• news.cision.com/
  • HKFoods/
  • HKScan-konsernin tilinpäätöstiedote 1.1. − 31.12.2012: Tulos edelleen vaatimaton - rahavirta vahvistuu

HKScan-konsernin tilinpäätöstiedote 1.1. − 31.12.2012: Tulos edelleen vaatimaton - rahavirta vahvistuu

Report this content

HKScan Oyj                           TILINPÄÄTÖSTIEDOTE            15. helmikuuta 2013              klo 8.00


HKScan-konsernin tilinpäätöstiedote 1.1. − 31.12.2012: Tulos edelleen vaatimaton - rahavirta vahvistuu


* Liikevaihto nousi 2 546,8 (2 491,3) miljoonaan euroon: kasvua 2,2 %.

* Raportoitu liikevoitto oli 41,3 (39,6) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 34,9 (39,6) miljoonaa euroa. Vastaava vertailukelpoinen liikevoittoprosentti oli 1,4 (1,6).

* Rahavirta ennen rahoituskuluja parani 65,8 (14,3) miljoonaan euroon.

* Tilikauden voitto oli 16,4 (12,2) miljoonaa euroa.

* Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,28 (0,18) euroa.

* Nettorahoituskulut olivat -31,7 (-30,9) miljoonaa euroa.

* Nettovelka laski 440,9 (455,8) miljoonaan euroon ja nettovelkaantumisaste parani 101,8 (107,2) prosenttiin.

* Arvio vuodelle 2013: Liikevoiton arvioidaan olevan parempi kuin vuonna 2012

* Hallituksen osingonjakoehdotus on 0,10 (0,17) euroa osakkeelta.

 


AVAINLUVUT, Q4 ja koko vuosi
       
(miljoonaa euroa) Q4/2012 Q4/2011 2012 2011
Liikevaihto 673,5 649,8 2 546,8 2 491,3
Liikevoitto 21,5 17,6 41,3 39,6
 - % liikevaihdosta 3,2 2,7 1,6 1,6
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta 0,9 0,6 3,0 2,5
Rahoitustuotot ja -kulut -7,3 -9,1 -31,7 -30,9
Voitto ennen veroja 15,1 9,1 12,6 11,3
 - % liikevaihdosta 2,2 1,4 0,5 0,5
Tuloverot -0,1 -0,7 3,8 1,0
Tilikauden voitto 15,0 8,3 16,4 12,2
 - % liikevaihdosta 2,2 1,3 0,6 0,5
         
*) Liikevoitto ilman kertaluonteisia
tuottoja ja kuluja
15,1 17,6 34,9 39,6
 - % liikevaihdosta 2,2 2,7 1,4 1,6
         
Tilikauden voiton jakautuminen:        
 - Emoyhtiön osakkeenomistajille 14,4 7,5 15,1 10,1
 - Määräysvallattomille omistajille 0,6 0,8 1,3 2,1
Yhteensä 15,0 8,3 16,4 12,2
         
Tulos/osake, euroa (EPS) 0,27 0,14 0,28 0,18
Rahavirta ennen rahoituskuluja 31,7 4,7 65,8 14,3
Rahavirta ennen rahoitusta 31,6 6,3 33,8 -5,4
Omavaraisuusaste, %     34,6 33,6
Nettovelka     440,9 455,8
Velkaantumisaste (Gearing), %     115,6 119,6
Nettovelkaantumisaste ( Net gearing) , %     101,8 107,2

 


KATSAUS KONSERNIN TOIMINTAAN

LOKA-JOULUKUU 2012

Konsernin liikevaihto oli 673,5 (649,8) miljoonaa euroa. Raportoitu liikevoitto oli 21,5 (17,6) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 15,1 (17,6) miljoonaa euroa.

Vuoden 2012 viimeisen neljänneksen tulos jäi jonkin verran jälkeen vuoden 2011 vastaavasta jaksosta, mutta kertaluonteiset tuotot paransivat raportoitua tulosta. Myönteinen poikkeus konsernin markkina-alueista oli jälleen Puola, missä vuosineljännes kuten koko vuosi olivat hyvät. Rahavirta oli vahva viimeisellä neljänneksellä, sillä varoja vapautui pääasiassa varastoista ja myyntisaatavista.

Raaka-aineiden hintojen nousu jatkui neljänneksen aikana kesällä alkaneen rehun merkittävän kallistumisen seurauksena. Myyntihintoja korotettiin aktiivisesti. Hinnankorotuksia jatketaan kustannusten nousun kompensoimiseksi. Joulukinkkujen myynti Suomessa ja Ruotsissa sekä joulun sesonkituotteiden myynti Baltiassa sujuivat hyvin. Kesäkuisen tulipalon jälkeinen jälleenrakennusohjelma Tanskan Vinderupissa saatiin onnistuneesti päätökseen ja Vinderupin tuotanto käynnistettiin joulukuun alussa.


VUOSI 2012

Konsernin tulos vuonna 2012 oli kokonaisuudessaan odotuksia alhaisempi. Päämarkkina-alueista Puola osoitti selkeää parannusta edelliseen vuoteen verrattuna. Suomen liiketoiminnan kannattavuus parani vuoden mittaan vuoteen 2011 nähden, mutta tulos oli edelleen heikko. Baltian liiketoiminta kehittyi vakaasti. Ruotsin liiketoiminta alkoi vakiintua vuoden loppua kohti erittäin huonon ensimmäisen vuosipuoliskon jälkeen. Tanskassa kesäkuun tulipalon jälkeinen jälleenrakennusohjelma vietiin onnistuneesti läpi Vinderupin tehtaalla.

Raportoituun tulokseen sisältyy Tanskan Vinderupin tehtaan tulipaloon ja Ruotsissa tehtyihin uudelleenjärjestelyihin liittyviä kertaluonteisia tuottoja ja kuluja.  Kertaluonteisten erien nettovaikutus tulokseen oli 6,4 miljoonaa euroa positiivinen ja se koostui omaisuusvakuutuskorvauksista ja tuhoutuneen omaisuuden alaskirjauksesta Tanskassa (13,8 milj. euroa) sekä uudelleenjärjestelyistä aiheutuneista kuluista Ruotsissa (7,4 milj. euroa).

Elokuun 2012 alussa julkistettu täsmennetty strategia keskittyy kannattavuuden parantamiseen rakentamalla brändiarvoa ja kysyntää, parantamalla operatiivista tehokkuutta, johtamalla aktiivisesti tulevaisuuden liiketoiminnan dynamiikkaa sekä pääomarakennetta ja konserniraportointia kehittämällä. Strategian määrätietoinen toteutus jatkui.  Uuden toimintamallin tarkoituksena on yhtenäistää, yksinkertaistaa ja tehostaa konsernin sisäisiä prosesseja. Toimintamallin jalkautus etenee suunnitellusti. Merkittävimmät konsernin ylintä johtoa koskevat muutokset toteutettiin vuoden aikana.

Huhtikuun alussa konserni käynnisti mittavan, vuoden 2013 loppuun ulottuvan, kehittämisohjelman. Tavoitteena on yli 20 miljoonan euron vuotuinen tulosparannus ja sitoutuneen pääoman määrän merkittävä vähentäminen. Elokuussa julkistettiin suunnitelma Ruotsin liiketoiminnan uudelleenjärjestelystä osana edellä mainittua ohjelmaa. Suunnitelmaa täsmennettiin lokakuun alkupuolella. Ruotsia koskevat suunnitelmat tähtäävät 10 miljoonan euron vuotuiseen tulosparannukseen ennen kertaluonteisia kuluja, ja muutokset on tarkoitus toteuttaa vuoden 2013 puoliväliin mennessä. Kehittämisohjelma eteni suunnitellusti vuoden 2012 aikana.

Kehittämisohjelmansa puitteissa HKScan ilmoitti tammikuun alussa 2013 aloittavansa yhteistoimintaneuvottelut Suomen toimintojen ja rakenteiden suunniteltuun uudelleenjärjestelyyn liittyen.  Suunnitellut toimenpiteet tähtäävät noin 5 miljoonan euron vuosittaiseen tulosparannukseen, ja ne on tarkoitus viedä päätökseen vuoden 2013 loppuun mennessä. Asiasta kerrotaan tarkemmin kappaleessa ”Katsauskauden jälkeiset tapahtumat”.

Lisäksi Suomessa ja Ruotsissa toteutettiin yhtiöiden juridiseen rakenteeseen liittyviä järjestelyjä, joista kerrotaan kohdassa ”Muutokset konsernin rakenteessa”.
 

TOIMITUSJOHTAJA HANNU KOTTONEN KOMMENTOI VUOTTA 2012:

- Toisen neljänneksen jälkeen liiketoiminta kärsi nopeasti kohonneista rehuhinnoista kaikilla kotimarkkina-alueilla. Kohonneita raaka-ainekustannuksia on siirretty ja siirretään jatkossakin myyntihintoihin vaiheittain.

- Vaikka vuoden 2012 tulos ei ollut odotusten mukainen, kohokohtiakin voidaan mainita. Suomessa yksi vuoden 2012 positiivisimmista tapahtumista oli HK Ruokatalolle marraskuussa myönnetty Vuoden 2012 kansanterveyspalkinto. HK Rypsiporsas® jatkoi kaupallista menestystään  Suomessa. Ruotsissa vastaava konsepti, Svensk Rapsgris, lanseerattiin AfH-markkinoille eli suurkeittiöasiakkaille maaliskuussa ja vähittäiskauppoihin syyskuussa. Tuotannon käynnistäminen Tanskassa Vinderupin tulipalon jälkeen hoidettiin onnistuneesti. Haasteena on päästä tuoreen siipikarjan osalta Tanskassa ja Ruotsissa ennen tulipaloa vallinneeseen lähtötilanteeseen.

