Kauppakamari: Maakuntakaava ei saa jarruttaa yritystoimintaa
Uudenmaan maakuntakaava vaikuttaa entistä voimakkaammin yritystoimintaan, kuten kaupan kilpailuun, asuntotuotantoon ja liikenneratkaisuihin. Tärkeänä lähtökohtana pitää olla mahdollistaminen, ei rajoittaminen.
Kaavalla ohjataan kaupan sijoittumista, esimerkiksi suuret myymälät on sijoitettava ensisijaisesti keskusta-alueille.
”Maakuntakaavan uudistamisen tekee erityisen haasteelliseksi kiristyvä kaupan ohjaus. On tärkeää, että esimerkiksi huonekalu-, rauta- ja autokauppa voidaan jatkossakin sijoittaa keskustojen ulkopuolelle sinne, mihin ne toimintojensa osalta luonnollisesti kuuluvat”, sanoo varatoimitusjohtaja Jorma Nyrhilä Helsingin seudun kauppakamarista.
Maakuntakaavassa varaudutaan 430 000 asukkaan ja 250 000 työpaikan lisäykseen vuoteen 2035 mennessä. Kasvu ohjataan enimmäkseen nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen sitä tiivistäen ja täydentäen.
”Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on järkevää, mutta maakuntakaavaan ei tule sisällyttää keinotekoisia aikataulutuksia. Tärkeänä lähtökohtana pitää olla mahdollistaminen, ei rajoittaminen. Yli kahden vuosikymmenen päähän tähtäävällä kaavoituksella on turvattava yritysten ja valtakunnan tärkeimmän maakunnan kasvu- ja kehitysmahdollisuudet”, huomauttaa Nyrhilä.
Ensimmäisen koko Uudenmaan alueen kattavan maakuntakaavan valmistelu on loppusuoralla. Kuntien kaavoitusta ohjaava maakuntakaava saanee lopullisen sinettinsä loppuvuodesta.
Lisätietoja:
Jorma Nyrhilä
varatoimitusjohtaja
Helsingin seudun kauppakamari
p. 050 66774
Avainsanat: