Töitä tarjolla – onko tekijöitä?

Osaavan työvoiman saatavuus on muuttumassa Helsingin seudulla. Eläkkeelle jääviä on jatkossa enemmän kuin työelämään tulevia ja samalla muuttoliike muualta Suomesta pääkaupunkiseudulle on pysähtynyt. Vuonna 2015 työvoimavajeen arvioidaan seudulla olevan yli 130 000 työntekijää. Tilanteesta huolestuneena Helsingin ja Espoon kauppakamarit ovat laatineet yhdessä kannanoton, joka sisältää konkreettisia ehdotuksia osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi myös tulevaisuudessa.

Osaavan työvoiman saatavuus vaikuttaa suoraan yritysten toimintaedellytyksiin ja sitä kautta Helsingin seudun ja koko Suomen menestymiseen. Kauppakamarien kannanotto on elinkeinoelämän viesti koulutus- ja työvoimapolitiikan päätöksentekijöille. ”Uudellamaalla poistuu työvoimasta noin 250 000 henkilöä vuoteen 2015 mennessä ja samanaikaisesti työpaikkojen määrä kasvaa. Kaikki saatavilla olevat selvitykset puhuvat sen puolesta, että Helsingin seutu törmää työvoimapulaan tulevaisuudessa. Nyt onkin otettava kaikki keinot käyttöön, jotta yritykset saavat tarvitsemaansa työvoimaa”, sanoo Helsingin kauppakamarin koulutusvaliokunnan puheenjohtaja Juhani Kujala. ”Viranomaisten ja yritysten välistä tiedonkulkua on parannettava, jotta koulutustarjonta saadaan vastaamaan kysyntää. Nyt yritysten todelliset tarpeet eivät välity päätösten tekoon. Lisäksi tarvitsemme tulevaisuudessa myös ulkomaista työvoimaa, joka edellyttää pääkaupunkiseudulta aktiivisempaa maahanmuuttopolitiikkaa ja parempia ulkomaisen työvoiman vastaanottopalveluita”, toteaa Kujala. Yritykset tarvitsevat ammatillisia perusosaajia Tutkimusten mukaan Helsingin seudulla avautuvista työpaikoista yli 40 prosenttiin vaaditaan ammatillista peruskoulutusta. Työvoiman tarve on suurinta kaupan ja palvelujen, hoiva- ja teollisuuden aloilla. ”Onko koulutuksen painopisteet tällä hetkellä oikeat? Yhteiskunta kannustaa lähtökohtaisesti nuoria valitsemaan lukion ja edelleen korkeakoulutuksen, vaikka parhaat työllistymisen mahdollisuudet ovat aivan toisenlaisen koulutusputken päässä. Tarvitsemme tasapainoisemman osaamis- ja työvoimarakenteen”, Kujala jatkaa. ”Nuorille, heidän vanhemmilleen ja koulujen opinnonohjaajille on syytä kertoa, että ammatillinen koulutus ja oppisopimuskoulutus ovat moderneja koulutusväyliä, joista valmistuneille on tarjolla töitä.”