Teknologiateollisuus tarvitsee selviytyäkseen nopeaa reagointikykyä
Teknologiateollisuutta vaivaa kyvyttömyys reagoida riittävän nopeasti toimialan muutoksiin. Tulevaisuudessa myös työntekijöiltä edellytetään yhä enemmän moniosaamista, joustavuutta, innovatiivisuutta ja uusiutumiskykyä.
Usean muun toimialan tavoin teknologiateollisuus kamppailee talouden taantuman, kustannusten nousun ja kilpailukyvyn heikentymisen paineessa. Valtaosa yrityksistä myöntää, että niiltä puuttuu kyky reagoida muutoksiin nopeasti.
”Teknologiayritykset pitävät menestymisen edellytyksinä joustavuutta, nopeaa kykyä reagoida muutoksiin, innovatiivisuutta sekä myynti- ja asiakaspalvelutaitoja”, kertoo Ennakointikamarin projektipäällikkö Mari Korpiola.
Näkemykset perustuvat Helsingin seudun kauppakamarin ja Ennakointikamarin teettämään tutkimukseen, jossa selvitettiin teknologiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä ja osaamistarpeita.
Vastauksissa korostuu alan tärkeys Suomen vientitulojen ja kilpailukyvyn kannalta. Teknologiateollisuuden uskotaan tulevaisuudessa kasvavan ja tarjoavan lisää työmahdollisuuksia. Vahvimmin kasvuun uskotaan suunnittelu- ja konsultointi- sekä tietotekniikkayrityksissä.
Toimenkuvien monipuolistuminen vaatii monenlaista osaamista
Tulevaisuudessa teknologiateollisuudessa työskentelevältä vaaditaan moniosaamista, sillä toimenkuvat monipuolistuvat. Myös hyville vuorovaikutustaidoille sekä kyvylle toimia kansainvälisissä tiimeissä on kysyntää. Eniten petraamista tarvitaan henkilökunnan myyntitaidoissa.
”Tekninen osaaminen ei riitä, sillä työtehtävissä tarvitaan yhä enemmän asiakaspalveluosaamista sekä kykyä toimia monikulttuurisessa ympäristössä. Tämä on otettava huomioon myös koulutuksessa”, Korpiola muistuttaa.
Yritysten mielestä tekniikan alan koulutustarjonta vastaa yritysten kysyntään melko hyvin. Parhaat taidot yritysten tarpeisiin saadaan ammattikorkeakoulusta, sen sijaan toisen asteen ammatillinen koulutukseen kaivataan lisää työelämälähtöisiä taitoja.
”Tätä tukee vahvempi panostaminen yritysten ja oppilaitosten väliseen yhteistyöhön. Lähes kaikki yritykset, jotka jo tekevät oppilaitostyötä, ovat tyytyväisiä. Oppilaitosyhteistyön hyöty koetaan molemminpuoliseksi”, Ennakointikamarin projektipäällikkö Mari Korpiola kertoo.
Lisätietoja:
Projektipäällikkö Mari Korpiola, Helsingin seudun kauppakamari
p. 045 7734 554, mari.korpiola@chamber.fi
Helsingin seudun kauppakamarin koordinoimien Ennakointikamarin rahoittajat yhteistyökumppanit: Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Ami-säätiö, Kauppiaitten kauppaoppilaitos, Helmi Liiketalousopisto, Helsinki Business College, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda, Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä Luksia, Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, AEL, Haaga-yhtymä, Seurakuntaopisto, Helsingin diakonissasäätiö, Helsingin seudun kauppakamari, Uudenmaan liitto.
Avainsanat: