Saatavuusharkinnan lieventäminen osaksi tuottavuusloikkaa
Uusi hallitus suhtautuu työperäiseen maahanmuuttoon myönteisesti, vaikka EU- ja Eta-maiden kansalaisia koskeva saatavuusharkinta säilyy nykyisellään. Yritysten kannalta kysymyksiä herättävä kirjaus on EU-alueen ulkopuolisen työvoiman saatavuusharkinnan lieventäminen, mikäli se on työllisyyden ja julkistalouden kannalta perusteltua mahdollistaen yrityskohtaisesti erityisosaajien työllistämisen nopeuttamisen, alueellisen ja alakohtaisten työvoiman turvaamisen sekä käytännön prosessien helpottamisen.
”Valitettavaa on, että hallitusohjelmassa ei luovuttu ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta, mikä turhauttaa yrityksiä ja työnhakijoita, kuormittaa viranomaisia ja saattaa vähentää työn tarjontaa”, Helsingin seudun kauppakamarin koulutusasioiden päällikkö Markku Lahtinen sanoo.
Yrityksillä on tarve palkata uusia työntekijöitä erityisesti metropolialueella, jolla monilla aloilla ulkomaisen työvoiman suhteellinen merkitys vahvistuu jatkuvasti. Saatavuusharkintalinjaus on tehty koko vaalikaudeksi, mutta samaan aikaan pitää hakea ratkaisuja, miten olemassa olevia lupa-, hallinto- ja rekrytointiprosesseja voidaan joustavoittaa.
”Yksi käytännön lieventämistoimi olisi vapauttaa ulkomaalaisia säännöllisesti palkkaavat yritykset ja työnantajat toistuvasta saatavuusharkinnan soveltamisesta. Lievennetyn menettelyn piirissä voisivat olla alat, joilla ovat paljon ulkomaalaista työvoimaa ja yritykset, jotka ovat osoittaneet hoitavansa työnantajavelvoitteensa asianmukaisesti”, Lahtinen ehdottaa.
Saatavuusharkintalinjaukset vaihtelevat maakunnittain, mikä lisää useammalla alueella toimivien yritysten selvitystaakkaa. Lisäksi työelämässä yleistyvät ammatti- ja tehtäväkokonaisuudet, joissa työluvan myöntämisen perusteena olevan päätoimisen ammatin ehdot eivät täyty, vaikka vaadittavat tulorajat ylittyvät.
”Työikäisten ulkomaalaisten määrä kasvaa voimakkaasti erityisesti pääkaupunkiseudulla ja alueen työmarkkinat kansainvälistyvät nopeaan tahtiin. Uudellamaalla voisi hyvin pilotoida esimerkiksi ala- ja ammattikohtaisesti erilaisia työelämän tarpeesta lähteviä saatavuusharkinnan lieventämisratkaisuja ja uusia joustavia palvelumalleja”, Lahtinen toteaa.
Pääkaupunkiseudun työllisistä 11 prosenttia on vieraskielisiä. Vieraskielisten työllisten osuudet pääkaupunkiseudulla ovat suurimmat kiinteistöpalvelualalla (40 %), majoitus- ja ravitsemisalalla (40 %) ja talonrakentamisalalla (22 %).
Lisätietoja
Markku Lahtinen, 050 571 3564, markku.lahtinen@chamber.fi
Avainsanat: