HKSCAN-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIVUODELTA 1.1. - 31.12.2010

HKScan Oyj               PÖRSSITIEDOTE          18.2.2011, klo 8.00

HKSCAN-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIVUODELTA 1.1. - 31.12.2010
 

* HKScan-konsernin vuoden 2010 liikevaihto säilyi edellisvuoden tasolla ja oli 2 113,9 miljoonaa euroa (2 124,7 milj. euroa) ja liikevoitto oli 48,0 miljoonaa euroa (55,1 milj. euroa).

* Konsernin voitto ennen veroja, 36,5 miljoonaa euroa, säilyi edellisvuoden tasolla (37,3 milj. euroa).

* Suomessa ja Ruotsissa vuotta rasittivat monet poikkeukselliset toimitusketjun sisäiset ongelmat, jotka aiheuttivat merkittäviä kuluja ja tuottojen menetyksiä. Liikevoittoa paransivat Ruotsissa kiinteistöjen myyntivoitot, noin 8 miljoonaa euroa.

* Kannattavuus säilyi hyvällä tasolla Baltiassa ja kehittyi positiivisesti erityisesti Puolassa.

* Ruotsissa hinnaltaan edullisemman lihan kasvava tuonti on heikentänyt merkittävästi ruotsalaiseen liharaaka-aineeseen pohjautuvan tuotannon kilpailukykyä.

* Marraskuun lopulla saatettiin loppuun tanskalaista siipikarjayritystä Rose Poultry A/S:ää koskeva kauppa, jonka myötä HKScanista tuli johtava toimija siipikarjamarkkinoilla Pohjois-Euroopassa.

HKSCAN-KONSERNIN TULOSLASKELMA, neljäs neljännes ja koko vuosi
(miljoonaa euroa)

LOKA-JOULUKUU 2010

- Konsernin liikevaihto oli vuoden viimeisellä neljänneksellä 595,7 miljoonaa euroa (557,5 milj. euroa). Liikevoitto oli 15,7 miljoonaa euroa (18,4 milj. euroa).
- Suomessa liikevaihto oli 198,2 miljoonaa euroa (185,4 milj. euroa) ja liikevoitto 4,7 miljoonaa euroa (6,4 milj. euroa). Tulosta rasitti erityisesti sianlihan heikentynyt kannattavuus.
- Ruotsissa joulusesonki ei täysin vastannut odotuksia, jonka lisäksi rakenneohjelmasta on aiheutunut ylimääräisiä kuluja. Liikevaihto oli 275,0 miljoonaa euroa (278,3 milj. euroa) ja tulos 8,0 miljoonaa euroa (9,1 milj. euroa)
- Baltiassa liiketoiminta eteni suunnitelmien mukaan. Liikevaihto oli 42,0 miljoonaa euroa (38,1 milj. euroa) ja liikevoitto 1,8 miljoonaa euroa (2,0 milj. euroa).
- Puolassa Sokolów vahvisti asemiaan edelleen modernissa vähittäiskaupassa. Liikevaihto oli 72,6 miljoonaa euroa (65,1 milj. euroa) ja liikevoitto oli 3,0 miljoona euroa (2,9 milj. euroa).

TOIMITUSJOHTAJA MATTI PERKONOJA:

”Vuosi 2010 oli HKScan-konsernissa vahva kehittämisen vuosi. Suomessa ja Ruotsissa käynnistettiin uusia ohjelmia teollisen rakenteen selkeyttämiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Näiden lisäksi konsernissa oli käynnissä useita mm. johtamisjärjestelmien ja toimintamallien yhtenäistämiseen sekä strategiaprosessiin ja vastuullisuuteen liittyviä kehittämishankkeita.

Suomessa siipikarjan markkinadirektiivin muutokseen valmistautuminen lisäsi hintakilpailua. Lisäksi elintarvikealan työtaistelutoimet heikensivät alkuvuonna tulosta. Heinäkuusta joulukuulle kestänyt sianlihan vientikielto Venäjälle, sen myötä kasvaneet varastot ja kulut sekä vaihtoehtoisten myyntikanavien matala hintataso vaikeuttivat liiketoimintaa loppuvuonna.

Ruotsissa kruunun vahvistuminen on heikentänyt merkittävästi ruotsalaiseen liharaaka-aineeseen pohjautuvan tuotannon kilpailukykyä. Samanaikaisesti maahan tuotu ulkomainen liha on lisännyt kilpailua ja painanut hintatasoa. Ruotsissa liiketoiminnan tulokseen vaikuttivat myös tehostamisohjelmaan liittyneet huomattavat poikkeukselliset kulut.

Tanskassa saatettiin loppuvuoden aikana päätökseen Rose Poultry A/S:ää koskenut yrityskauppa, jonka myötä HKScanista tuli johtava toimija siipikarjamarkkinoilla Pohjois-Euroopassa. Rose Poultryn strateginen sopivuus HKScanille on erinomainen.

Baltian maissa HKScan-konsernin asema alan johtavana toimijana vahvistui. Latviassa markkinaosuus nousi lähes kolmannekseen Rigas Miesnieksin hankkiman Jelgavas Galas Kombinatsin oston myötä. Virossa AS Rakvere Lihakombinaat on markkinajohtaja noin 31 prosentin osuudellaan.

Puolassa Sokolów menestyi erinomaisesti. Sokolów on suunnitelmiensa mukaisesti vahvistanut asemaansa moderneissa vähittäiskauppaketjuissa.

Suomessa HK Ruokatalon ainutlaatuinen ja mittava Rypsiporsas® -kehityshanke on edennyt tuotteiden lanseeraukseen kuluttajien saataville. Kyseessä on merkittävin sianlihan ravitsemukselliseen ja aistinvaraiseen laatuun vaikuttava innovaatio vuosikymmeniin.

Liiketoiminnan kannattavuus ei vastannut odotuksiamme, mutta liiketoimintaan liittyneet kehittämisohjelmat ja kaikilla markkina-alueilla tapahtunut markkina-asemien vahvistuminen antavat luottamusta tulevaisuuteen.”

MARKKINA-ALUE SUOMI
(miljoonaa euroa)

Suomessa liikevaihto vuonna 2010 oli 718,5 miljoonaa euroa (732,5 milj. euroa). Koko vuoden liikevoitto jäi 10,7 miljoonaan euroon (27,0 milj. euroa).

Tuloskehitystä heikensivät erityisesti työtaistelutoimet ja siipikarjanlihaan kohdistunut hintakilpailu alkuvuoden aikana. Lisäksi haasteita on punaisen lihan liiketoiminnassa, jossa erityisesti sianlihan kannattavuus on tällä hetkellä heikko.

Kevään työtaistelutoimenpiteistä arvioidaan aiheutuneen vähintään 7 miljoonan euron tulosmenetykset. Lisäksi heinäkuusta joulukuulle kestänyt sianlihan vientikielto Venäjälle kasvatti varastoja. Ylimääräinen sianlihanvarasto puretaan vuoden 2011 ensimmäisen puoliskon aikana.

Kesän grillisesonki ja joulumyynti onnistuivat hyvin. Siipikarjanlihan osalta vuosi parani loppua kohden jääden kokonaisuutena kuitenkin tavoitteestaan. Vaikean alkuvuoden jälkeen HK Ruokatalo pystyi säilyttämään markkina-asemansa ja myös HKScan Finlandin osakkuusyritykset menestyivät.

Syyskuussa julkistettiin uusi tuottavuuden parantamisohjelma. Ohjelmalla tavoitellaan 12 miljoonan euron vuosittaisia tuottavuushyötyjä. Tästä arvioidaan vuoden 2011 aikana saavutettavan noin 6 miljoonaa euroa. Ohjelmaan liittyneet yhteistoimintaneuvottelut HK Ruokatalon teollisten prosessien henkilöstön kanssa aloitettiin marraskuussa 2010. Päätökseen ne saatiin tammikuussa 2011.

Vahvistaakseen kotimaisen liharaaka-aineen menekkiä Suomessa HK Ruokatalo Oy aloitti alkuvuodesta 2010 yhteistyön Länsi-Suomessa toimivan perheyrityksen Kivikylän Kotipalvaamo Oy:n kanssa. Yhteistyötä tukee 49 prosentin vähemmistöosakkuus.

Lokakuussa kilpailuvirasto hyväksyi HKScan Finlandin ja Osuuskunta Karjaportin suunnitelman perustaa uusi yhtiö, joka jatkaa lihavalmisteiden valmistusta Portin tuotantolaitoksella Mikkelin Tikkalassa. Uusi yhtiö, Järvi-Suomen Portti Oy, aloitti toimintansa 1.1.2011. HKScan Finland Oy on uudessa yhtiössä mukana enemmistöosakkaana 90 prosentin osuudella.

HK Ruokatalo Oy keskitti lihan hankinnan ja alkutuotannon sekä rehukaupan yhteen yhtiöön vuoden 2011 alusta lähtien. Rehuyhtiö Lounaisfarmin ja HK Ruokatalon broileriketjun alkutuotannon tehtävät siirrettiin LSO Foodsiin, jonka nimi vaihtui samalla HK Agriksi.

HKScan-konsernin linjausten mukaisesti liiketoiminnan kehittämisen keskiöön nousivat vuonna 2010 myös vastuullisuusasiat ja riskienhallinta. Osana vastuullisuusohjelmaansa HK Ruokatalo julkisti vuoden 2011 helmikuussa markkinoille tuodun uudenlaisen entistä terveellisimmän ja maukkaamman porsaanlihan, HK Rypsiporsaan®, jonka rasva luonnollisella tavalla muuttuu ravitsemussuositusten mukaiseksi.

MARKKINA-ALUE RUOTSI
(miljoonaa euroa)

Scan AB:n liikevaihto vuonna 2010 oli 997,1 miljoonaa euroa (1 037,4 milj. euroa). Liikevoitto oli 20,4 miljoonaan euroa (16,7 milj. euroa). Ruotsissa vuoden 2010 liikevoittoa kasvattivat kolmannelle kvartaalille kirjatut Uppsalan ja Visbyn tuotantolaitosten kertaluonteiset myyntivoitot 7,9 miljoonaa euroa. Vuonna 2009 kertaluonteisia kustannuksia oli yhteensä 10,3 miljoonaa euroa.

Alkuperäisen vuonna 2009 käynnistetyn kolmivuotisen tehostamisohjelman hyödyt ovat aikataulustaan myöhässä. Ohjelman laajentamisesta päätettiin syyskuussa 2010 aikaisemmin kerrottujen 30 miljoonan euron kehittämishyötyjen varmistamiseksi vuoden 2012 loppuun mennessä. Scanin tehostamisohjelma on mittakaavaltaan suurin kehittämisprojekti, mitä yhtiön markkina-alueiden lihayrityksissä on läpiviety viimeisten vuosikymmenten aikana. Laajojen projektien läpivienti tiiviissä aikataulussa normaalin liiketoiminnan ohessa on aiheuttanut ongelmia kustannustenhallintaan. Ohjelman läpivientiin on liittynyt vuoden aikana noin 10 miljoonan euron poikkeukselliset kulut.

Osana rakenneohjelmaa Scan Ab solmi kesäkuun alussa sopimuksen Gotlannin Visbyssä sijaitsevan tuotantolaitoksensa siirtämisestä uudelle yhtiölle, Gotlands Slagteri AB:lle. Scan AB omistaa yhtiöstä 25 prosenttia ja Svenskt Butikskött 75 prosenttia. Järjestelyllä varmistettiin tuotantolaitoksen toiminnan jatkuminen Visbyssä.

30.12.2010 Scan AB osti vanhoihin sopimuksiin perustuen Ruotsin Malmössä toimivan Falkbolagen Produktion AB:n. Yhtiö leikkaa kinkkuja Pärsons AB:lle ja sen palveluksessa on vakituisesti n. 20 henkeä. Aiemmin Falkbolagen Produktion on tehnyt leikkuutoiminnot rahtityönä Scan-konsernille. 

30.12.2010 Scan AB nosti aikaisemman sopimuksen mukaan omistusosuutensa täyteen sataan prosenttiin Bertil Erikssons Slakteri AB:stä. Keski-Ruotsin Krylbossa sijaitseva pienehkö 14 henkeä työllistävä teurastamo teurastaa nautoja Scanille ja sillä on tärkeä merkitys nautojen hankinnan varmistamisessa Keski-Ruotsin alueella. Scan AB:n omistusosuus ennen vuoden lopulla tehtyä kauppaa oli 35 prosenttia. Tämä osuus oli hankittu syksyllä 2008.

Scan AB ja tanskalaisen Danish Crownin omistama KLS Ugglarps AB allekirjoittivat yhteistyösopimuksen, joka koskee sikojen teurastusta Scanin Skaran tuotantolaitoksella Ruotsissa vuoden 2011 alusta alkaen. Skaran tuotantolaitoksen toiminta tehostuu käyttöasteen kasvamisen myötä merkittävästi.

Scan AB ja ruotsalainen vähittäiskaupan keskusliike Coop solmivat kertomusvuonna kuluttajapakatun lihan toimittamista koskevan sopimuksen. Sopimus mahdollisti kuluttajapakatun lihan tuotantolinjan investoinnin Linköpingiin. Kesällä Linköpingiin valmistui myös uusi logistiikkakeskus ja syksyllä uudenaikainen nautojen leikkuulinja. Strategiakauden suunnitelmiin kuuluu myös Scanin ruokamakkaroiden valmistuksen keskittäminen, Pärsonsin puolivalmistetuotannon tehostaminen sekä pääkonttori- ja hallintotoimintojen yhdistäminen.

Vahvistunut Ruotsin kruunu on kasvattanut tuontiraaka-aineen määrää ja samalla heikentänyt merkittävästi ruotsalaiseen liharaaka-aineeseen pohjautuvan tuotannon kilpailukykyä.

Pärsons-merkkisten leivänpäällisten myynti on kehittynyt suunnitellusti eikä merkki ole kärsinyt kilpailukyvyn heikkenemisestä niin paljon kuin yhtiön toinen päämerkki Scan.

MARKKINA-ALUE TANSKA
(miljoonaa euroa)

Marraskuun 2010 lopulla saatettiin päätökseen tanskalaisen Rose Poultry A/S:n hankinta ja yhtiö konsolidoitiin HKScan-konserniin 29.11.2010 alkaen. Tanskan markkina-alue raportoidaan HKScanissa omana segmenttinään.

Tavoitteena on kehittää Rose Poultryn tuotteistoa HKScanin vahvan tuoretuoteosaamisen kautta ja vahvistaa entisestään yrityksen asemaa sen kotimarkkinoilla Tanskassa, Ruotsissa ja Isossa Britanniassa.
 

MARKKINA-ALUE BALTIA
(miljoonaa euroa)

Baltian markkina-alueen liikevaihto oli 160,4 miljoonaa euroa (156,9 milj. euroa) ja liikevoitto 8,7 miljoonaa euroa (9,8 milj. euroa).

Baltiassa liiketoimintaympäristö on kansantalouksien tilan johdosta edelleen haastava, vaikka tilanne onkin jonkin verran tasapainottunut. Kuluttajien heikko ostovoima näkyi kysynnässä kaikissa Baltian maissa. Rakvere Lihakombinaat ja Tallegg hallitsivat kuitenkin kokonaisuuden hyvin ja vahvistivat markkina-asemiaan.

Rakvere-konsernin Latviassa toimiva tytäryhtiö AS Rigas Miesnieks hankki vuoden aikana yhteensä 98,8 prosentin osuuden savustettuihin lihavalmisteisiin erikoistuneesta latvialaisesta AS Jelgavas Galas Kombinatsista. Vuoden lopulla Rigas Miesnieksin ja Jelgavas Galas Kombinatsin myynti ja logistiikka yhdistettiin toimintojen tehostamiseksi. Toimintojen yhdistämisestä aiheutui poikkeuksellisia kustannuksia yhteensä 0,4 miljoonaa euroa. Yhtiöiden tuotannollinen toiminta on tarkoitus keskittää kuluvan vuoden aikana pääosin Jelgavan uuteen ja tehokkaaseen laitokseen. Riikaan jäävät Rigas Miesnieksin lähettämö ja hallinto.

Latviassa konsernin markkinaosuus on Jelgavas Galas Kombinatsin oston myötä saatu nostettua lähes kolmannekseen. Kaupan myötä konsernista tuli entistä merkittävämpi toimija Latviassa.
 

MARKKINA-ALUE PUOLA
(miljoonaa euroa)

*) Luvut tarkoittavat HKScanin osuutta (50%) Sokolów-konsernin luvuista.
 

Puolassa Sokolówin liikevaihto kasvoi edellisvuodesta ollen 279,3 miljoonaa euroa (251,7 milj. euroa). Liikevoitto nousi merkittävästi 15,5 miljoonaan euroon (9,3 milj. euroa).

Kannattavuuden paraneminen vuonna 2010 perustui määrätietoiseen yhtiön aseman vahvistamiseen modernin vähittäiskaupan ketjuissa, kannattavaan viennin kasvuun sekä tiukkaan kulujen hallintaan. Puolassa eurooppalainen taloudellinen taantuma ei ole juurikaan näkynyt ruuan kulutuksessa tai kuluttajien ostopäätöksissä. Teollisen valmistuskapasiteetin hyvä käyttöaste ja myyntivolyymien positiivinen kehitys ovat vahva pohja liiketoiminnan kannattavuuden säilyttämiselle ja kehittämiselle.

INVESTOINNIT
 

Johtavan tanskalaisen siipikarjayrityksen Rose Poultry A/S:n hankkiminen

HKScan ja tanskalaisen Rose Poultry A/S:n omistajat – Vinderup Poultry A/S, Skovsgaard Fjerkræslagteri A/S ja Hedegaard A/S – allekirjoittivat syyskuussa sopimuksen, jonka mukaan HKScan hankkii Tanskan suurimman siipikarjayrityksen. Kauppa saatettiin päätökseen 29.11.2010.

Rose Poultryn osakkeiden lopullinen kauppahinta oli 23,4 miljoonaa euroa. Kauppahinta koostui 15,4 miljoonan euron käteisvastikkeesta sekä 1 000 000 HKScanin A-sarjan osakkeesta. Kaupan yhteydessä HKScan otti myös vastatakseen Rose Poultryn korolliset nettovelat noin 45 miljoonaa euroa.

9.12.2010 HKScanin hallitus päätti Rose Poultryn osakkeenomistajille suunnattavasta osakeannista varsinaiselta yhtiökokoukselta 23.4.2010 saamansa osakeantivaltuutuksen nojalla.

Rose Poultryn osakkeenomistajille tarjottiin osana kauppahintaa 1 000 000 kappaletta HKScanin A-osaketta, jotka merkittiin 9.12.2010. Merkintähinta oli 8,00 euroa A-osakkeelta ja se maksettiin Rose Poultryn osakkeilla. Annetut uudet A-osakkeet tuottavat samat osakasoikeudet kuin vanhat A-osakkeet. Osakeantia selostetaan tarkemmin jäljempänä kohdassa ”Osakeanti”.

Kaupan myötä HKScanin toiminta siipikarjamarkkinoilla laajeni Tanskaan ja Ruotsiin ja yhtiöstä tuli johtava toimija siipikarjamarkkinoilla Pohjois-Euroopassa. Rose Poultryn strateginen sopivuus HKScanille on erinomainen ja sen hankinta on merkittävä askel yhtiön siipikarjaliiketoiminnan kehittämisessä. Yrityskauppa oli HKScan–konsernin strategian mukainen.

Rose Poultry tuottaa vuodessa yli 130 miljoonaa kiloa siipikarjanlihaa, jota myydään yhtiön omalla Rose-tuotemerkillä sekä kaupan merkeillä tuoreena, pakastettuna ja valmisteina yhtiön päämarkkinoilla Tanskassa, Ruotsissa ja Isossa Britanniassa. Rose Poultryllä on kolme tuotantolaitosta Tanskassa ja yhtiö työllistää noin 1 000 henkeä.
 

Tuotannolliset investoinnit

Konsernin bruttoinvestoinnit tuotannollisiin kohteisiin vuonna 2010 olivat yhteensä 70,7 miljoonaa euroa (41,3 Meur). Ne jakaantuivat markkina-alueittain seuraavasti: Suomi 20,2 miljoonaa euroa (8,0 milj.euroa), Ruotsi 27,5 miljoonaa euroa (18,5 milj.euroa), Tanska 0,7 miljoonaa euroa (0,0 milj. euroa) ja Baltia 14,5 miljoonaa euroa (7,3 milj.euroa). Lisäksi Puolasta kertyi HKScanin osuudeksi 7,8 miljoonaa euroa (7,5 milj. euroa) Sokolówin investoinneista.

Suomessa merkittävimmät investoinnit kohdistuivat Vantaalle valmistuneeseen jauhelihatuotteiden valmistuslinjastoon sekä Outokummun nautateurastamon laajennuksen käynnistykseen. Ruotsissa investoitiin mm. Linköpingin jakelukeskukseen sekä Linköpingin nautaleikkuun uudelleenjärjestelyyn ja kuluttajapakatun lihan tuotantolaitokseen sekä Kristianstadissa sikojen leikkuun keskittämiseen. Baltiassa Rakvere investoi eläinperäisten jätteiden käsittelylaitokseen ja Tallegg siipikarjan teurastusprosessin kehittämiseen.
 

RAHOITUS
 

Konsernilla oli korollista velkaa vuoden lopussa 514,2 miljoonaa euroa (417,4 milj. euroa). Lainamäärän kasvuun vaikutti koko vuoden ajan tapahtunut Ruotsin kruunun voimakas vahvistuminen (noin 12,5 %), käyttöpääomaan sitoutuminen sekä edellisen vuoden suhteellisen alhaisen investointitason jälkeinen korkeampi investointien rahavirta. Lisäksi Rose Poultry -kaupan yhteydessä vastaanotettiin Rosen korolliset velat, jotka 31.12.2010 olivat noin 52 miljoonaa euroa.

Konsernin maksuvalmius on ollut koko tilikauden hyvä. Käyttämättömien valmiusluottojen määrä 31.12.2010 oli 203 miljoonaa euroa (207 milj. euroa). Lisäksi konsernilla oli muita käyttämättömiä shekkitili- ym. limiittejä 34 miljoonaa euroa (39 milj. euroa). 100 miljoonan euron yritystodistusohjelmasta oli liikkeelle laskettu 37 miljoonaa euroa (5 milj. euroa).

Yhtiöllä ei ole ollut ongelmia jälleenrahoituksessa eikä yhtiö näe merkittävää uudelleenrahoitustarvetta ennen vuotta 2013. Yhtiön nykyisissä lainasopimuksissa on tavanomaiset tulokseen ja taseeseen liittyvät ehdot. Taloudelliset kovenantit ovat nettovelkaantumisaste (gearing) ja nettovelkojen suhde käyttökatteeseen.

Omavaraisuusaste oli vuoden lopussa 34,0 prosenttia (37,1 %).

Korkotaso pysytteli tilivuoden ajan edelleen historiallisesti katsoen alhaisella tasolla. EEK-määräisen oman pääoman suojauskustannukset laskivat selvästi Viron euroon liittymisen lähestyessä. Lisäksi korollisten lainojen määrä oli alkuvuoden ajan merkittävästi loppuvuotta alhaisemmalla tasolla johtuen 2009 vuoden lopussa toteutetusta osakeannista. Näistä syistä johtuen nettorahoituskulut laskivat vuositasolla edellisvuodesta selvästi.

VEROT

Konsernin verot tammi-joulukuussa 2010 olivat -5,7 miljoonaa euroa (-4,9 milj. euroa). Efektiivinen veroaste oli 15,6 prosenttia (13,0 %). Efektiivisen veroasteen alhaisuuteen vaikuttivat useat eri tekijät. Suurin vaikutus tulee Baltiasta. Baltian toiminnoissa on pystytty hyödyntämään Viron 0-verokantaa, koska yhtiö ei ole toistaiseksi suunnitellut jakavansa Baltian voittoja.
 

VALUUTTAKURSSIEN VAIKUTUS

Konsernin keskeisistä valuutoista Ruotsin kruunu vahvistui koko vuoden ajan merkittävästi. Kokonaisuudessaan valuutta vahvistui 12,5 %. Puolan zlotyn vahvistuminen oli noin 3 %. Tanskan kruunu on sidottu euroon tietyllä vaihteluvälillä.

Vahva Ruotsin kruunu vaikutti negatiivisesti yhtiön Ruotsin segmentin kilpailukykyyn edullisen ja edelleen lisääntyvän tuontiraaka-aineen painaessa hintoja.

Valuuttojen kurssivaihtelut näkyvät konsolidoitaessa ulkomaisten liiketoimintasegmenttien lukuja emoyhtiön toimintavaluuttaan euroon. Ulkomaisten tytäryhtiöiden omista pääomista on suojattu tilinpäätöshetkellä keskimäärin kaksi kolmasosaa. Tilikauden päättymisen jälkeen Viro siirtyi euron käyttöön. EEK-määräiset oman pääoman suojaukset päättyivät tammikuussa 2011.

OSAKEANTI

HKScanin hallitus toteutti Rose Poultryn osakkeenomistajille suunnatun osakeannin varsinaiselta yhtiökokoukselta 23.4.2010 saamansa osakeantivaltuutuksen nojalla.

Rose Poultryn osakkeenomistajille tarjottiin 1 000 000 kappaletta HKScanin A-osaketta, joiden merkintähinta oli 8,00 euroa A-osakkeelta.

Osakeannissa annettujen A-osakkeiden määrä vastaa noin 2,02 prosenttia HKScanin kaikista rekisteröidyistä A-osakkeista ja 0,63 prosenttia yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä annin toteuttamisen jälkeen.

Rose Poultryn osakkeenomistajille suunnatun annin seurauksena HKScanin A-sarjan osakkeiden lukumäärä nousi 48 626 522 kappaleesta 49 626 522 kappaleeseen. Osakepääomaa ei osakeannin yhteydessä korotettu, vaan osakeannin yhteydessä annettujen osakkeiden merkintähinta merkittiin kokonaisuudessaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Uudet osakkeet merkittiin kaupparekisteriin 17.12.2010. Kaupankäynti osakkeilla yhtiön vanhojen A-osakkeiden kanssa alkoi 20.12.2010. Osakeannissa annettuja uusia A-osakkeita koskee ns. lock-up –ehto. Kaupan toteutumispäivästä eli 29.11.2010 lähtien 21 kuukauden ajan enintään 100 000 A-osaketta voidaan luovuttaa yhden 30 päivän ajanjakson aikana muille tahoille kuin HKScanille ilman HKScanin suostumusta.

TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA

HKScan-konsernin tutkimus- ja kehitystoiminta liittyy käytännössä lähes yksinomaan normaaliin tuotekehitystyöhön. Se tarkoittaa tuoteuutuuksien kehittämistä vuoden tai kahden aikajänteellä sekä markkinoilla jo olevien tuotteiden ajanmukaistamista. Tutkimukseen ja kehitykseen käytettiin vuonna 2010 yhteensä 9,6 miljoonaa euroa (8,9 Meur), eli 0,5 prosenttia liikevaihdosta.

Esimerkki Suomessa toteutetusta merkittävästä tuotekehityshankkeesta on HK Rypsiporsas®, joka on syntynyt pitkän tutkimustyön tuloksena. Täsmällisen ruokintaohjelman mukaisesti Rypsiporsaat syövät suomalaisen viljan lisäksi rypsiöljyä, mikä parantaa lihan rasvan laatua luonnollisella tavalla. Rypsiporsaan rasvasta 2/3 on pehmeää, hyvää rasvaa ja niiden liha sisältää jopa neljä kertaa enemmän omega 3 –rasvahappoja kuin tavallinen porsaanliha. Rypsiporsaan liha vaikuttaa edullisesti sydänterveyteen, jonka lisäksi liha on maukkaampaa ja mureampaa.

MUUTOKSET JOHDOSSA

Ekonomi Olli Antniemi aloitti 1.1.2010 alkaen HKScan Oyj:n strategia- ja kehitysjohtajana sekä johtoryhmän jäsenenä. Hän vastasi liiketoiminnan strategisesta suunnittelusta painopisteenä konsernisynergiat ja konsernin strategiaprosessin johtaminen. 29.11.2010 Antniemi nimitettiin Rose Poultry A/S:n toimitusjohtajaksi vastaamaan HKScanin liiketoiminnasta Tanskassa. Olli Antniemi on aiemmin toiminut konsernin Baltia-ryhmän johtajana, Scan AB:n toimitusjohtajana, HK Ruokatalo Oy:n kehitysjohtajana sekä viimeisimmäksi HKScanin strategia- ja kehitysjohtajana. Antniemi on HKScanin johtoryhmän jäsen ja raportoi toimitusjohtaja Matti Perkonojalle.

Yhtiön hallitus sopi tammikuussa 2010 HKScan Oyj:n toimitusjohtaja Matti Perkonojan kanssa, että hän jatkaa aikaisemmin ilmoitettua pidempään yhtiön toimitusjohtajana. Toimitusjohtajuus kestää helmikuun 2012 loppuun, minkä jälkeen Perkonoja siirtyy eläkkeelle. Aiemmin hänen oli tarkoitus jäädä eläkkeelle vuoden 2010 jälkeen.

KTM Sirpa Laakso nimitettiin 24.11.2010 HKScan Oyj:n henkilöstöjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Laakso vastaa HKScanin HR-toiminnoista ja niiden kehittämisestä konsernin kaikilla markkina-alueilla. Hän raportoi toimitusjohtaja Matti Perkonojalle. Laakso aloitti tehtävässään 13.1.2011.

MUUTOKSET KONSERNIRAKENTEESSA

HKScan Oyj siirtyi 1.1.2010 alkaen Suomen yhtiöiden liiketoiminnassa holding-yhtiömuotoiseen omistukseen. Järjestely selkeytti alakonsernin johtamista, taloudellista raportointia ja sisäistä valvontaa. Uudistus toteutettiin liiketoimintasiirtona 1.1.2010 siirtämällä HKScan Oyj:n Suomen tuotannollinen käyttöomaisuus sekä tytär- ja osakkuusyhtiöiden omistus HKScan Finland Oy -nimiselle holding-yhtiölle. HKScan Oyj omistaa holding-yhtiön kokonaan.

Toimenpide oli luonteeltaan juridinen ja tekninen eikä vaikuttanut operatiiviseen toimintaan. Suomen liiketoiminnasta vastaavat yhtiöt HK Ruokatalo Oy ja HK Agri Oy:ksi vuoden 2011 alussa nimensä muuttanut LSO Foods Oy jatkavat entiseen tapaan. Järjestelyllä ei ollut henkilöstövaikutuksia eikä se vaikuttanut emoyhtiön tai sen osakkeenomistajien asemaan. HK Ruokatalo Oy:n toimitusjohtaja Jari Leija toimii oman toimensa ohessa HKScan Finland Oy:n toimitusjohtajana.

Suomalaisen liharaaka-aineen menekkiä varmistaakseen HK Ruokatalo Oy aloitti vuoden alussa yhteistyön Länsi-Suomessa toimivan perheyrityksen Kivikylän Kotipalvaamo Oy:n kanssa. Yhteistyötä tukee 49 prosentin vähemmistöosakkuus Kivikylässä nykyisten yrittäjien jatkaessa varsinaista yritystoimintaa. Yhtiö on konsolidoitu määräysvaltaan perustuen tytäryhtiönä jo 31.12.2009.

AS Rigas Miesnieks (”Rigas Miesnieks”) allekirjoitti maaliskuussa sopimuksen 90,8 prosentin osuuden hankkimiseksi savustettuihin lihavalmisteisiin erikoistuneesta latvialaisesta AS Jelgavas Galas Kombinatsista (”Jelgava”). Latvian kilpailuviranomaiset hyväksyivät kaupan kesäkuun lopussa. Kauppa pantiin täytäntöön ja Jelgava siirtyi Rigas Miesnieksin omistukseen ja määräysvallan piiriin 30.6.2010. Rigas Miesnieks on osa HKScanin Baltia-ryhmään kuuluvaa Rakvere Lihakombinaattia ja vastaa liiketoiminnasta Latviassa. Lisäksi vuoden 2010 aikana toteutettiin kaksi kauppaa määräysvallattomien osakkeenomistajien kanssa. Rigas Miesnieks osti vuoden 2010 aikana kaikkiaan 98,8 % Jelgavan osakekannasta.

Osana rakenneohjelmaa Scan Ab solmi kesäkuun alussa sopimuksen Gotlannin Visbyssä sijaitsevan tuotantolaitoksensa siirtämisestä uudelle yhtiölle, Gotlands Slagteri AB:lle. Scan AB omistaa yhtiöstä 25 prosenttia ja Svenskt Butikskött 75 prosenttia. Järjestelyllä varmistettiin tuotantolaitoksen toiminnan jatkuminen Visbyssä.

HKScan Oyj ("HKScan”) tiedotti 9.9.2010 allekirjoittaneensa sopimuksen tanskalaisen johtavan siipikarjayrityksen Rose Poultry A/S:n ("Rose Poultry") osakekannan hankkimisesta ja 11.11.2010 siitä, että kaupan edellyttämät kilpailuviranomaisten hyväksynnät on saatu. Kauppa pantiin täytäntöön ja Rose Poultry siirtyi HKScanin omistukseen ja määräysvallan piiriin 29.11.2010.

Lokakuussa kilpailuvirasto hyväksyi HKScan Finlandin ja Osuuskunta Karjaportin suunnitelman perustaa uusi yhtiö, joka jatkaa lihavalmisteiden valmistusta Portin tuotantolaitoksella Mikkelin Tikkalassa. Uusi yhtiö, Järvi-Suomen Portti Oy, aloitti toimintansa 1.1.2011. HKScan Finland Oy on uudessa yhtiössä mukana enemmistöosakkaana 90 prosentin osuudella.

30.12.2010 Scan AB osti vanhoihin sopimuksiin perustuen Ruotsin Malmössä toimivan Falkbolagen Produktion AB:n. Yhtiö leikkaa kinkkuja Pärsons AB:lle ja sen palveluksessa on vakituisesti n. 20 henkeä. Aiemmin Falkbolagen Produktion on tehnyt leikkuutoiminnot rahtityönä Scan-konsernille.

30.12.2010 Scan AB nosti aikaisemman sopimuksen mukaan omistusosuutensa täyteen sataan prosenttiin Bertil Erikssons Slakteri AB:stä. Keski-Ruotsin Krylbossa sijaitseva pienehkö 14 henkeä työllistävä teurastamo teurastaa nautoja Scanille ja sillä on tärkeä merkitys nautojen hankinnan varmistamisessa Keski-Ruotsin alueella. Scan AB:n omistusosuus ennen vuoden lopulla tehtyä kauppaa oli 35 prosenttia. Tämä osuus oli hankittu syksyllä 2008.

LSO OSUUSKUNNAN TEKEMIÄ OSAKEKAUPPOJA KOSKEVA SISÄPIIRIOIKEUDENKÄYNTI

Helsingin kihlakunnansyyttäjä päätti nostaa syytteen kuutta LSO Osuuskunnan johtoon vuonna 2006 kuulunutta henkilöä vastaan epäillystä törkeästä sisäpiirintiedon väärinkäytöstä. Näistä henkilöistä kolme kuului sillä hetkellä HKScan Oyj:n hallitukseen. Syyte perustui ko. henkilöiden silloiseen asemaan LSO Osuuskunnan edustajina eikä liittynyt heidän toimintaansa HKScan Oyj:n hallituksen jäseninä.

Huhtikuussa 2010 Helsingin kihlakunnansyyttäjä teki päätöksen syyttämättäjättämisestä HKScanin toimitusjohtajan Matti Perkonojan ja yhden yhtiön toimihenkilön kohdalla.

LSO Osuuskunnan elokuussa 2006 tekemiä osakekauppoja koskeva oikeudenkäynti alkoi marraskuun alussa ja käräjäoikeus antoi asiaa koskevan päätöksen 20.12.2010. Käräjäoikeus hylkäsi syyttäjän syytteen törkeästä sisäpiirintiedon väärinkäytöstä. Käräjäoikeuden mukaan LSO Osuuskunnan silloiset hallituksen jäsenet olivat syyllistyneet sisäpiirintiedon tuottamukselliseen väärinkäyttöön, josta käräjäoikeus määräsi sakkorangaistuksia. Lisäksi LSO Osuuskunta määrättiin maksamaan yhteisösakkoa ja menettämään saamansa arvioitu hyöty.

Päätös koski LSO Osuuskunnan silloiseen hallitukseen kuuluneita henkilöitä sekä LSO Osuuskuntaa. Edellä mainituista henkilöistä kolme – Markku Aalto, Tiina Varho-Lankinen ja Matti Murto – kuuluivat HKScan Oyj:n hallitukseen. Kaikki kolme sekä LSO Osuuskunta ovat ilmoittaneet tyytymättömyytensä käräjäoikeuden päätökseen.

HKScan Oyj:n hallitus päätti 4.1.2011 pitämässään kokouksessa kutsua koolle ylimääräisen yhtiökokouksen 4.2.2011 klo 11.00 päättämään HKScanin hallituksen kokoonpanosta vastaanotettuaan kolmen hallituksen jäsenen eroilmoitukset. Eroilmoituksen jättivät Markku Aalto, Tiina Varho-Lankinen ja Matti Murto.

HKScanin suurin osakkeenomistaja LSO Osuuskunta ehdotti uusiksi hallituksen jäseniksi Juha Kylämäkeä, Niels Borupia sekä Tero Hemmilää. Oik.yo. Juha Kylämäki on maanviljelijä ja broilerinlihan tuottaja. KTM Niels Borup on maatalousyrittäjä ja sianlihan- ja maidontuottaja. MMM Tero Hemmilä on Yara Suomi Oy:n toimitusjohtaja.