- HKScanin uusi strategia, toimintamalli ja konsernin ylimmän johdon organisaatio julkistettiin elokuussa. Strategian ja toimintamallin käyttöönotto jatkuu konsernissa. Uuden toimintamallin mukaisesti perustettiin vuoden kolmannella neljänneksellä sekä Away from Home (AfH) –liiketoiminto  että konsernitason toimintoja, muun muassa uusi Teknologian ja tuotannon kehittämisen (T&OD) toiminto. Kaiken kaikkiaan tavoitteena on saada konsernisynergiat käyttöön.

- Alkutuotannon kilpailukyvyn parantamiseksi suunniteltu  lihan alkutuotantoa koskeva uusi yhteistyömalli julkistettiin sekä Suomessa että Ruotsissa.  Malli otetaan käyttöön vuoden 2013 aikana.

- HKScan-konserni ja yhtiön suurin omistaja LSO Osuuskunta juhlivat 100-vuotista taivaltaan tänä vuonna, mikä näkyy viestinnän, myynnin ja markkinoinnin toimenpiteissä Suomessa koko vuoden ajan.

 


MARKKINA-ALUE SUOMI
     
(miljoonaa euroa) Q4/2012 Q4/2011 2012 2011
         
Liikevaihto 226,6 217,6 842,6 812,4
Liikevoitto 7,4 7,2 18,4 12,1
- Liikevoitto-% 3,3 3,3 2,2 1,5

Suomessa vuoden 2012 liikevaihto oli 842,6 (812,4) miljoonaa euroa. Liikevoitto oli 18,4 (12,1) miljoonaa euroa. Koko vuoden liikevoittoprosentti parani hieman: edellisen vuoden 1,5 prosentista 2,2 prosenttiin.

Neljännen neljänneksen liikevaihto oli 226,6 (217,6) miljoonaa euroa. Jakson liikevoitto oli 7,4 (7,2) miljoonaa euroa.

Vuonna 2012 liikevaihto kasvoi vuoteen 2011 verrattuna paremman tuote-mixin ja myyntihintojen korotusten ansioista. Kannattavuus parani Suomessa jonkin verran vuoden aikana, mutta koko vuoden 2012 liikevoitto jäi vaatimattomalle tasolle. Heikkoon kannattavuuteen vaikuttivat pääasiassa jatkuvasti kallistuneet raaka-aineet ja muut kustannusten nousut, joiden siirtäminen myyntihintoihin samassa tahdissa kustannusinflaation kanssa oli vaikeaa.

Vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä liikevaihto kehittyi myönteisesti verrattuna vuoden 2011 vastaavaan neljännekseen. Kannattavuus jäi kuitenkin alhaiselle tasolle. Perinteisesti hyvä joulusesonki oli kaupallisesti hieman tavanomaista heikompi. Joulukinkkujen myynti oli hyvä.

Erityisesti kesän jälkeen lihantuottajiin vaikuttivat poikkeuksellisen suuret hinnankorotukset keskeisimmissä raaka-aineissa, kuten rehuissa. HK Rypsiporsas® -tuotteiden myynti jatkui hyvänä koko vuoden ajan. Maukas HK Rypsiporsas® on osaltaan parantanut sianlihan terveellisyysmielikuvaa ja lisännyt sen myyntiä Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) myönsi marraskuussa HK Ruokatalolle vuoden 2012 kansanterveyspalkinnon tunnustukseksi yhtiön tekemästä kansanterveyttä edistävästä työstä. Palkinto annettiin pitkäaikaisesta tuotekehitystyöstä, jota HK Ruokatalo on viime vuosina tehnyt vastuullisuusohjelmansa mukaisesti vähentääkseen tuotteidensa suolan ja tyydyttyneiden (kovien) rasvojen määriä.

Toimenpiteet Suomen liiketoiminnan tuottavuuden ja kannattavuuden parantamiseksi jatkuivat 2012. Kesäkuussa ilmoitettu yhtiön juridisen rakenteen virtaviivaistaminen saatiin valmiiksi vuoden lopussa. HK Ruokatalo myi Säkylän kiinteistön ja toiminnot osakkuusyhtiö Kivikylän Kotipalvaamolle joulukuun lopussa. Ennen joulua HK Ruokatalo myi osuutensa Best-Inistä. Aiheista on lisää kohdassa: ”Muutokset konsernin rakenteessa”.

Tammikuun alussa 2013 HKScan julkisti suunnitelman Suomen toimintojen rakenteiden ja toimintojen uudelleenjärjestelyistä. Suunniteltujen toimenpiteiden tarkoituksena on kehittää liiketoiminnan tuottavuutta ja tehokkuutta noin 5 miljoonan euron vuotuisen tulosparannuksen saavuttamiseksi. Aiheesta on kerrottu tarkemmin kohdassa ”Katsauskauden jälkeiset tapahtumat”.

 


MARKKINA-ALUE BALTIA
     
(miljoonaa euroa) Q4/2012 Q4/2011 2012 2011
         
Liikevaihto 45,1 44,9 176,7 173,3
Liikevoitto 1,5 2,8 8,9 9,8
- Liikevoitto-% 3,3 6,2 5,1 5,6

Baltiassa vuoden 2012 liikevaihto oli 176,7 (173,3) miljoonaa euroa. Liikevoitto oli 8,9 (9,8) miljoonaa euroa. Liikevoittoprosentti oli  5,1 (5,6).

Vuoden neljännellä neljänneksellä liikevaihto oli 45,1 (44,9) miljoonaa euroa. Kauden liikevoitto oli 1,5 (2,8) miljoonaa euroa. Liikevoiton lasku neljännellä neljänneksellä aiheutui alkutuotannon biologisten omaisuuserien arvostusten muutoksesta sekä kohonneista rehujen ja energian hinnoista. Joulusesongin myynti Virossa oli perinteisen vahva.

Myynnin kehitys Baltiassa oli koko vuoden 2012 osalta vakaa. Virossa ja Latviassa tulos parani vuoden jälkipuoliskolla. Liettuassa kannattavuus kuitenkin heikkeni vuoden loppua kohti. Siihen vaikuttivat EU-alueen kysynnän heikentyminen ja Kauko-idän viennin supistuminen. Elävien sikojen vienti EU:sta Venäjälle pysähtyi viranomaistoimenpiteiden vuoksi.

HKScanin Baltian paikallisten tuotemerkkien myynti kehittyi hyvin vuonna 2012. Virossa Rakvere toi menestyksekkäästi huhtikuussa markkinoille uuden Lihakas-tuotesarjan. Talleggin grillituotteiden myynti saavutti uuden ennätyksen kesän huonosta säästä huolimatta. Latviassa Rigas Miesnieksin ja Jelgavan tuotteiden kannattavuus parani tasapainoisen tuotevalikoiman, hinnan ja kampanjatoimenpiteiden ansiosta.  Liettuassa Klaipedos Maistas -tuotemerkki kasvatti markkinaosuuttaan, vaikka sen vahvuudet ovat edelleen hintavampien tuotteiden markkinoilla, missä myös kannattavuus on haavoittuvampi.

Baltiassa toteutettiin useita tehokkuutta parantavia projekteja. Näihin kuului organisaatioiden yhdistäminen yhden johdon alaisuuteen kaikissa yhtiöissä, lihan käsittelyn peruskorjausprojekti Talleggissa ja varastotoimintojen keskittäminen sekä energiansäästöhankkeet sekä sian alkutuotannossa että lihantuotannossa.

Tärkein projekti oli myynti-, logistiikka- ja asiakaspalvelutoimintojen yhdistämistä Virossa. Virtaviivaistaminen lisäsi tehokkuutta alusta alkaen, ja se parantaa toimitusvarmuutta ja tuo lisäsäästöjä tulevina vuosina. Joulukuussa 2012 avattiin maatilakompleksi Kaarmassa broilerintuotannon lisäämiseksi Baltiassa. Vuoden aikana valmistuivat myös Eksekon kasvatussikalan ja Talleggin munituskanalan peruskorjaukset.
 

 

MARKKINA-ALUE RUOTSI      
(miljoonaa euroa) Q4/2012 Q4/2011 2012 2011
         
Liikevaihto 278,0 275,6 1 040,6 1 045,7
Liikevoitto -1,2 7,4 -7,6 17,2
- Liikevoitto-% -0,4 2,7 -0,7 1,6
         
Liikevoitto ilman kertaluonteisia kuluja 6,2 7,4 -0,2 17,2
- Liikevoitto-% 2,2 2,7 0,0 1,6

Vuoden 2012 liikevaihto Ruotsissa oli 1 040,6 (1 045,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto ilman kertaluonteisia kuluja oli -0,2 (17,2) miljoonaa euroa.

Viimeisen neljänneksen liikevaihto oli 278,0 (275,6) miljoonaa euroa. Jakson vertailukelpoinen liikevoitto ilman kertaluonteisia kuluja oli 6,2 (7,4) miljoonaa euroa. Kertaluonteiset kulut muodostuivat 7,4 miljoonan euron rakennemuutoskustannuksista. Näitä olivat kehittämisohjelmaan liittyvät irtisanomiskustannukset ja lopetettujen toimintojen arvonalentuminen.

Vuoden 2012 viimeinen neljännes oli liikevaihdoltaan samaa tasoa kuin vastaava jakso vuonna 2011. Joulukinkkujen myynti Ruotsissa oli hyvä.

Koko vuoden 2012 ajan Ruotsin liiketoimintaa leimasi korkeat raaka-ainehinnat ja kotimaisen naudanlihan ja sianlihan heikentynyt saatavuus. Alkutuotanto supistui Ruotsissa edelleen vuoden aikana. Tuontilihan määrä markkinoilla kasvoi koko vuoden. Kehitystä vauhditti vahva Ruotsin kruunu. Kohonneet myyntihinnat paransivat kuitenkin Ruotsin liiketoiminnan kannattavuutta vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Kaupan omat tuotemerkit jatkoivat kasvuaan vähittäiskaupassa. Ruotsalainen Rypsiporsas®, Svensk Rapsgris, lanseerattiin onnistuneesti maaliskuussa AfH-asiakkaille ja syyskuussa vähittäiskauppoihin. Pärsons-merkkisten leikkeleiden myynti oli vuoden 2012 aikana hyvä.

Elokuussa ja lokakuussa HKScan kertoi Ruotsin liiketoimintaa koskevista uudelleenjärjestely- ja tehostamissuunnitelmista.  Toimenpiteet etenivät suunnitellusti vuoden 2012 aikana. Työntekijöiden määrä väheni 125 hengellä vuonna 2012. Sen lisäksi vuoden 2013 puolella ilmoitettiin 100 työntekijän vähennyksestä. Vuosi oli haasteellinen myös HKScanin osakkuusyrityksille. Strateginen tarkastelu jatkuu Ruotsissa.

 


MARKKINA-ALUE TANSKA
     
(miljoonaa euroa) Q4/2012 Q4/2011 2012 2011
         
Liikevaihto 50,9 54,3 211,7 228,1
Liikevoitto 12,7 -1,3 15,4 -3,7
- Liikevoitto-% 24,9 -2,4 7,3 -1,6
         
Liikevoitto ilman kertaluonteisia tuottoja ja kuluja -1,1 -1,3 1,5 -3,7
- Liikevoitto-% -2,2 -2,4 0,7 -1,6

Tanskassa liikevaihto vuonna 2012 oli 211,7 (228,1) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto ilman kertaluonteisia tuottoja ja kuluja oli 1,5 (-3,7) miljoonaa euroa.

Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto oli 50,9 (54,3)miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto ilman kertaluonteisia tuottoja ja kuluja oli -1,1 (-1,3) miljoonaa euroa. Kertaluonteiset erät koostuivat Vinderupin tulipaloon liittyvistä 19,3 miljoonan euron omaisuusvakuutuskorvauksista sekä 5,5 miljoonan euron tuhoutuneen omaisuuden alaskirjauksesta.

Vuosi alkoi Tanskassa lupaavasti, kunnes myynnin ja liiketoiminnan hyvä kehitys keskeytyi kesäkuun alussa Vinderupin tehtaan tulipalon vuoksi. Tulipalon jälkeen Tanskassa keskityttiin liiketoiminnan elvyttämiseen. Jälleenrakennusohjelma toteutettiin onnistuneesti.

Tuoreiden siipikarjatuotteiden myynti Tanskan markkinoille jatkoi elpymistä neljännellä neljänneksellä. Joulukuun alussa Vinderupissa päästiin lähes täysiin tuotantomääriin kun tuotanto oli siirretty väliaikaistiloista takaisin tehtaan uudelleenrakennettuun osaan. Joitain tuotantolinjoja otetaan täysimääräisesti käyttöön vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä.

Tulipalon vaikutuksista huolimatta syksyn aikana lanseerattiin joitain uusia siipikarjatuotteita kotimaan markkinoille. Euroopan siipikarjamarkkinoilla elävien lintujen hintanoteeraukset olivat korkeat kasvaneiden rehukustannusten vuoksi. Raaka-aineiden hinnat nousivat vuoden mittaan, niin myös neljännen vuosineljänneksen alussa. Kustannusten nousuja siirrettiin myyntihintoihin pienellä viiveellä.

Vakuutusten on arvioitu kattavan sekä omaisuusvahingot että tappiot ja liiketoiminnan keskeytymisestä aiheutuneet ylimääräiset kustannukset. Omaisuus- ja liiketoiminnan keskeytysvakuutuksen perusteella saadut vakuutuskorvaukset on kirjattu tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin tuottoihin. Kirjaukset perustuvat saatuihin ja sovittuihin vakuutuskorvauksiin, jotka perustuvat aiheutuneisiin kustannuksiin, alaskirjauksiin ja arvioihin menetetystä katteesta. Tehtaan jälleenrakennettu osa otettiin tuotantokäyttöön joulukuussa. Tulipalosta johtuvista investoinneista kirjattiin jaksolla kaikkiaan 19,3 miljoonan euron kustannukset. Vakuutusasian käsittely jatkuu 2013.

 


MARKKINA-ALUE PUOLA
     
(miljoonaa euroa) Q4/2012 Q4/2011 2012 2011
*)        
Liikevaihto 87,7 73,9 343,7 298,9
Liikevoitto 4,3 3,5 15,8 12,7
- Liikevoitto-% 4,9 4,7 4,6 4,2
*) Luvut tarkoittavat HKScanin osuutta (50 %) Sokolów-konsernin luvuista.
 
 

Puolassa liikevaihto vuonna 2012 oli 343,7 (298,9) miljoonaa euroa. Vuoden liikevoitto oli 15,8 (12,7) miljoonaa euroa ja liikevoittoprosentti 4,6 (4,2).

Neljännen neljänneksen liikevaihto oli 87,7 (73,9) miljoonaa euroa ja liikevoitto 4,3 (3,5) miljoonaa euroa.

Sokolówin liikevaihdon kehitys jatkui hyvänä neljännellä neljänneksellä, sillä jalostettujen tuotteiden myynti kasvoi, uutuustuotteiden lanseeraukset onnistuivat ja Sokolówin brändin tunnettuus oli korkea. Vientikauppa sujui hyvänä, joskin vahvistunut Puolan valuutta kavensi marginaaleja entisestään.

Talouskasvu heikkeni Puolassa vuoden 2012 aikana, ja vuosi oli vaikea myös Puolan lihateollisuudelle. Tiukentuva sääntely ja suurten sikateurastamoiden lisääntynyt aktiivisuus ajoi pieniä ja keskisuuria sika- ja nautateurastamoja konkurssiin. Puolassa lihan alkutuotannon arvioidaan heikkenevän ja konsolidoituvan. Kehitys voi kiihtyä edelleen vuoden 2013 aikana.

Hintakilpailu moderneissa vähittäiskaupan ketjuissa jatkui kiivaana Puolassa. Kaupan omien merkkien myynti on kasvussa ja kaupan konsolidoituminen jatkuu.

Koko vuotta 2012 ajatellen Sokolów paransi toimintaansa muun muassa investoimalla tuotantoteknologiaan. Tällaisia kohteita olivat leivänpäällistehdas Sokolów Podlaskissa, nautateurastuslinja Tarnowissa ja neljä uutta tuotantolinjaa savustettujen ja kypsien tuotteiden valmistukseen Kolon tehtaalla. Uusia leikkeleitä tuotiin markkinoille, ja tuotetarjoomaa laajennettiin uusilla alginaattikuorisilla tuotteilla ja nakeilla. Viipaloitujen tuotteiden ja valmisruoan kysyntä jatkoi kasvuaan.


INVESTOINNIT

Konsernin investoinnit olivat vuonna 2012 yhteensä 76,6 (61,0) miljoonaa euroa. Ne jakaantuivat markkina-alueittain seuraavasti:

 

(miljoonaa euroa) Q4/2012 Q4/2011 2012 2011
Suomi 4,7 5,0 11,8 17,3
Baltia 2,2 3,9 10,5 12,4
Ruotsi 2,2 2,2 7,4 8,9
Tanska 1) 24,6 3,5 33,0 7,8
Puola 2) 2,1 4,8 14,0 14,5
Yhteensä 35,9 19,5 76,6 61,0
1) Vuoden 2012 lukuihin sisältyy 19,3 miljoonaa euroa Vinderupin tuotantolaitoksen jälleenrakentamisinvestointeja.
2) HKScanin osuus (50 %) Sokolówin investoinneista.  

Suomessa investoinnit kohdistuivat pääasiassa tuotantolinjojen tavanomaiseen ylläpitoon ja kunnostukseen.  Baltiassa investoitiin energian säästöön ja alkutuotantoon sekä siipikarjanlihan tuotannon uudelleenjärjestelyihin Virossa. Ruotsissa investoitiin tuotantoprosessin kehittämiseen Kristianstadissa ja Linköpingissä, Svensk Rapsgris –konseptiin ja energian säästämiseen. Puolassa investoinnit kohdistuivat Sokolów Podlaskin ja Tarnowin tuotantolaitosten tuotantoteknologiaan sekä neljään uuteen tuotantolinjaan ja tuotantotilojen kehittämiseen Kolon tuotantolaitoksessa.


RAHOITUS JA VEROT

Konsernin korolliset velat olivat vuoden lopussa 499,7 (504,2) miljoonaa euroa. Nettovelka aleni 440,9 (455,8) miljoonaan euroon. Ruotsin kruunun vahvistuminen lisäsi velkaa 8,5 miljoonalla eurolla. Lisäksi yhtiö osti takaisin 1 000 000 kappaletta omia osakkeitaan Rose Poultry A/S:n kaupan ehtojen mukaisesti. Nettorahoituskulut olivat -31,7 (-30,9) miljoonaa euroa.

Konsernin maksuvalmius oli hyvä koko vuoden. Käyttämättömien, sitovien valmiusluottojen määrä 31.12.2012 oli 177,4 (204,0) miljoonaa euroa.  Lisäksi konsernilla oli muita käyttämättömiä shekkitili- yms. limiittejä 28,8 (26,4) miljoonaa euroa. 200 miljoonan euron yritystodistusohjelmasta oli käytössä 120,0 (109,3) miljoonaa euroa.

Konserni allekirjoitti maaliskuussa 250 miljoonan euron suuruisen vakuudellisen monivaluuttaisen luottojärjestelyn pohjoismaisen pankkiryhmittymän kanssa. Järjestelyyn sisältyy 100 miljoonan euron suuruinen, lyhennysohjelmainen, viiden vuoden pituinen laina sekä 150 miljoonan euron suuruinen, viisivuotinen luottolimiitti. Lainajärjestelyllä uudelleenrahoitettiin vuonna 2007 solmitun syndikoidun luottojärjestelyn vuonna 2013 erääntyvä osuus.

