Liiketalous ja yrittäjyys integroitava kulttuurialan opetukseen
Kulttuurialan yritykset peräänkuuluttavat yrittäjyyden ja liiketalouden opetuksen integroimista alan perusopetukseen.
Kulttuurialan yritysten mukaan alan työllistymisen kannalta olisi tärkeää, että alan opetukseen integroidaan liiketalous ja yrittäjyys. Tämä ei saa kuitenkaan tarkoittaa ammattiaineiden tuntien vähentämistä. Huippuosaajia kädentaitoja vaativalle alalle ei synny ilman hyvää ja riittävää ammattiaineopetusta.
"Etenkin tasokkaista osaajista esimerkiksi tekstiili- ja vaatetusalalla on alan yritysten mukaan suorastaan pula”, Helsingin seudun kauppakamarin projektipäällikkö Katja Utti-Lankinen toteaa.
Kulttuurialalla tarvitaan verkostoituneita tuottajaryhmiä, jotka hallitsevat liiketoiminnan perusedellytykset. Hyviä oppimistuloksia sekä ammattitaidon että yrittäjyyden kannalta syntyy alan yritysten mukaan esimerkiksi oppisopimuskoulutuksella.
”Perinteisellä ”mestari-kisälli -mallilla” oppi saadaan suoraan alan mestarilta työn ohessa, oppilaitosten antamaa teoriaopetusta unohtamatta”, Utti-Lankinen muistuttaa.
Helsingin seudun kauppakamarin selvityksen mukaan Helsingin seudulle on arvioitu avautuvan noin 8 000 kulttuurialan työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Laajalla kulttuurialalla on jonkin verran vaikeuksia rekrytoida työvoimaa. Suurimpina rekrytointivaikeuksien syinä alan yritykset pitävät hakijoiden vähäistä työkokemusta tai koulutusta. Toisaalta palkkaus ei houkuttele hakeutumaan alalle. Kulttuurialaa pidetään jopa matalapalkka-alana.
Kyselyyn vastanneet kulttuurialan yritykset työllistävät 10 % Uudenmaan alan henkilöstöstä. Selvitys on osa Helsingin seudun kauppakamarin ja ammatillisten koulutuksen järjestäjien Ennakointikamari-yhteistyötä. Tutkimuksen toteutti Kaupunkitutkimus TA Oy marraskuussa 2011.
Lisätietoja:
projektipäällikkö Katja Utti-Lankinen
Helsingin seudun kauppakamari
puh. 050 565 1151