Ylimääräinen yhtiökokous valitsi 4.2.2011 HKScanin suurimman osakkeenomistajan, LSO Osuuskunnan ehdotuksen mukaisesti HKScanin hallitukseen Juha Kylämäen, Niels Borupin ja Tero Hemmilän.

Ylimääräisen yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi puheenjohtajakseen Juha Kylämäen ja varapuheenjohtajaksi Niels Borupin. HKScanin hallitukseen kuuluvat edelleen edellä mainittujen uusien jäsenten lisäksi Matti Karppinen, Pasi Laine ja Otto Ramel.

YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTOKSET
 

23.4.2010 pidetty varsinainen yhtiökokous muutti yhtiöjärjestyksen 6 § koskien yhtiökokouksen pitopaikkaa, 7 § koskien yhtiökokouskutsua ja 9 § koskien yhtiön hallitusta muutettiin kuulumaan seuraavasti:

”6 § Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain kesäkuun loppuun mennessä hallituksen määräämänä päivänä. Yhtiökokoukset voidaan pitää yhtiön kotipaikassa Turussa, Vantaalla tai Helsingissä.”

”7 § Kutsu yhtiökokoukseen on toimitettava osakkeenomistajille aikaisintaan kolme (3) kuukautta ja viimeistään kolme (3) viikkoa ennen yhtiökokousta, mutta kuitenkin viimeistään yhdeksän (9) päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää, julkaisemalla kutsu Yhtiön internet-sivuilla ja hallituksen niin päättäessä, yhdessä tai useammassa hallituksen määräämässä valtakunnallisessa sanomalehdessä.”

”9 § Yhtiöllä on hallitus, johon kuuluu viidestä seitsemään (5-7) jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.”

OSAKKEENOMISTAJAT JA OSAKEPÄÄOMA

Osakasluetteloon oli tilikauden lopussa merkitty 12 524 osakkeenomistajaa. Vuotta aikaisemmin omistajia oli 11 387. Hallintarekisteröityjen ja muiden kuin suomalaisten omistuksessa oli vuoden 2010 lopussa 23,3 prosenttia (25,1 %) yhtiön kaikista osakkeista.

Yhtiön maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli tilivuoden alussa ja lopussa 66 820 528,10 euroa. Osakekanta jakaantui seuraavasti:
A-osakkeita     49 626 522 kpl   90,19 %
K-osakkeita    5 400 000 kpl     9,81 %
Yhteensä      55 026 522 kpl    100,00 %

Yhtiöjärjestyksen mukaan kullakin A-osakkeella on yksi ääni ja kullakin K-osakkeella 20 ääntä. K-osakkeet ovat LSO Osuuskunnan (4 735 000 kpl) ja Sveriges Djurbönder ek.för:in (665 000 kpl) omistuksessa. Kaikilla osakkeilla on yhtäläinen osinko-oikeus. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.
 

OSAKEPÄÄOMAN KOROTUKSET VUOSINA 2009–2010

Yhtiön kaupparekisteriin merkittyä osakepääomaa ei tilikauden 2010 aikana korotettu. Joulukuussa 2010 toteutettu Rose Poultry A/S:n omistajille - Vinderup Poultry A/S:lle, Skovsgaard Fjerkræslagteri A/S:lle ja Hedegaard A/S:lle - suunnattu 8 miljoonan euron osakeanti kirjattiin kokonaisuudessaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP).

Yhtiön kaupparekisteriin merkittyä osakepääomaa ei korotettu tilikauden 2009 aikana. Marras-joulukuussa 2009 toteutettu noin 78 miljoonan euron osakeanti kirjattiin kokonaisuudessaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP).

OSAKKEIDEN NOTEERAUS  

HKScanin A-sarjan osake on noteerattu Nasdaq OMX:ssä 6.2.1997 lähtien. Toimialaluokka on Päivittäistavarat (Sector: Consumer staples). Kertomusvuonna 2010 yhtiön osakkeita vaihdettiin 23 674 087 kappaletta yhteiseltä arvoltaan 192 609 598 euroa. Vuoden ylin kurssinoteeraus oli 10,20 euroa ja alin 7,07 euroa. Keskikurssi oli 8,18 euroa ja vuoden lopun päätöskurssi 7,15 euroa. Vuoden aikana yhtiön osakkeen kurssi laski 8,9 prosenttia. Koko pörssiin listattua ruokateollisuutta kuvaava toimialaindeksi (HX302020) laski puolestaan vuodessa 4,2 prosenttia eli 5,9 pistettä.

Yhtiön koko ulkona olevan osakekannan markkina-arvo tilikauden lopussa oli 393,1 miljoonaa euroa oltuaan vuotta aikaisemmin 423,7 miljoonaa euroa. Näistä A-osakkeiden markkina-arvo oli 354,5 miljoonaa euroa ja listaamattomien K-osakkeiden laskennallinen markkina-arvo 38,6 miljoonaa euroa.

HKScanilla on FIM Pankkiiriliike Oy:n kanssa Nasdaq OMX:n Liquidity Providing (LP) -toiminnan edellytykset täyttävä markkinatakaussopimus.

YHTIÖN OMAT OSAKKEET

HKScanin hallussa oli tilivuoden 2010 alussa yhteensä 51 982 yhtiön omaa A-osaketta. Vuoden aikana yhtiölle palautui 1 752 osaketta, jotka oli luovutettu vuosina 2006 - 2008 osana yhtiön avainhenkilöiden osakepalkkiojärjestelmää. 31.12.2010 yhtiön hallussa oli yhteensä 53 734 omaa A-osaketta, joiden markkina-arvo oli 0,38 miljoonaa euroa (á 7,15 euroa). Osuus kaikista osakkeista oli 0,10 prosenttia ja äänimäärästä 0,03 prosenttia. Omille osakkeille ei makseta osinkoa.
 

ILMOITUKSET OMISTUKSEN MUUTTUMISESTA

Yhtiö vastaanotti vuoden 2010 aikana yhden Arvopaperimarkkinalain 2. luvun 9. pykälän mukaisen ilmoituksen muutoksesta yhtiön omistuksessa.

(1) Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma ilmoitti, että 7.12.2010 toteutetun osakekaupan seurauksena sen omistus HKScanin osakepääomasta nousi 5,74 prosenttiin.
 

HALLITUKSEN VOIMASSA OLEVAT VALTUUDET

(1) 23.4.2010 pidetty varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien A-osakkeiden hankkimisesta niin, että hankittavia osakkeita on enintään 3 500 000 kappaletta, mikä on noin 6,5 % yhtiön kaikista osakkeista ja noin 7,2 % A-sarjan osakkeista.

Omia osakkeita voidaan hankkia vain vapaalla omalla pääomalla. Omia osakkeita voidaan hankkia hankintapäivänä julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan tai muuten markkinoilla muodostuvaan hintaan. Hallitus päättää, miten osakkeita hankitaan. Hankinnassa voidaan käyttää mm. johdannaisia. Osakkeita voidaan hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suunnattu hankinta). Valtuutus on voimassa 30.6.2011 asti ja se kumoaa yhtiökokouksen 23.4.2009 hallitukselle antaman valtuutuksen päättää yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta.

(2) Yhtiökokous valtuutti lisäksi hallituksen päättämään osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Hallitus valtuutettiin päättämään enintään 5 500 000 A-osakkeen annista, mikä vastaa noin 10,2 % yhtiön kaikista osakkeista ja noin 11,3 % A-sarjan osakkeista.

Hallitus voi päättää kaikista osakeannin ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista. Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista että omien osakkeiden luovuttamista. Osakeanti ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen voi tapahtua suunnatusti. Valtuutus on voimassa 30.6.2011 asti ja se kumoaa yhtiökokouksen 23.4.2009 hallitukselle antaman valtuutuksen päättää osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta.