Konsernin verot olivat 3,8 (1,0) miljoonaa euroa positiiviset. Siitä 3,4 miljoonaa euroa johtui Ruotsin yhteisötuloverokantaa koskevien säännösten muuttumisesta.


TUTKIMUS JA KEHITYS

HKScan-konsernin tutkimus- ja kehitystoiminta liittyy pääasiassa tuoteuutuuksien kehittämiseen vuoden tai kahden aikajänteellä sekä markkinoilla jo olevien tuotteiden ajanmukaistamistamiseen. Tutkimukseen ja kehitykseen käytettiin vuonna 2012 yhteensä 10,5 (11,2) miljoonaa euroa, eli 0,4 prosenttia liikevaihdosta.

HK Rypsiporsas® -tuotteiden menestys jatkui Suomessa. Markkinoilla on noin 130 Rypsiporsas®-tuotetta. Näiden tuotteiden terveellisemmän rasvakoostumuksen ansiosta suomalaiset söivät vuonna 2012 yli 170 000 kiloa vähemmän tyydyttynyttä rasvaa vuoteen 2007 verrattuna. Marraskuussa HK Ruokatalo palkittiin vuoden 2012 Kansanterveyspalkinnolla Suomessa tunnustuksena tyydyttyneen rasvan vähentämisestä ja pitkäjänteisestä suolamäärän alentamisesta kaikissa tuoteryhmissään. Ruotsissa Svensk Rapsgris lanseerattiin AfH-markkinoille maaliskuussa ja vähittäiskauppoihin syyskuussa.

Virossa lanseerattiin onnistuneesti uusi Lihakas-tuotesarja vuoden 2012 toisella neljänneksellä. Lihakas-tuotteet voittivat ensimmäisen palkinnon ”Viron paras elintarvike 2012” -kilpailussa. Voittanut tuote oli rukiilla leivitetty porsaan paahtopaisti. Lisäksi yhtiön tuotteet saivat ”Terveydelle paras ruoka” –kunniamaininnan toisena vuonna peräkkäin.

HKScan on mukana Vastuullinen sikatalous -kehittämishankkeessa, joka alkoi vuonna 2012. Hankkeen kohderyhmänä ovat Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueiden siantuottajat. Tuotannon kehittämisen kautta pyritään parantamaan siantuottajien toimintatapoja sekä kilpailukykyä mm. konsultoinnilla. Hankkeessa on kolme kokonaisuutta: tuotannon dokumentoitu vastuullisuus, rakennusratkaisut sekä ruokinnan kehittäminen. Hanke toteutetaan yhteistyössä tuottajien kanssa, jotta he saisivat suoraa hyötyä hankkeen tuloksista.


YRITYSVASTUU

Vuonna 2012 keskityttiin kestävän liiketoiminnan jatkuvuuden varmistamiseen kannattavuutta parantavilla toimenpiteillä. Uudella toimintamallilla ja kehittämisohjelmalla konserni tähtää kannattavaan liiketoimintaan, joka luo perustan vastuulliselle toiminnalle ja tuo lisäarvoa yhtiölle ja sen sidosryhmille. Uudelleenjärjestelyiden huolellisella suunnittelulla on pyritty varmistamaan sekä ympäristöllisesti, taloudellisesti että sosiaalisesti vastuullinen lopputulos. Erityistä huomiota on kiinnitetty muutosjohtamisen ja viestinnän prosesseihin.

Osana toimintojensa jatkuvaa kehittämistä HKScan osallistuu aktiivisesti toimialan tutkimus- ja kehitysprojekteihin. Tuotekehityksessä HKScan panostaa korkealaatuisiin ja ravitsemuksellisesti tasapainoisiin tuotteisiin. Yhtiö on myös edistänyt terveellisempien tuotteiden, kuten Rypsiporsas® -sarjan, tarjontaa ja terveellisiä elämäntapoja. Ympäristöystävällisten ja kierrätettävien pakkausmateriaalien käyttö kasvaa asteittain.

Esimerkki konsernin sidosryhmäyhteistyön edistämisestä on uusi alkutuotantoon suunniteltu yhteistyömalli, jolla parannetaan vuorovaikutusta, tiedonkulkua ja koko arvoketjun kannattavuutta.

Tuotantoeläinten terveys ja hyvinvointi ovat perusedellytyksiä koko lihaketjun eettiselle toiminnalle ja kannattavuudelle. HKScan valvoo tuotantoeläinten hyvinvointia ja kehittää sen mittaamista. Vuonna 2012 teurastamoille nimitettiin ja koulutettiin eläinten hyvinvoinnista vastaavat henkilöt uuden EU-lainsäädännön mukaisesti. Eläinten hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävät tutkimukset ja hankkeet edistyivät kaikilla markkina-alueilla.

HKScanin periaatteena on toimia niin, että tuotannosta aiheutuu ympäristölle mahdollisimman vähän haittaa. Yhtiön tavoitteena on parantaa energian ja veden käytön tehokkuutta, vähentää jätteiden määrää, päästöjä veteen ja ilmaan sekä tehostaa kierrätystä. Vuonna 2012 HKScan osallistui Ruotsissa ja Suomessa ilmastotyöhön, teki elinkaaritutkimuksia ja hiilijalanjälkilaskelmia. Energiansäästöhankkeet etenivät kaikilla markkina-alueilla. Tuotannosta syntyy myös biokaasun raaka-ainetta, ja HKScan käyttää sivutuotteita tehokkaasti mm. rehuntuotannossa. Useimmilla tuotantolaitoksilla on ISO 14001 -standardin mukainen ympäristönhallintajärjestelmä. Swinoujscien tuotantolaitos Puolassa sertifioitiin vuonna 2012.

HKScanin hallitus hyväksyi konsernille uuden toimintatapaohjeen (Code of Conduct). Se otetaan käyttöön vuoden 2013 aikana.


VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2012

HKScan Oyj:n varsinainen yhtiökokous, joka pidettiin 25.4.2012, vahvisti emoyhtiön ja konsernin tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vuodelta 2011.

Yhtiökokous päätti jakaa tilikaudelta 2011 osinkoa 0,17 euroa osakkeelta. Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 30.4.2012 ja osingon maksupäivä 8.5.2012. Hallituksen jäsenet Juha Kylämäki, Niels Borup, Tero Hemmilä ja Henrik Treschow valittiin uudelleen, ja uusiksi jäseniksi valittiin Gunilla Aschan ja Teija Andersen. Yhtiökokouksen jälkeen pidetyssä järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi puheenjohtajakseen Juha Kylämäen ja varapuheenjohtajaksi Niels Borupin, molemmat uudelleen.

Yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenten vuosipalkkiot pysyvät samoina kuin vuonna 2011: hallituksen jäsenelle maksetaan 21 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajalle 25 800 euroa ja hallituksen puheenjohtajalle 51 600 euroa. Hallituksen valiokuntien (tarkastus-, nimitys- ja palkitsemisvaliokunta) puheenjohtajlle maksetaan uutena vuosipalkkiona 4 800 euroa. Lisäksi hallituksen ja sen valiokuntien kokouksista maksetaan palkkioksi 500 euroa kokoukselta kuten aiemmin. Hallituksen jäsenten matkakulut korvataan yhtiön matkustussäännön mukaisesti.

Yhtiön varsinaiseksi tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Johan Kronberg ja KHT Petri Palmroth sekä varatilintarkastajiksi KHT Mika Kaarisalo ja KHT Jari Viljanen. Lisäksi päätettiin, että tilintarkastajalle maksetaan palkkio yhtiön hyväksymän laskun mukaan.

Yhtiökokous antoi hallitukselle seuraavat kolme valtuutusta:

(1) Hallitus valtuutettiin päättämään osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen nojalla annettavat osakkeet ovat yhtiön uusia A-sarjan osakkeita. Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 2 500 000 A-sarjan osaketta, mikä vastaa noin 4,50 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja noin 5,00 prosenttia yhtiön A-sarjan osakkeista. Osakkeita tai osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia voidaan antaa yhdessä tai useammassa erässä.

(2) Hallitus valtuutettiin päättämään yhtiön omien A-sarjan osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta. Hankittavien ja/tai pantiksi otettavien omien A-sarjan osakkeiden lukumäärä on yhteensä enintään 2 500 000 A-sarjan osaketta, mikä vastaa noin 4,50 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja noin 5,00 prosenttia yhtiön A-sarjan osakkeista. Yhtiö ei kuitenkaan voi yhdessä tytäryhteisöjensä kanssa omistaa ja/tai pitää panttina millään hetkellä enempää kuin 10 prosenttia kaikista yhtiön osakkeista.

(3) Hallitus valtuutettiin päättämään yhtiölle hankittujen omien osakkeiden luovuttamisesta. Valtuutuksen kohteena on enintään 2 500 000 A-sarjan osaketta, mikä vastaa noin 4,50 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja noin 5,00 prosenttia yhtiön A-sarjan osakkeista. Osakkeita voidaan luovuttaa yhdessä tai useammassa erässä. Hallitus päättää kaikista omien osakkeiden luovuttamisen ehdoista. Selvyyden vuoksi todetaan, että valtuutus ei kumoa muita kokouksessa päätettyjä valtuutuksia.

Kaikki yhtiökokouksen hallitukselle antamat valtuutukset ovat voimassa 30.6.2013 asti.

Hallitus käytti vuoden 2012 aikana yllämainittuja valtuutuksia päättäessään elokuussa 1 000 000 A-osakkeen takaisinostosta. Takaisinostosta kerrotaan tarkemmin tämän tiedotteen kappaleessa ”Omien osakkeiden takaisinosto”.


