Pk-yritykset eivät miellä oppilaitosyhteistyötä tulevaisuuden rekrytointikanavana

Helsingin seudun kauppakamarin Helsingissä jäsenyrityksillensä tekemän kyselyn mukaan pk-yritykset eivät hyödynnä alueensa oppilaitoksia potentiaalisina rekrytointikanavina ehkäistäkseen osaavan työvoiman saatavuusongelmia. Lähes kaikki yritykset kuitenkin katsovat, että pula osaavasta työvoimasta on suuri uhka kansantalouden kehitykselle ensi vuosikymmenellä.

Kauppakamari haastatteli huhti-toukokuussa puhelimitse 145 jäsenyritystänsä Itä-Helsingin alueella kysyen yritysten näkemyksiä työvoimatarpeista ja siitä, millaista konkreettista yhteistyötä yritykset harjoittavat eri oppilaitosten kanssa ”Alle 10 henkeä työllistävät yritykset ovat kaikkein passiivisimpia, mikä on tietysti ymmärrettävää: niukat henkilöstöresurssit käytetään nykyisin ydinliiketoiminnan pyörittämiseen ja kaikkeen ylimääräiseen suhtaudutaan varauksellisesti. Periaatteessa oppilaitosyhteistyöhön osana yhteiskuntavastuuta suhtaudutaan myönteisesti, mutta itsellä ei siihen aikaa katsota olevan. Se on huolestuttavaa, sillä pienimmät yritykset ovat toimialasta riippuen juuri niitä, joille uuden henkilöstön rekrytointi tuottaa jo nyt eniten hankaluuksia”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin asiamies Petteri Huovinen. Peruskoulun yläastetta käyvät nuoret saavat tuntumaa koulun ulkopuoliseen työelämään lähinnä työelämään tutustumisjakson (tet) ja satunnaisten yritysvierailujen kautta, joiden anti voi olla hyvinkin kirjavaa. ”Suuret yritykset suhtautuvat työharjoitteluun vakavasti ja miettivät miten antaa myönteinen kuva tuleville asiakkaille ja osaaville työnhakijoille. Oppilaitosyhteistyön kautta pienikin yritys voisi saada myönteistä julkisuutta tulevaisuuden työnhakijoiden silmissä. Oppilaitokset ovat ilahduttavan valmiita yhteistyöhön, nyt tarvitaan mukaan yrityksiä kaikilta toimialoilta”, jatkaa Huovinen. Kaupunkien yhteistyöstä apua yritys-oppilaitos yhteistyöhön? Helsingin, Espoon ja Vantaan lisääntyvällä yhteistyöllä myös opetustoimen alueella olisi nyt mahdollisuus helpottaa yritysten ja oppilaitosten välistä yhteydenpitoa. Yksi malli voisi olla ns. TET-tori. ”TET-tori on Jyväskylän seudulla kehitetty verkkopalvelu, joka yhdistää työharjoittelupaikkoja tarjoavat työnantajat ja oppilaitokset. Mielestämme tällainen portaali sopisi pääkaupunkiseudullekin: se koordinoisi alueen lukuisten oppilaitosten harjoittelujaksoja ajallisesti paremmin, ja vähentäisi yrityksiin kohdistuvaa kyselytulvaa. Yritykset saisivat määritellä TET-torilla mitä haluavat ja milloin haluavat. Kaupunkien hallinnossa opetustoimien puolella halukkuutta asian edistämiseen vaikuttaa olevan ja tämä olisikin hyvä käytännön yhteistyöhanke periaatetason sopimusten konkretisoimiseksi”, toteaa Huovinen.