Omien osakkeiden hankintaa ja osakeantia koskevat valtuutukset myönnettiin, jotta yhtiön hallitus voisi joustavasti päättää yhtiön kannalta tarpeellisista pääomamarkkinatransaktioista esimerkiksi yrityksen rahoitustarpeen turvaamiseksi tai yrityskauppojen toteuttamiseksi. Suunnattu omien osakkeiden hankinta ja suunnattu osakeanti edellyttävät aina yhtiön kannalta painavaa taloudellista syytä eikä valtuutuksia voida käyttää osakkeenomistajien yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisesti.
 

HENKILÖSTÖ

HKScan-konsernin palveluksessa Tanska poislukien työskenteli vuoden 2010 aikana keskimäärin 7 491 henkilöä (7 429). Lisäys johtui Suomessa ja Latviassa toteutetuista yritysostoista. Joulukuussa konsernin palvelukseen tuli runsaat 900 henkeä lisää tanskalaisen Rose Poultry AS:n oston myötä. Vuoden 2010 lopussa konsernin palveluksessa oli 8 058 henkeä (6 963).

Markkina-alueittain henkilöstöä oli keskimäärin:

¹⁾ Luku on vuoden lopun tilanteen mukainen.
 

Lisäksi Sokolów-konsernin palveluksessa oli keskimäärin 5 734 (5 665) henkilöä.
 

Henkilöstö maittain 31.12.2010:

Lisäksi Sokolów-konserni työllisti 6 145 (5 577) henkeä.
 

HKScan-konsernilla on henkilöstöä yhdeksässä maassa Euroopassa. Operatiivinen johto kussakin maassa huolehtii siitä, että konsernin yritykset ottavat toiminnassaan huomioon säädökset ja sopimukset, jotka kyseisissä maissa ohjaavat työntekoa, palkkausta ja muita työehtoja sekä työturvallisuutta.

AVAINHENKILÖIDEN OSAKEPOHJAINEN KANNUSTINJÄRJESTELMÄ

Yhtiöllä oli käytössään avainhenkilöiden osakepohjainen kannustinjärjestelmä vuosille 2006 - 2008. Ohjelman umpeuduttua vuoden 2008 lopussa yhtiön hallitus ei ole käynnistänyt uutta osakepohjaista kannustinjärjestelmää. Osakepalkkioita ei ole maksettu vuosina 2008, 2009 eikä 2010. Ohjelman ehtojen mukaisesti yhtiölle palautui vuoden 2010 aikana 1 752 A-osaketta, jotka oli luovutettu kannustinjärjestelmän osana vuosina 2006 - 2008. Kolmen vuoden sitouttamisjakso päättyi 31.12.2010 ja osakkeet vapautuivat saajiensa vapaaseen käyttöön.

LÄHIAJAN RISKEJÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖITÄ
 

HKScan-konsernin liiketoiminnassa merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät raaka-aineiden, erityisesti suomalaisen ja ruotsalaisen sianlihan, hintakehitykseen ja jatkossa mahdollisesti myös saatavuuteen. Markkina-aluekohtaisia epävarmuustekijöitä liittyy Suomessa ja Ruotsissa liiketoiminnan kehittämisohjelmien sekä Tanskassa Rose Poultry -yrityskaupan integraation onnistumiseen.

Kansainvälisen taloustilanteen haasteet jatkuvat. Suuret heilahtelut konsernin keskeisissä valuutoissa voivat vaikuttaa konsernin kilpailukykyyn, liikevaihtoon ja tulokseen sekä taseeseen. Kysynnässä konsernin markkina-alueilla tai vientimarkkinoilla voi tapahtua taloudellisesta tilanteesta kuten esimerkiksi kasvavasta työttömyydestä aiheutuvia muutoksia. Nämä saattavat vaikuttaa konsernin liikevaihtoon ja tulokseen.

Mahdolliset ennakoimattomat viranomaismenettelyt saattavat vaikuttaa yhtiön liiketoimintaan vientimarkkinoilla.

Elintarviketeollisuuden raaka-ainehuollossa eläintautien mahdollisuutta ei voida koskaan kokonaan sulkea pois.

Konsernilla on meneillään joitakin oikeusprosesseja ja riita-asioita. Asioiden käsittely on kesken, mutta niillä ei kuitenkaan arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia konsernin taloudelliseen asemaan.
 

YRITYSVASTUU

HKScan tunnistaa vastuunsa suurena pohjoiseurooppalaisena lihayhtiönä ja toimii aina vähintään lainsäädännön ja viranomaisvaatimusten mukaisesti. Vuonna 2010 HKScanin vastuullisuuden painopistealueet olivat ravitsemus, ympäristö ja eläinten hyvinvointi. HKScanin vastuullisuusohjelmaa toteutettiin vuonna 2010 Suomen, Ruotsin ja Baltian tytäryhtiöissä.

HKScan panostaa jatkuvaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen voidakseen kehittää uusia entistä terveellisempiä ja parempia lihaan pohjautuvia tuotteita. Koska liha ja siitä valmistetut ruoat ovat keskeisessä asemassa HKScanin toiminta-alueen kuluttajien ruokavaliossa, pystyy yhtiö tytäryhtiöineen vaikuttamaan kansanterveyteen tarjoamiensa tuotevalikoimien kautta. Esimerkkinä tästä on HK Ruokatalon kehittämä, sydämelle parempi HK Rypsiporsas®. Kun porsaan rehuun on lisätty rypsiöljyä, muuttuu rasvan laatu luonnollisesti pehmeämmäksi.

HKScanin periaatteena on toimia niin, että tuotannosta aiheutuu ympäristölle mahdollisimman vähän haittaa. Periaatetta sovelletaan käytäntöön kaikilla markkina-alueilla ottaen huomioon voimassa olevat paikalliset ja unionitason säännökset ja sertifiointimenettelyt. Yhtiöllä on käytössä ISO 14001 -standardin mukainen ympäristönhallintajärjestelmä kaikissa HK Ruokatalon tuotantolaitoksissa Suomessa, Rakvere Lihakombinaatin ja Talleggin tehtailla Virossa sekä kuudessa Scanin tuotantolaitoksessa Ruotsissa. Muut Scanin laitokset soveltavat BAS-järjestelmää, missä ympäristötyötä johtaa paikallinen ohjausryhmä. Se vastaa siitä, että tehtaille on asetettu ympäristötavoitteet ja että niitä noudatetaan. Puolassa Sokolówin tehtaat toimivat hyvien tuotantokäytäntöjen mukaisesti Puolan Eläinlääkintäviraston jatkuvassa valvonnassa.

Kaikilla konsernin tehtailla Ruotsissa ja Baltiassa on lisäksi ISO 9001 –standardin mukainen laadunhallintajärjestelmä, ja useimmilla sen lisäksi, myös Suomessa, sertifioitu ISO 22000 tuoteturvallisuuden hallintajärjestelmä tai brittiläisen vähittäiskaupan BRC-sertifikaatti.

Elintarvikealalla suurin ympäristökuormitus aiheutuu energiasta, vedestä, bioperäisten materiaalien käsittelystä syntyvistä jätteistä, jätevesistä ja lämpökeskusten savukaasuista. HKScanin tavoite on vähentää energian ja veden kulutusta suhteessa tuotantoon (eli ominaiskulutusta), vähentää kaikkien jätteiden ja varsinkin kaatopaikalle menevien jätteiden suhteellista määrää ja tehostaa lajittelua. Painopistealueet vaihtelevat tuotantolaitoksittain, koska toiminnassa ja tekniikassa on eroja. Jatkuvaa parantumista on saatu aikaan yhdistämällä ja järkeistämällä toimintojasekä ottamalla käyttöön uusia menettelytapoja.  