JOHTORYHMÄ

HKScanin johtoryhmän muodostavat toimitusjohtaja Hannu Kottonen, tuotanto- ja teknologiajohtaja Aki Laiho, talousjohtaja Tuomo Valkonen, Suomen ja Baltian kuluttajaliiketoimintojen johtaja Anne Mere, Skandinavian kuluttajaliiketoimintojen johtaja Göran Holm, Away from Home –liiketoiminnon johtaja Jukka Nikkinen sekä hallinto- ja lakiasiainjohtaja Markku Suvanto, joka myös toimii johtoryhmän sihteerinä.

29.1.2013 yhtiö ilmoitti lisäksi, että OTM, EMBA Sari Suono on nimitetty HKScanin henkilöstöjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi viimeistään 2.4.2013 alkaen.


MUUTOKSET KONSERNIN RAKENTEESSA

HKScan Finland Oy:n ja sen kokonaan omistamien tytäryhtiöiden Järvi-Suomen Portti Oy:n ja Helanderin Teurastamo Oy:n fuusioimisesta HK Ruokatalo Oy:hyn tiedotettiin 29.6.2012. Fuusiot tulivat voimaan vuoden 2012 lopussa. Joulukuussa 2012 HK Ruokatalo Oy myi Säkylässä sijaitsevan tehdaskiinteistön ja sen liiketoiminnan osakkuusyhtiö Kivikylän Kotipalvaamo Oy:lle. Yhtiö myi myös osuutensa Best-In Oy:stä.

Elokuussa 2012 HKScan ilmoitti selkeyttävänsä ja virtaviivaistavansa Ruotsin liiketoiminnan rakennetta konsernin toimintamallin mukaisesti. Suunnitelman mukaan Ruotsin alakonserniin kuuluvat, kokonaan omistetut tytäryhtiöt liitetään yhdeksi juridiseksi liiketoimintayksiköksi. Lisäksi HKScanin Ruotsissa toimivat kaupalliset, tuotannolliset ja logistiset organisaatiot ja muut liiketoimintaa tukevat toiminnot yhdistetään. Uudelleenjärjestely eteni suunnitelmien mukaisesti.


OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

Osakkeet
HKScan Oyj:n maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli vuoden 2012 alussa ja lopussa 66 820 528,10 euroa. Osakkeiden kokonaismäärä oli 55 026 522 osaketta ja se jakaantui kahteen sarjaan seuraavasti: A-osakkeita 49 626 522 kpl (90,19 % osakemäärästä) ja K-osakkeita 5 400 000 kpl (9,81 % osakemäärästä). A-osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsingissä. K-osakkeet ovat LSO Osuuskunnan (4 735 000 kpl) ja Sveriges Djurbönder ek.för:in (665 000 kpl) omistuksessa eikä niitä ole listattu.

Yhtiöjärjestyksen mukaan kullakin A-osakkeella on yksi ääni ja kullakin K-osakkeella 20 ääntä. Kaikilla osakkeilla on yhtäläinen osinko-oikeus. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.

HKScanin osakkeiden markkina-arvo vuoden lopussa oli 199,7 miljoonaa euroa. A-sarjan osakkeiden markkina-arvo oli 180,1 miljoonaa euroa ja listaamattoman K-sarjan osakkeiden laskennallinen markkina-arvo 19,6 miljoonaa euroa.

Vuoden 2012 aikana yhtiön osakkeita vaihdettiin kaikkiaan 9 084 494 kappaletta, ja osakekauppojen arvo oli 40 218 018 euroa. Ylin noteeraus oli 6,40 euroa ja alin 3,17 euroa. Keskikurssi oli 4,34 euroa ja vuoden päätöskurssi 3,63 euroa.

HKScanilla on FIM Pankkiiriliike Oy:n kanssa NASDAQ OMX:n Liquidity Providing (LP) -toiminnan edellytykset täyttävä markkinatakaussopimus.

Osakkeenomistajat
Euroclear Finland Oy:n ylläpitämässä yhtiön osakasluettelossa oli vuoden 2012 lopussa 12 254 osakkeenomistajaa. Yhtiön kaikista osakkeista 19,6 (20,1) prosenttia oli hallintarekisteröidyillä ja ulkomaisilla omistajilla.

Liputusilmoitukset
HKScan ei vastaanottanut liputusilmoituksia vuoden 2012 aikana.

Omat osakkeet
HKScanin hallussa oli tilivuoden 2012 alussa yhteensä 53 734 yhtiön omaa A-sarjan osaketta. 6.8.2012 yhtiö hankki 1 000 000 kappaletta omia A-osakkeitaan. Takaisinosto liittyi tanskalaisen Rose Poultry A/S:n osakekantaa koskevan kauppaan, josta on tiedotettu pörssitiedotteissa 9.9.2010 ja 4.6.2012.

Vuoden lopussa HKScanilla oli 1 053 734 omaa A-osaketta. Niiden markkina-arvo oli 3,80 miljoonaa euroa, osuus kaikista osakkeista 1,91 prosenttia ja äänimäärästä 0,67 prosenttia.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä
HKScan ilmoitti joulukuussa uudesta konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Uuden järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon kehittämiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön, lisätä heidän omistustaan yhtiössä ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan ja omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä. Kannustinjärjestelmästä sekä sen ehdoista on kerrottu tarkemmin 20.12.2012 julkaistussa pörssitiedotteessa.


HENKILÖSTÖ

HKScanin palveluksessa vuonna 2012 oli ilman Puolan Sokolowia keskimäärin 7 763 henkilöä (8 287).
Suomessa henkilöstön määrää kasvatti pääasiassa aiemmin ulkoistettujen leikkuutoimintojen siirtäminen takaisin yhtiölle. Baltiassa, Ruotsissa ja Tanskassa työntekijämäärän aleneminen oli seurausta meneillään olevista tehostamisohjelmista.

 

Keskimääräiset henkilöstömäärät markkina-alueittain:
 
 
  2012 2011      
Suomi 2 794 2 750      
Baltia 1 742 1 881      
Ruotsi 2 428 2 789      
Tanska 799 867      
Yhteensä 7 763 8 287      
Lisäksi Sokolów-konsernin palveluksessa oli keskimäärin 6 310 (6 191) henkilöä.  
 
Vuoden lopussa henkilöstömäärä, poislukien Sokolów Puolassa, oli 7 475 (7 882).
 
 
Henkilöstö jakaantui vuodenlopussa markkina-alueittain seuraavasti:
  31.12.2012 31.12.2011  
Suomi 2 592 2 568  
Baltia 1 700 1 803  
Ruotsi 2 339 2 704  
Tanska 844 807  
Yhteensä 7 475 7 882  
Lisäksi Sokolów-konsernilla oli vuoden lopussa 6 491 (6 175) henkilöä.
                   

HKScan-konsernin eurooppalainen yritysneuvosto (EWC) jatkoi toimintaansa vuoden 2012 aikana. Neuvosto toimii keskustelevana yhteistyöelimenä konsernin johdon ja henkilöstön välillä merkittävissä ja valtioiden rajat ylittävissä asioissa.  EWC kokoontuu kahdesti vuodessa jossakin HKScanin toimintamaassa. Vuonna 2012 HKScanin yritysneuvosto kokoontui Ruotsissa ja Suomessa.


HKSCANIIN JA HK RUOKATALOON KOHDISTETTU VAHINGONKORVAUSKANNE OY PRIMULA AB:N KONKURSSIPESÄN TOIMESTA

7.9.2012 julkistetussa pörssitiedotteessa HKScan Oyj ja HK Ruokatalo Oy ilmoittivat, että Oy Primula Ab:n konkurssipesä on jättänyt Varsinais-Suomen käräjäoikeudelle yhtiöitä koskevan vahingonkorvauskanteen. Kannevaatimus on suuruudeltaan noin 16,3 miljoonaa euroa lisättynä korko- ja oikeudenkäyntikuluvaatimuksella.

HKScan ja HK Ruokatalo pitävät kannetta perusteettomana ja yhtiöt tulevat kiistämään sen kokonaisuudessaan vireillä olevassa oikeudenkäynnissä. Kanne ei näin ollen johtanut varauksiin konsernin tilinpäätöksessä.


LÄHIAJAN RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT

HKScan-konsernin liiketoiminnassa merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät - erityisesti rehuraaka-aineiden hinnannousun ja alkutuotannon muiden tuotantopanosten kautta - paikallisen liharaaka-aineen hintakehitykseen ja saatavuuteen sekä tuotteiden myyntihintojen korotusten riittävyyteen kustannuskehitykseen nähden. Markkina-aluekohtaisia epävarmuustekijöitä liittyy liiketoiminnan kehittämisohjelmien toteuttamiseen.

Elintarviketeollisuuden raaka-ainehuollossa eläintautien mahdollisuutta tai yleisiin kulutusnäkymiin vaikuttavia mahdollisia kansainvälisiä tai alueellisia ruokaan liittyviä häiriöitä ei voida koskaan kokonaan sulkea pois.


KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

HKScan julkisti 7.1.2013 pörssitiedotteen, jossa kerrottiin yt-neuvottelujen alkamisesta konsernin Suomen toiminnoissa osana konsernin strategiaan perustuvia rakenteiden ja toimintojen uudelleenjärjestelyjä sekä liiketoiminnan tuottavuuden ja kannattavuuden kehittämistä. Suunnitelluilla toimenpiteillä tavoitellaan noin 5 miljoonan euron tulosparannusta vuositasolla ja ne on suunniteltu toteutettavan pääosin vuoden 2013 loppuun mennessä. Suunnitelmaan liittyy investointeja ja kertakustannuksia, joiden määrä täsmentyy neuvotteluprosessin aikana.


