Pääkaupunkiseutu synnyttää työpaikkoja ja edellyttää koulutukseen panostamista
Pääkaupunkiseudulle syntyy maltillistenkin skenaarioiden mukaan vuoteen 2030 mennessä 85 000 uutta työpaikkaa ja 255 000 poistuman kautta avautuvaa työpaikkaa. Työvoimatarpeeseen vastaaminen edellyttää riittäviä aloituspaikkamääriä niin nuoriso- kuin aikuiskoulutuksessa.
Uudellemaalle syntyy vuoteen 2030 mennessä VATT:n alueille tekemän ennusteen mukaan lähes yhtä paljon työpaikkoja kuin koko muuhun Suomeen yhteensä. Näistä työpaikoista 80 % syntyy pääkaupunkiseudulle. Huolimatta alueen muuttovoitosta nuorten ikäluokat eivät riitä vastaamaan pääkaupunkiseudun työvoimatarpeeseen.
Pääkaupunkiseudulla on runsaslukuisesti nuoria, joilla on vain perusasteen koulutus. Pelkästään 25–29-vuotiaista viidennes on vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Kasvava maahanmuutto – jopa puolet alueelle muuttavasta väestöstä on ulkomaalaistaustaista – lisäävät entisestään ilman toisen asteen koulutusta olevien määrää. Työvoimatarpeiden saavuttamiseksi, työelämän kehittämiseksi sekä syrjäytymisen ehkäisemiseksi nuorten, nuorten aikuisten ja maahanmuuttajien saaminen koulutukseen pitää olla tulevaisuuden keskeinen tavoite.
”Pääkaupunkiseudun nuorille tulee taata muuhun Suomeen verrattuna yhtäläiset mahdollisuudet koulutuspaikkaan. Tämä tulee huomioida aloituspaikkoja jaettaessa”, toteaa Helmi Liiketalousopiston rehtori, PKS Ennakoinnin ohjausryhmän puheenjohtaja Juha Ojajärvi.
Alueella tarvitaan myös vahvaa panostusta aikuiskoulutukseen. Oppilaitosten resurssitarjonnassa tulee huomioida tarve elinikäiseen oppimiseen, ja aikuiskoulutuksella on tässä merkittävä rooli koulutusväylänä.
”Elinkeinoelämässä tapahtuvat nopeat muutokset edellyttävät nopeaa toimintaa myös koulutuksenjärjestäjiltä. Niille on varmistettava riittävät keinot toimia joustavasti ja kysyntälähtöisesti”, sanoo projektipäällikkö Mari Korpiola Helsingin seudun kauppakamarista.
Pääkaupunkiseudulla tarjottava koulutus pohjaa kasvua koko Suomeen
Pääkaupunkiseudulla kasvavia toimialoja ovat erityisesti palvelualat, mutta tulevina vuosina työmarkkinoilta runsaslukuisesti poistuva väestö luo työpaikkoja myös tekniikan ja teollisuuden aloille. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen tarve korostuu monella toimialalla ja valmistuvia ei ole riittävästi työvoimatarpeeseen nähden.
Pääkaupunkiseutu kouluttaa myös runsaasti muun Suomen työmarkkinoiden käyttöön. Tämä korostuu erityisesti ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen osalta.
”Pääkaupunkiseutu toimii koko Suomen kasvun veturina. Pääkaupunkiseudun riittävillä koulutuspaikoilla ja vetovoimaisella sekä työelämälähtöisellä koulutuksella tuetaan koko Suomen menestystä”, kiteyttää Haaga-Helian rehtori Teemu Kokko.
Tiedot perustuvat pääkaupunkiseudun koulutuksenjärjestäjien yhteisen PKS Ennakoinnin keväällä 2015 toteuttamaan selvitykseen. Lisätietoja liitteenä olevasta tiivistelmästä ja yhteyshenkilöiltä:
Juha Ojajärvi, rehtori, Helmi Liiketalousopisto, PKS Ennakoinnin ohjausryhmän puheenjohtaja
puh. 0400-939269, juha.ojajarvi@liiketalousopisto.fi
Teemu Kokko, rehtori, Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu, PKS Ennakoinnin ohjausryhmän varapuheenjohtaja
puh. 050-5551131, teemu.kokko@haaga-helia.fi
Mari Korpiola, projektipäällikkö, Helsingin seudun kauppakamari, PKS Ennakointi
puh. 045-77347554, mari.korpiola@chamber.fi
Helsingin seudun kauppakamarin koordinoiman PKS Ennakoinnin rahoittajat ja yhteistyökumppanit: Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Ami-säätiö, Kauppiaitten kauppaoppilaitos, Helmi Liiketalousopisto, Helsinki Business College, Laurea Ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu.
Avainsanat: