, on aihetta olla huolissaan maamme pysymisestä kasvu-uralla. Nyt olisi syytä miettiä panostusten kohdentamista Helsingin seudulle. Tasapäistäminen ei johda Suomi-laivan kannalta hyvään lopputulokseen, sanoo Helsingin kauppakamarin varatoimitusjohtaja Jorma Nyrhilä. Työllisten ikärakenne ongelmallinen Helsingin seudulla Työllisyyden kohtuullisen vahva kasvu jatkui toisen neljänneksen peräkkäin. Helsingin seudun työllisten määrä kasvoi 1,7 prosenttia kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Kasvu oli samansuuruinen kuin koko maassa. Työllisten määrä kasvoi seudulla eniten kiinteistöpalveluissa, elektroniikkateollisuudessa, terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä metalliteollisuudessa. Työllisten määrä laski mm. majoitus- ja ravitsemistoiminnassa, kuljetustoiminnassa sekä moottoriajoneuvojen kaupassa ja huollossa. - Helsingin seudun työmarkkinat joutuvat kuitenkin lähivuosina sopeutumaan ikääntyvän työvoiman tilanteeseen. Työvoimasta on 26 prosenttia 50 vuotta täyttäneitä ja "vain" 23 prosenttia 15-29 vuotiaita. Tämä yhtälö ei toimi ellei nuorten työikäisten muuttovoitto seudulle jatku. Asia on merkityksellinen koko Suomen menestymisen kannalta, huomauttaa Nyrhilä. Työllisten ikärakenne vaihtelee Helsingin seudun kuntien välillä. Nuorekkain työllisen työvoiman ikärakenne on Helsingissä. 50 vuotta täyttäneiden osuus on selvästi keskimääräistä korkeampi Kauniaisissa, Keravalla, Vihdissä ja Hyvinkäällä. Alle 30-vuotiaiden osuus työllisistä on alhaisin Sipoossa, Tuusulassa, Kauniaisissa, Kirkkonummella sekä Nurmijärvellä. Lisätietoja: Varatoimitusjohtaja Jorma Nyrhilä, Helsingin kauppakamari, puh.(09) 228 601 tai 050 66 774. Toimialakohtaiset kommentit Kaupan liikevaihdon kasvu jatkui, palkkasumma kasvoi, henkilöstön määrä ennallaan Kaupan henkilöstön määrä pysyi edellisvuoteen verrattuna lähes ennallaan. Henkilöstömäärä on suunnilleen vuoden 2000 tasolla. Kaupan liikevaihdon kasvu jatkui, sitä oli yli 3 prosenttia. Vähittäiskaupan kasvu hidastui, mutta auto- ja tukkukauppa olivat vahvassa kasvussa. Palkkasumma kasvoi lähes 4 prosenttia. - Palkkasumman kasvu on ollut viimeisen vuoden ajan hieman voimakkaampaa kuin liikevaihdon kasvu. Kaupan toimialat työllistävät Helsingin seudulla noin 105 000 henkeä, sanoo Nyrhilä. Liike-elämän palveluiden liikevaihto ei kasvanut, henkilöstömäärä nousussa, palkkasumman kasvu jatkui Liike-elämän palveluiden liikevaihto ei kasvanut kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Henkilöstömäärä oli noin prosentin suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Palkkasumma kasvoi lähes 5 prosentia. - Palkkasumman kasvu on ollut pitkään 2-4 prosenttia nopeampaa kuin liikevaihdon kasvu. Yhtälö kuulostaa pitkässä juoksussa huolestuttavalta, kun liikevaihto ei kasva, mutta palkkoja joudutaan maksamaan entistä enemmän. Liike-elämän palvelut työllistävät Helsingin seudulla noin 111 000 henkeä, toteaa Nyrhilä. Teollisuuden liikevaihto kasvoi palkkasummaa nopeammin, henkilöstön määrän väheneminen jatkui Teollisuuden liikevaihto lisääntyi noin 2,5 prosenttia edellisvuodesta. Palkkasumma kasvoi noin prosentin. Teollisuuden henkilöstömäärän väheneminen jatkui. Määrä oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä noin 90 prosenttia vuoden 2000 tasosta. Henkilöstömäärä supistui noin 2,5 prosenttia edellisvuodesta. - Teollisuusyritykset työllistävät Helsingin seudulla noin 83 000 henkilöä. Helsingin seutu Helsingin seudulla tarkoitetaan pääkaupunkiseutua ja kehysalueita. Siihen kuuluvat Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa sekä Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula ja Vihti.