ARVIO VUODELLE 2013

HKScan odottaa liiketoimintaympäristön pysyvän haasteellisena, koska sekä eläinten tarjonnan ja kuluttajien ostovoiman arvioidaan supistuvan edelleen. Samaan aikaan lihan kysynnän odotetaan kehittyvän vakaana.  Konserni keskittyy hallitsemaan tulevaisuuden liiketoiminnan dynamiikkaa kontrolloimalla tiukasti kustannuksia ja pääoman käyttöä, tasapainottamalla kysyntää ja tarjontaa ja toimimalla ennakoivammin myyntihinnoittelussa.

Uudistettu strategia, uusi toimintamalli ja organisaatio edistävät kannattavuuden paranemista.  Kehittämis- ja kannattavuuden parantamisohjelmista saatavien taloudellisten hyötyjen arvioidaan nopeuttavan tuloksen paranemista vuoden 2013 jälkipuoliskolla ja sen jälkeen. Konsernin koko vuoden liikevoiton arvioidaan paranevan vuodesta 2012.


HALLITUKSEN ESITYS VOITONJAOSTA

Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 198,0 miljoonaa euroa sisältäen sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston (SVOP) määrältään 143,1 miljoonaa euroa. Hallitus esittää, että yhtiö jakaa vuodelta 2012 osinkoa 0,10 euroa osakkeelle eli yhteensä noin 5,4 miljoonaa euroa.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.


VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2013

HKScan Oyj:n varsinainen yhtiökokous on 24.4.2013 klo 11.00 alkaen Turun messu- ja kongressikeskuksessa. Yhtiökokoukseen voivat osallistua ne osakkeenomistajat, jotka viimeistään 12.4.2013 ovat merkittynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään HKScan Oyj:n omistajaluetteloon. Kokouskutsu ja hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle julkistetaan myöhemmin.

 

KONSERNITILINPÄÄTÖS 1.1. - 31.12.2012

 

KONSERNIN TULOSLASKELMA      
(miljoonaa euroa) Viite 2012 2011
       
LIIKEVAIHTO   2 546,8 2 491,3
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen
muutos
  -6,0 16,1
Valmistus omaan käyttöön   1,6 1,3
Liiketoiminnan muut tuotot 1. 57,6 9,2
Osuus osakkuusyritysten tuloksista   -0,1 1,1
Materiaalit ja palvelut 1. -1 843,7 -1 740,8
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut 1. -381,7 -379,3
Poistot 1. -85,9 -72,3
       
Liiketoiminnan muut kulut 1. -247,3 -286,9
LIIKEVOITTO   41,3 39,6
       
Rahoitustuotot   5,4 7,4
Rahoituskulut   -37,1 -38,3
Osuus osakkuusyritysten tuloksista   3,0 2,5
VOITTO/TAPPIO ENNEN VEROJA   12,6 11,3
       
Tuloverot   3,8 1,0
TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO   16,4 12,2
       
TILIKAUDEN VOITON/TAPPION JAKAUTUMINEN:      
Emoyhtiön osakkeenomistajille   15,1 10,1
Määräysvallattomille omistajille   1,3 2,1
Yhteensä   16,4 12,2
       
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos:
Tulos/osake, laimentamaton, jatkuvat toiminnot euroa/osake 0,28 0,18
Tulos/osake, laimennettu, jatkuvat toiminnot euroa/osake 0,28 0,18
       
KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA 1.1.– 31.12.      
(miljoonaa euroa) 2012 2011  
Tilikauden voitto / tappio 16,4 12,2  
       
MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT (verojen jälkeen):      
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot 8,7 -2,5  
Rahavirran suojaus 0,2 -7,4  
Uudelleenarvostus 0,0 0,0  
MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT YHTEENSÄ 8,8 -9,8  
       
KAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ 25,2 2,4  
       
TILIKAUDEN LAAJAN TULOKSEN JAKAUTUMINEN:      
Emoyhtiön osakkeenomistajille 23,8 0,3  
Määräysvallattomille omistajille 1,4 2,1  
Yhteensä 25,2 2,4  
             

 

KONSERNIN TASE      
(miljoonaa euroa) Viite 31.12.2012 31.12.2011
VARAT      
       
PITKÄAIKAISET VARAT      
Aineettomat hyödykkeet 2. 77,7 76,6
Liikearvo 3. 101,5 101,0
Aineelliset hyödykkeet 4. 504,6 516,5
Osuudet osakkuusyrityksissä   34,7 29,9
Myynti- ja muut saamiset   37,4 31,1
Myytävissä olevat sijoitukset   12,9 13,0
Laskennallinen verosaaminen   27,5 21,1
PITKÄAIKAISET VARAT   796,2 789,2
       
LYHYTAIKAISET VARAT      
Vaihto-omaisuus 5. 176,3 190,2
Myyntisaamiset ja muut saamiset   216,5 223,8
Tuloverosaaminen   0,9 1,5
Muut rahoitusvarat   - 0,4
Rahat ja pankkisaamiset   58,9 48,0
LYHYTAIKAISET VARAT   452,6 463,8
       
VARAT   1 248,8 1 253,0
       
OMA PÄÄOMA JA VELAT      
       
OMA PÄÄOMA      
Osakepääoma 6. 66,8 66,8
Ylikurssirahasto   73,4 73,4
Omat osakkeet   0,0 0,0
Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot   155,0 153,2
Muuntoerot   6,6 -1,9
Kertyneet voittovarat   122,1 117,9
Emoyhtiön osakkeenomistajien oman pääoman osuus   423,9 409,3
Määräysvallattomien omistajien osuus   8,6 12,2
OMA PÄÄOMA   432,5 421,5
       
PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA      
Laskennallinen verovelka   34,5 36,9
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma   312,9 333,5
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma   2,0 3,0
Pitkäaikaiset varaukset   0,1 0,1
Eläkevelvoitteet   3,9 3,7
PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA   353,4 377,1
       
LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA      
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma   186,8 170,6
Ostovelat ja muut velat   275,0 282,9
Tuloverovelka   0,5 0,1
Lyhytaikaiset varaukset   0,7 0,7
LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA   463,0 454,4
       
OMA PÄÄOMA JA VELAT   1 248,8 1 253,0
       

 

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA              
                       
(milj. euroa) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11.  
OMA PÄÄOMA
1.1.2012
66,8 73,4 -13,9 143,5 23,5 -1,9 0,0 117,9 409,3 12,2 421,5  
Tilikauden tulos - - - - - - - 15,1 15,1 1,3 16,4  
Muut laajan
tuloksen erät
                       
Muuntoerot - - - - - 8,5 - - 8,5 0,2 8,7  
Rahavirran
suojaus
- - 0,2 - - - - - 0,2 - 0,2  
Uudelleen-
arvostus
- - - - 0,0 - - - 0,0 - 0,0  
Tilikauden laaja
tulos
- - 0,2 - 0,0 8,5 - 15,1 23,8 1,4 25,2  
Suorat kirjaukset
voittovaroihin
- - - - - - - 0,2 0,2 - 0,2  
Siirrot erien välillä - - - - 1,7 - - -1,7 0,0 - 0,0  
Osingonjako - - - - - - - -9,3 -9,3 -0,9 -10,2  
Muu muutos - - - - 0,0 - - 0,0 0,0 -4,2 -4,2  
OMA PÄÄOMA
31.12.2012
66,8 73,4 -13,7 143,5 25,2 6,6 0,0 122,1 423,9 8,6 432,5  
                         
                         
  1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11.  
OMA PÄÄOMA
1.1.2011
66,8 73,4 -6,5 143,5 17,4 0,6 0,0 124,4 419,6 11,1 430,6  
Tilikauden tulos - - - - - - - 10,1 10,1 2,1 12,2  
Muut laajan
tuloksen erät
                       
Muuntoerot - - - - - -2,5 - - -2,5 0,0 -2,5  
Rahavirran
suojaus
- - -7,4 - - - - - -7,4 - -7,4  
Uudelleen-
arvostus
- - - - 0,0 - - - 0,0 - 0,0  
Tilikauden laaja
tulos
- - -7,4 - 0,0 -2,5 - 10,1 0,3 2,1 2,4  
Suorat kirjaukset
voittovaroihin
- - - - - - - 1,5 1,5 - 1,5  
Siirrot erien välillä - - - - 6,1 - - -6,1 - - -  
Osingonjako               -12,1 -12,1 -0,9 -13,0  
Muu muutos - - - - 0,0 - - - 0,0 -0,1 -0,1  
OMA PÄÄOMA
31.12.2011
66,8 73,4 -13,9 143,5 23,5 -1,9 0,0 117,9 409,3 12,2 421,5  
SARAKKEET: 1. Osakepääoma, 2. Ylikurssirahasto, 3. Arvonmuutosrahasto, 4. Sijoitettu vapaa oma pääoma (SVOP), 5. Muut rahastot, 6. Muuntoerot, 7. Omat osakkeet, 8. Voittovarat, 9. Emoyhtiön osakkeenomistajien osuus yhteensä, 10. Määräysvallattomien omistajien osuus, 11. Yhteensä  
 
 
 

 

RAHAVIRTALASKELMA    
(miljoonaa euroa) 2012 2011
Liiketoiminta    
Liiketoiminnan rahavirta 140,5 79,9
Rahoituserät ja verot -33,7 -26,1
Liiketoiminnan nettorahavirta 106,8 53,9
     
Investoinnit    
Käyttöomaisuuden bruttoinvestoinnit -76,9 -60,4
Käyttöomaisuuden myynnit 1,5 1,9
Investoinnit tytäryritykseen - -
Ostetut osakkuusyhtiöosakkeet -0,2 -1,0
Myydyt osakkuusyhtiöosakkeet 3,9 0,0
Myönnetyt lainat -1,9 -1,8
Lainasaamisten takaisinmaksut 0,5 2,1
Investointien nettorahavirta -73,0 -59,2
     
Rahavirta ennen rahoitusta 33,8 -5,4
     
Rahoitus    
Lyhytaikaisten lainojen nostot 25,5 76,8
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -52,7 -98,3
Pitkäaikaisten lainojen nostot 125,0 159,4
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -102,7 -142,4
Maksetut osingot -9,9 -12,7
Omien osakkeiden lunastus -8,0 -
     
Rahoituksen nettorahavirta -22,7 -17,2
     
Rahavarojen muutos 11,1 -22,6
     
Rahavarat 1.1. 48,4 73,4
Rahavarojen valuuttakurssimuutosten vaikutus -0,6 -2,5
Rahavarat 31.12. 58,9 48,3

 

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT    
  2012 2011
Liikevaihto, Meur 2 546,8 2491,3
Liikevoitto/-tappio, Meur 41,3 39,6
- % liikevaihdosta 1,6 1,6
Voitto/tappio ennen veroja, Meur 12,6 11,3
- % liikevaihdosta 0,5 0,5
Oman pääoman tuotto (ROE), % 3,8 2,9
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja , % 5,5 4,8
Omavaraisuusaste, % 34,6 33,6
Velkaantumisaste (Gearing) % 115,6 119,6
Nettovelkaantumisaste (Net gearing) , % 101,8 107,2
Bruttoinvestoinnit, Meur 76,6 61,0
- % liikevaihdosta 3,0 2,4
Tutkimus- ja kehitysmenot, Meur 10,5 11,2
- % liikevaihdosta 0,4 0,4
Henkilöstö keskimäärin 7 763 8 287
     
OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT    
  2012 2011
     
Tulos/osake (EPS), laimentamaton, eur 0,28 0,18
Tulos/osake (EPS), laimennettu, eur 0,28 0,18
Oma pääoma/osake, eur 7,85 7,67
     
Osakekohtainen osinko, eur 0,10* 0,17
Osinko laimentamattomasta tuloksesta, % 36,2* 92,1
Osinko laimennetusta tuloksesta, % 36,2* 92,1
Efektiivinen osinkotuotto, % 2,8* 3,0
Hinta/voittosuhde (P/E-luku)    
- laimentamaton 13,1 30,6
- laimennettu 13,1 30,6
Alin osakekurssi, eur 3,17 4,08
Ylin osakekurssi, eur 6,40 7,98
Keskikurssi, eur 4,34 6,05
Vuoden päätöskurssi, eur 3,63 5,64
Ulkona olevan osakekannan markkina-arvo, Meur 199,7 310,3
Vaihdettujen osakkeiden määrä, 1 000 kpl 9 084 11 765
 - % keskimääräisestä lukumäärästä 16,7 21,4
Ulkona olevien osakkeiden oikaistu lukumäärä, 1 000 kpl    
 - keskimäärin tilikaudella 54 556 54 973
 - tilikauden lopussa 53 973 54 973
 - täysin laimennettu 53 973 54 973
     
* Hallituksen osinkoehdotuksen perusteella    

 

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

  Tilikauden tulos    
Oman pääoman tuotto (%) --------------------------------------- x 100  
  Oma pääoma yhteensä
(keskiarvo)
   
       
  Tulos ennen veroja + korko- ja
muut rahoituskulut
   
Sitoutuneen pääoman tuotto --------------------------------------- x 100  
(ROCE) ennen veroja (%) Taseen loppusumma –
korottomat velat (keskiarvo)
   
       
  Oma pääoma yhteensä    
Omavaraisuusaste (%) --------------------------------------- x 100  
  Taseen loppusumma – saadut
ennakot
   
       
  Korolliset rahoitusvelat    
Velkaantumisaste (%) --------------------------------------- x 100  
(Gearing) Oma pääoma    
       
  Korolliset nettorahoitusvelat    
Nettovelkaantumisaste (%)  --------------------------------------- x 100  
(Net gearing) Oma pääoma    
       
  Emoyhtiön osakkeenomistajille
kuuluva tilikauden voitto
   
Osakekohtainen tulos (EPS) ---------------------------------------    
  Ulkona olevien osakkeiden
keskimääräinen lukumäärä
tilikauden aikana
   
       
  Emoyhtiön osakkeenomistajille
kuuluva oma pääoma
   
Osakekohtainen oma pääoma ---------------------------------------    
  Ulkona olevien osakkeiden
lukumäärä tilinpäätöspäivänä
   
       
  Tilikauden osingonjako    
Osakekohtainen osinko ---------------------------------------    
  Ulkona olevien osakkeiden
lukumäärä tilinpäätöspäivänä
   
  Osakekohtainen osinko    
Osinko tuloksesta (%) --------------------------------------- x 100  
  Osakekohtainen tulos    
       
  Osakekohtainen osinko    
Efektiivinen osinkotuotto (%) --------------------------------------- x 100  
  Tilikauden päätöskurssi    
       
  Tilikauden päätöskurssi    
Hinta/voittosuhde (P/E) ---------------------------------------    
  Osakekohtainen tulos    
  Tilikauden päätöskurssi    
Osakekannan markkina-arvo Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä
tilinpäätöspäivänä x tilikauden päätöskurssi
Henkilöstön määrä Kalenterikuukausien lopussa laskettujen
henkilöstömäärien keskiarvo


KONSERNIN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

LAADINTAPERIAATTEET

HKScan Oyj:n tilinpäätöstiedote ajalta 1.1 – 31.12.2012 on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset –standardia noudattaen. Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2012 voimassaolevia IAS- ja IFRS–standardeja sekä SIC- ja IFRIC–tulkintoja.

Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadintaperiaatteita kuin vuonna 2011. Luvut on pyöristetty miljooniin euroihin, joten yksittäisten lukujen yhteenlasketut summat saattavat poiketa esitetystä summaluvuista. Tilikaudella ei ole tullut voimaan sellaisia IFRS–standardeja tai IFRIC–tulkintoja, joilla olisi olennainen vaikutus konsernille.

IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

- Muutos IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen (voimaan 1.7.2012 ja sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Keskeisin muutos on vaatimus muiden laajan tuloksen erien ryhmittelemisestä sen mukaan siirretäänkö ne mahdollisesti myöhemmin tulosvaikutteisiksi tiettyjen ehtojen täyttyessä. Standardin muutoksella ei tule olemaan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökselle.

- Muutos IAS 19:ään Työsuhde-etuudet (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardin keskeisimpinä muutoksina kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot tulee jatkossa kirjata välittömästi muihin laajan tuloslaskelman eriin, toisin sanoen ns. putkimenetelmästä luovutaan ja rahoitusmeno määritetään nettorahastointiin perustuen. Konsernissa muutoksen vaikutusta ollaan vasta arvioimassa, mutta sillä tulee olemaan vaikutusta konsernin lukuihin.

- IFRS 9 Rahoitusinstrumentit ja siihen tehdyt muutokset (voimaan 1.1.2015 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IASB:n alun perin kolmivaiheinen hanke korvaa valmistuessaan nykyisen standardin IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen. IFRS 9:n ensimmäinen osa, jossa ohjeistetaan rahoitusvarojen luokittelu ja arvostaminen riippuu sopimukseen perustuvien rahavirtojen ominaispiirteistä sekä yrityksen liiketoimintamallista. Toinen lokakuussa 2010 julkaistu osa käsittelee rahoitusvelkojen luokittelua ja arvostamista ja perustuu suurelta osin nykyisiin IAS 39 vaatimuksiin. IASB harkitsee kuitenkin vielä rajoitettujen muutosten tekemistä jo julkaistuun IFRS 9:n ohjeistukseen rahoitusvarojen luokittelusta ja arvostamisesta. Muut keskeneräiset asiat koskevat arvonalentumista ja yleistä suojauslaskentaa. IASB on eriyttänyt makrosuojauslaskentaa koskevan osion omaksi projektikseen. Keskeneräisten osien vuoksi standardin lopullisesta vaikutuksesta konsernin tilinpäätökseen ei toistaiseksi voida esittää arvioita. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

- IFRS 10 Konsernitilinpäätös (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi määrittää olemassa olevien periaatteiden mukaisesti määräysvallan keskeiseksi tekijäksi, kun ratkaistaan tuleeko yhteisö yhdistellä konsernitilinpäätökseen. Lisäksi standardissa annetaan lisäohjeistusta määräysvallan määrittelystä silloin, kun sitä on vaikea arvioida. IFRS 10:n vaikutusta ollaan vasta arvioimassa, ja konserni suunnittelee ottavansa sen käyttöön vuonna 2014.

- IFRS 11 Yhteisjärjestelyt (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi painottaa yhteisten järjestelyiden kirjanpidollisessa käsittelyssä niistä seuraavia oikeuksia ja velvoitteita enemmän kuin niiden oikeudellista muotoa. Yhteisjärjestelyjä on kahden tyyppisiä: yhteiset toiminnot ja yhteisyritykset. Standardi lisäksi edellyttää yhteisyritysten raportoinnissa yhtä menetelmää, pääomaosuusmenetelmää, eikä aiempi suhteellisen yhdistelyn vaihtoehto ole enää sallittu. EU:ssa standardin soveltaminen tulee pakolliseksi vuonna 2014.Uusi standardi tulee muuttamaan merkittävästi konsernin lukuja ja Puolan segmentin käsittelyä. Konserni suunnittelee ottavansa standardin käyttöön vuonna 2014.

- IFRS 12 Tilinpäätöksissä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi sisältää liitetietovaatimukset koskien erilaisia osuuksia muissa yhteisöissä, mukaan lukien osakkuusyhtiöt, yhteiset järjestelyt. erityistä tarkoitusta varten perustetut yhtiöt ja muut taseen ulkopuolelle jäävät yhtiöt. EU:ssa standardin soveltaminen tulee pakolliseksi vuonna 2014. IFRS 12:n vaikutusta ollaan vasta arvioimassa, ja konserni suunnittelee ottavansa sen käyttöön vuonna 2014.

- IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen ( voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardin tarkoituksena on lisätä yhdenmukaisuutta ja vähentää monimutkaisuutta, sillä se antaa täsmällisen käyvän arvon määritelmän ja yhdistää samaan standardiin vaatimukset käyvän arvon määrittämiselle sekä vaadittaville liitetiedoille. Käyvän arvon käyttöä ei laajenneta, mutta annetaan ohjeistusta sen määrittämisestä silloin, kun sen käyttö on sallittu tai sitä on vaadittu jossain toisessa standardissa. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

- IAS 27 (uudistettu 2011) Erillistilinpäätös (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi sisältää erillistilinpäätöstä koskevat vaatimukset, jotka ovat jääneet jäljelle, kun määräysvaltaa koskevat kohdat on sisällytetty uuteen IFRS 10:een. Standardin uudistuksella ei tule olemaan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökselle.

- IAS 28 (uudistettu 2011) Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi sisältää vaatimukset sekä osakkuus että yhteisyritysten käsittelystä pääomaosuusmenetelmällä IFRS 11:n julkaisemisen seurauksena.

- Muutos IAS 32:een Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos tarkentaa rahoitusvarojen ja – velkojen nettomääräistä esittämistä koskevia sääntöjä ja lisää aihetta koskevaa soveltamisohjeistusta. Standardin muutoksella ei tule olemaan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökselle. Standardin muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

- Muutos IFRS 7:ään, Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos tarkentaa liitetietovaatimuksia, jotka koskevat taseessa nettomääräisesti esitettyjä rahoitusinstrumentteja sekä yleisiä netotusjärjestelyjä tai vastaavanlaisia sopimuksia. Standardin muutoksella ei tule olemaan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökselle. Standardin muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

- IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Annual improvements to IFRSs 2009-2011, toukokuu 2012, voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Annual Improvements – menettelyn kautta standardeihin tehdyt pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Hankkeeseen kuuluvat muutokset koskevat yhteensä viittä standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta muutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. Muutoksia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.


SEGMENTTIKOHTAINEN VERTAILU
     
Liikevaihto ja liikevoitto markkina-alueittain    
(miljoonaa euroa) Q4/2012 Q4/2011 2012 2011
LIIKEVAIHTO        
- Suomi 226,6 217,6 842,6 812,4
- Baltia 45,1 44,9 176,7 173,3
- Ruotsi 278,0 275,6 1 040,6 1 045,7
- Tanska 50,9 54,3 211,7 228,1
- Puola 87,7 73,9 343,7 298,9
- Segmenttien välinen -15,0 -16,4 -68,5 -67,1
Konserni yhteensä 673,5 649,8 2 546,8 2 491,3
         
LIIKEVOITTO        
- Suomi 7,4 7,2 18,4 12,1
- Baltia 1,5 2,8 8,9 9,8
- Ruotsi -1,2 7,4 -7,6 17,2
- Tanska 12,7 -1,3 15,4 -3,7
- Puola 4,3 3,5 15,8 12,7
- Segmenttien välinen - - - -
Segmentit yhteensä 24,7 19,6 50,8 48,0
         
Konsernihallinnon kulut -3,2 -2,0 -9,5 -8,4
Konserni yhteensä 21,5 17,6 41,3 39,6

 

TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT

 
       
1. KERTALUONTEISET ERÄT        
         
(miljoonaa euroa) Q4/2012 Q4/2011 2012 2011
Omaisuusvahinkokorvaus, Tanska 1) 13,8 - 19,3 -
Alaskirjaus palossa tuhoutuneesta omaisuudesta,
Tanska
2)
0,0 - -5,5 -
Irtisanomisiin liittyvät uudelleenjärjestely-
kustannukset, Ruotsi
3)
-4,0 - -4,0 -
Lopetettujen toimintojen uudelleenjärjestely-kustannukset, Ruotsi 4) -3,4 - -3,4 -
Kertaluonteiset erät yhteensä 6,4 - 6,4 -
         
1) Sisältyvät tuloslaskelmassa riville ”Liiketoiminnan muut tuotot”      
2) Sisältyvät tuloslaskelmassa riville ”Poistot”        
3) Sisältyvät tuloslaskelmassa riville ”Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut”    
4) Sisältyvät tuloslaskelmassa riveille ”Materiaalit ja palvelut”,
"Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut", "Poistot" ja "Liiketoiminnan muut kulut"

 

TASEEN LIITETIEDOT    
     
2. AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET    
(miljoonaa euroa) 2012 2011
Kirjanpitoarvo kauden alussa 76,6 77,1
Muuntoerot 2,5 0,3
Lisäykset 1,9 2,3
Lisäykset (yritysostot) - -
Vähennykset -0,2 -0,3
Poistot ja arvonalentumiset -4,5 -4,0
Siirto toiseen tase-erään 1,4 1,1
Kirjanpitoarvo kauden lopussa 77,7 76,6
     
     
3. LIIKEARVON MUUTOKSET    
(miljoonaa euroa) 2012 2011
Kirjanpitoarvo kauden alussa 101,0 100,4
Muuntoerot 1,3 0,2
Lisäykset - 0,4
Lisäykset (yritysostot) - 0,0
Vähennykset -0,9 -
Poistot ja arvonalentumiset - 0,0
Siirto toiseen tase-erään - -
Kirjanpitoarvo kauden lopussa 101,5 101,0
     
     
4. AINEELLISTEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET    
(miljoonaa euroa) 2012 2011
Kirjanpitoarvo kauden alussa 516,5 537,8
Muuntoerot 10,8 -7,9
Lisäykset 72,7 56,2
Lisäykset (yritysostot) - 1,3
Vähennykset -11,5 -1,2
Poistot ja arvonalentumiset -82,5 -67,7
Siirto toiseen tase-erään -1,4 -1,8
Kirjanpitoarvo kauden lopussa 504,6 516,5
     
     
5. VAIHTO-OMAISUUS    
(miljoonaa euroa) 2012 2011
Aineet ja tarvikkeet 82,6 88,7
Keskeneräiset tuotteet 13,3 9,1
Valmiit tuotteet 55,7 72,1
Tavarat 0,0 0,0
Muu vaihto-omaisuus 7,7 7,7
Ennakkomaksut vaihto-omaisuudesta 8,0 4,5
Elävät eläimet IFRS 41 9,0 7,9
Vaihto-omaisuus yhteensä 176,3 190,2

 

6. OMAN PÄÄOMAN LIITETIEDOT        
Osakepääoma
ja
ylikurssirahasto
Ulkona
olevien
osakkeiden
lukumäärä
Osake-
pääoma
Ylikurssi-
rahasto
Sijoitettu
vapaa oma
pääoma
Omat
osakkeet
Yhteensä
1.1.2012 54 972 788 66,8 72,9 143,5 0,0 283,1
31.12.2012 53 972 788 66,8 72,9 143,5 0,0 283,1

 

JOHDANNAISSOPIMUKSISTA JOHTUVAT VASTUUT      
       
(miljoonaa euroa) 31.12.2012 31.12.2011  
       
Johdannaissopimusten nimellisarvot      
Valuuttajohdannaiset 67,3 63,2  
Korkojohdannaiset 275,3 283,8  
Sähköjohdannaiset 10,7 11,1  
       
Johdannaissopimusten käyvät arvot      
Valuuttajohdannaiset -1,1 -0,5  
Korkojohdannaiset -24,9 -23,0  
Sähköjohdannaiset -1,3 -1,1  
       
KONSERNIN MUUT VASTUUSITOUMUKSET      
       
(miljoonaa euroa) 31.12.2012 31.12.2011  
       
Velat, joiden vakuudeksi on annettu pantteja tai kiinnityksiä      
- rahalaitoslainat 370,3 34,1  
       
Vakuudeksi annetut      
- kiinteistökiinnitykset 74,6 63,0  
- pantit 5,2 5,1  
- yrityskiinnitykset 16,7 22,8  
       
Omistusyhteysyritysten puolesta annetut      
- takaukset 7,5 5,2  
       
Muiden puolesta annetut      
- takaukset ja pantit 12,9 14,0  
       
Muut omat vastuut      
Leasingvastuut 21,8 26,2  
Muut vuokravastuut 58,0 61,0  
Muut vastuut 7,8 7,8  
       
LIIKETOIMET LÄHIPIIRIN KANSSA    
(miljoonaa euroa) 2012 2011
Myynnit osakkuusyhtiöille 99,9 73,0
Ostot osakkuusyhtiöiltä 54,9 47,3
Myyntisaamiset ja muut saamiset 3,2 2,8
Ostovelat ja muut velat 3,5 9,1
           

 

SEURAAVA TALOUDELLINEN KATSAUS

HKScan-konsernin tammi-maaliskuun 2013 osavuosikatsaus julkistetaan 7.5.2013.

Vantaalla, 15.2.2013

HKScan Oyj
Hallitus

Lisätietoja antavat HKScan Oyj:n toimitusjohtaja Hannu Kottonen sekä talousjohtaja Tuomo Valkonen. Heille voi jättää soittopyynnön Marja Siltalan, puh. 010 570 2290 tai Marjukka Hujasen p. 010 570 6218 kautta.

HKScan on Pohjois-Euroopan johtavia ruokayhtiöitä. Sen kotimarkkinoihin kuuluvat Suomi, Ruotsi, Tanska, Baltia ja Puola. HKScan valmistaa, myy ja markkinoi sian- ja naudanlihaa, siipikarjatuotteita, lihavalmisteita ja valmisruokia vahvoilla tuotemerkeillä. Asiakkaita ovat vähittäiskauppa-, Food Service-, teollisuus- ja vientisektorit. Liikevaihto vuonna 2012 oli 2,5 miljardia euroa ja työntekijöitä noin 11 000.


JAKELU:
NASDAQ OMX Helsinki Oy
Keskeiset tiedotusvälineet

www.hkscan.com