Paperisota ja byrokratia hankaloittavat työllistämistä
Yritykset palkkaisivat huomattavasti enemmän vaikeasti työllistettäviä, jos se olisi helpompaa. Työllistämistukien hakemista vaikeuttavat tukihakemusten jatkuva täyttäminen, hankalasti ymmärrettävä hallintokieli ja monimutkainen tukiviidakko.
Yrityksistä peräti 40 prosenttia voisi palkata nykyistä enemmän vaikeasti työllistettäviä, selviää kauppakamarien yritysjohtajille tehdystä kyselystä. Kuitenkin vain neljännes kyselyyn vastanneista yrityksistä on hyödyntänyt työllistämistukea vaikeasti työllistettävien palkkaamiseen.
Työvoimaviranomainen tarjoaa runsaasti työllistämis- ja asiantuntijapalveluja. Käytössä on palkkatuettu työ, työkokeilu, työvoimapoliittinen koulutus, työelämävalmennus, oppisopimuskoulutus, työharjoittelu, yhteishankintakoulutus ja nuorten yhteiskuntatakuu.
”Työllistämistukien selvittäminen on erityisesti pienelle yritykselle erittäin työlästä. Työvoimahallinnon työllistämispalvelut pitäisikin paketoida ja kirjoittaa selkokielelle, jotta yritykset ymmärtävä ne nykyistä paremmin ja nopeammin”, asiamies Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista sanoo.
Pienissä yrityksissä aika kuluu paperinpyöritykseen
Työvoimahallinnon olisi otettava erityiskohteekseen rekrytointeja suunnittelevat pienet yritykset, sillä niissä piilee suurin työllistämispotentiaali.
Kuitenkin juuri pienillä yrityksillä on vähiten aikaa ja kykyä selvitä työllistämiseen liittyvästä paperisodasta. Yritykset joutuvat esimerkiksi hakemaan jokaiselle työllistämistukea saavalle tukea erikseen joka kuukausi.
”Palveluiden sähköistäminen ja yksinkertaistaminen sekä yritysten ja työnhakijoiden hakemis- ja raportointitaakan vähentäminen auttaisivat tukien tarjonnan ja kysynnän kohtaamista. Lisäksi TE-toimistojen pitäisi tehdä nykyistä enemmän konkreettisia yrityskäyntejä oman alueensa tarpeiden mukaan”, Lahtinen esittää.
Työvoimapoliittisin toimenpitein sijoitettuja on Suomessa yhteensä noin 112 000 henkilöä eli neljä prosenttia työvoimasta. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita on yli 30 000. Työelämän ulkopuolelle jäänyt henkilö maksaa kansantaloudelle noin 700 000 euroa.
Lisää tietoa sivustosta: Helppo hallinto – sujuva Suomi
Lisätietoja:
Asiamies Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari, p. 050 571 3564
Avainsanat: