Oppilaan oikeudet opetustoimessa nostaa esiin koululaisten perus- ja ihmisoikeudet
Tulevat koululaiset huoltajineen käyvät parhaillaan tutustumassa kouluihin, ja kesälomien jälkeen oppilaat aloittavat taas uuden lukuvuoden. Lapsen koulutaipaleen aloittaminen voi herättää huoltajissa ja oppilaissa kysymyksiä oppilaan oikeuksista ja velvollisuuksista koulussa. Esimerkiksi koulukiusaaminen, työrauhahäiriöt, oppimisvaikeudet, käytetyt kurinpitokeinot sekä koulun ja kodin yhteistyö saattavat askarruttaa.
Oikeustieteen tohtori Suvianna Hakalehto-Wainion tutkimuksessa Oppilaan oikeudet opetustoimessa pohditaan koulumaailmaa lapsen oikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Hakalehto-Wainio toivoo kirjan tuovan uusia näkökulmia niin lapsen oikeudellisen aseman tarkasteluun, opetustoimen juridiikkaan kuin käytännön koulutyöhönkin. Koulumaailmaa ei ole ollut tapana tarkastella oppilaan oikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Koululaisilla on kuitenkin muun muassa samat perus- ja ihmisoikeudet kuin muillakin ihmisillä ja nämä oikeudet on toteutettava myös koulun arjessa. Lisäksi koulumaailmassa toistaiseksi heikosti tunnettu lakina voimassa oleva YK:n lapsen oikeuksien sopimus sisältää myös sellaisia lapsille kuuluvia ihmisoikeuksia, joista ei ole säädetty muualla Suomen lainsäädännössä.
Oppilaan oikeudet velvoittavat kaikkia koulussa työskenteleviä ja ne on otettava huomioon kaikessa koulun toiminnassa. Oppilaan perus- ja ihmisoikeuksista on huolehdittava muun muassa annettaessa tukea oppimisvaikeuksiin ja oppilashuoltoa toteutettaessa. Työrauhahäiriöt ovat suomalaisissa kouluissa yleisempiä kuin monissa muissa maissa. Myös koulukiusaaminen on varsin yleistä. Oppilaalle perus- ja ihmisoikeutena turvattu oikeus opetukseen vaarantuu muun muassa silloin, jos näihin ongelmiin ei koulussa puututa tehokkaasti. Myös esimerkiksi perusteeton tai lakiin sisältymättömän kurinpitokeinon käyttö loukkaa oppilaan oikeuksia. Oppilaan oikeuksien kannalta on myös välttämätöntä, että kodin ja koulun yhteistyö toimii, jotta asioissa päädyttäisiin lapsen edun mukaisiin ratkaisuihin.
”Suomalaisessa peruskoulujärjestelmässä on paljon vahvuuksia: oppilaalle on turvattu lainsäädännössä oikeus opetukseen ja hyvinvointiin, opetus on korkeatasoista ja oppimistulokset maailman kärkitasoa. Oppilaan oikeuksien tarkastelu kuitenkin osoittaa, ettei oppilasta ole opetustoimen hallintokulttuurissa totuttu näkemään itsenäisenä oikeuksien haltijana eikä oppilailla toistaiseksi ole mahdollisuutta osallistua koulun toiminnan suunnitteluun ja arviointiin perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden edellyttämällä tavalla. Oppilaan oikeusturvan näkökulmasta keskeisiä opetustoimen heikkouksia ovat konfliktinratkaisumenetelmien puute sekä opetustoimen lähes olematon valvonta. Opettajien näkökulmasta on kohtuutonta, että heidän virkavelvollisuuksiinsa kuuluu oppilaiden perus- ja ihmisoikeuksien toteuttaminen ja esimerkiksi ihmisoikeuskasvatus, mutta heille ei anneta näihin tehtäviin riittäviä valmiuksia opettajankoulutuksessa. Lainsäädäntöä ja käytännön koulutoimintaa tulisi kehittää, jotta ne täyttäisivät lapsen oikeuksien sopimuksen vaatimukset. Kun oppilaan oikeudet otetaan osaksi opetustoimen käytännön työtä, kehittämistä ja arviointia, helpottuu kaikkien opetustoimen piirissä toimivien arki” kertoo Hakalehto-Wainio. Hän toimii tällä hetkellä Mannerheimin Lastensuojeluliiton asiantuntijalakimiehenä.
Oppilaan oikeudet opetustoimessa ilmestyi 23.5.2012.
Lisätietoa:
Hilkka Vainio, markkinointipäällikkö, Helsingin seudun kauppakamari
Email: hilkka.vainio@helsinki.chamber.fi
Puh.: 09 2286 0352
Kauppakamari on arvostettu ammattikirjallisuuden kustantaja, joka julkaisee ajankohtaisia teoksia mm. juridiikan, johtamisen ja työsuhteen, taloushallinnon ja verotuksen aihealueilta. Kirjoja kustannetaan Kauppakamarin ja Lakimiesliiton Kustannuksen tavaramerkeillä. Muita suosittuja tuotteita ovat mm. www.kauppakamaritieto.fi, ammattilaisen ajantasainen verkkopalvelu sekä säännöllisesti päivitettävät kansiot.