Vuonna 2010 HKScanin tytäryhtiöt ovat myös olleet mukana lihantuotannon hiilidioksidipäästöjä ja hiilijalanjälkeä mallintavissa hankkeissa.

Terveet ja hyvinvoivat tuotantoeläimet ovat perusedellytys koko lihaketjun toiminnalle ja kannattavuudelle. Tuotantoeläinten hyvinvointi vähentää niiden stressiä, sairastavuutta ja sitä kautta antibioottihoitojen tarvetta. Eläinten hyvinvointi otetaan huomioon myös eläinjalostuksissa, eläinten pito-olosuhteissa ja kuljetuksissa. HKScanin tytäryhtiöissä on vuonna 2010 kiinnitetty erityistä huomiota tuotantoeläinten hyvinvoinnin parantamiseen ja hyvinvoinnista kertovan mittariston ja ohjeiston kehittämiseen.
 

TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISIÄ TAPAHTUMIA

(1) HKScan Oyj:n hallitus päätti 4.1.2011 pitämässään kokouksessa kutsua koolle ylimääräisen yhtiökokouksen 4.2.2011 klo 11.00 päättämään HKScanin hallituksen kokoonpanosta vastaanotettuaan kolmen hallituksen jäsenen eroilmoitukset. Eroilmoituksen jättivät Markku Aalto, Tiina Varho-Lankinen ja Matti Murto. Käräjäoikeuden päätöksen mukaan LSO Osuuskunnan silloiset hallituksen jäsenet, joista kolme edellä mainittua kuuluivat HKScanin hallitukseen, olisivat syyllistyneet sisäpiirintiedon tuottamukselliseen väärinkäyttöön, josta käräjäoikeus määräsi sakkorangaistuksia. Kaikki kolme ovat ilmoittaneet tyytymättömyytensä käräjäoikeuden päätökseen.

HKScanin suurin osakkeenomistaja LSO Osuuskunta ehdotti uusiksi hallituksen jäseniksi Juha Kylämäkeä, Niels Borupia sekä Tero Hemmilää. Oik.yo. Juha Kylämäki on maanviljelijä ja broilerinlihan tuottaja. KTM Niels Borup on maatalousyrittäjä ja sianlihan- ja maidontuottaja. MMM Tero Hemmilä on Yara Suomi Oy:n toimitusjohtaja.

Ylimääräinen yhtiökokous valitsi 4.2.2011 HKScanin suurimman osakkeenomistajan, LSO Osuuskunnan ehdotuksen mukaisesti HKScanin hallitukseen Juha Kylämäen, Niels Borupin ja Tero Hemmilän.

Ylimääräisen yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi puheenjohtajakseen Juha Kylämäen ja varapuheenjohtajaksi Niels Borupin. HKScanin hallitukseen kuuluvat edelleen edellä mainittujen uusien jäsenten lisäksi Matti Karppinen, Pasi Laine ja Otto Ramel.

(2) HKScan Finlandin tytäryhtiön HK Ruokatalon viime syksynä tiedotettu vuosia 2011 – 2013 koskeva tuottavuusohjelma valmistui ja siihen liittyneet viime vuoden marraskuussa aloitetut HK Ruokatalon teollisten prosessien työntekijöitä ja toimihenkilöitä koskevat yt-neuvottelut päättyivät tammikuussa.

HK Ruokatalo ja sen palveluksessa olevat teollisten prosessien työntekijät ja toimihenkilöt ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jonka mukaan osapuolet sitoutuvat tavoiteohjelmaan. Toteutuessaan ohjelma parantaa yhtiön teollisten prosessien tuottavuutta keskimäärin 20 prosenttia. Sopimuksen keskeisen osion muodostaa yhtiön Suomen tuotantolaitoksille laadittu tuotantolaitoskohtainen kustannuskilpailukykyä kehittävä ohjelma.

HK Ruokatalon omaa teollista toimintaa tehostetaan palauttamalla HK Ruokatalon ulkoistettuja ydinliiketoimintaan liittyviä toimintoja (esim. sianleikkuu) vaiheittain takaisin yhtiöön vuoden 2011 aikana.

Yhtiön teollisen rakenteen selkeyttämiseksi HK Ruokatalo hakee yhdessä henkilöstön edustajien kanssa ratkaisut Säkylän ja Mellilän tuotantolaitosten tulevista rooleista.

Tuottavuusohjelman läpivienti merkitsee noin 230 henkilötyövuoden vähentymistä HK Ruokatalon liiketoimintaketjussa alihankkijat ja ulkoistetut toiminnot mukaan lukien vuoden 2011 loppuun mennessä.

Tuottavuusohjelmalla tähdätään vuositasolla 12 miljoonan euron kokonaiskustannusten vähentämiseen. Vuoden 2011 aikana edellä mainitusta vuositason kustannushyödystä saavutetaan 6 miljoonaa euroa. Ohjelman toteuttamisesta ei arvioida aiheutuvan aiemmin kerrottuja 3 miljoonan euron ylimääräisiä kustannuksia.

TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ

Ruoan kulutuskysynnän odotetaan pysyvän vakaana konsernin kotimarkkina-alueilla. Liiketoiminnan hajautettu rakenne eri tuoteryhmiin ja eri maantieteellisiin alueisiin ja käynnistetyt sekä suunnitellut tehostamisohjelmat antavat pohjan konsernin kilpailukyvyn ja kannattavuuden paremmalle kehitykselle.

Vuotta 2010 rasittaneet monet poikkeukselliset toimitusketjun sisäiset ongelmat on saatu pääosin ratkaistua Suomen ja Ruotsin liiketoiminnoissa. Baltian ja Puolan kehitys on edelleen vakaalla pohjalla. Tanskan liiketoiminnan käynnissä oleva integrointi konserniin tuo synergia- ja muita hyötyjä kuluvan vuoden aikana. 

Ruotsissa merkittävästi hinnaltaan edullisemman lihan kasvava tuonti on aiheuttanut markkinatilannetta ja kannattavuutta heikentävän muutoksen. Mikäli muutos on pitkäaikainen, yhtiö harkitsee ottavansa enenevässä määrin käyttöön konsernin laatu- ja hintakriteerit täyttävää tuontiraaka-ainetta. Avainasemaan nousee ruotsalainen kuluttaja, jonka ostopäätökset ohjaavat yhtiön ratkaisuja.

Konsernin koko vuoden liikevoiton arvioidaan paranevan vuoden 2010 tasosta.
 

HALLITUKSEN ESITYS VOITONJAOSTA

Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 168,0 miljoonaa euroa sisältäen sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston (SVOP) määrältään 151,1 miljoonaa euroa. Hallitus esittää, että yhtiö jakaa vuodelta 2010 osinkoa 0,22 euroa osakkeelle eli yhteensä noin 12 miljoonaa euroa.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.
 

YHTIÖKOKOUS

HKScan Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 27.4.2011 klo 11.00 alkaen Helsingin Messukeskuksessa, Ballroom-salissa, osoite Messuaukio 1, 00520 Helsinki. Yhtiökokoukseen voivat osallistua ne osakkeenomistajat, jotka 13.4.2011 ovat merkittynä Euroclear Finland Oy:n (Suomen Arvopaperikeskus) ylläpitämään HKScan Oyj:n omistajaluetteloon. Kokouskutsu ja hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle julkistetaan myöhemmin.

HKSCAN-KONSERNIN KONSERNITILINPÄÄTÖS 1.1.-31.12.2010
 

KONSERNIN TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.
(miljoonaa euroa)

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos:

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA 1.1. – 31.12.
(miljoonaa euroa)

KONSERNIN TASE 31.12.
(miljoonaa euroa)

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA
(miljoonaa euroa)

SARAKKEET: 1. Osakepääoma, 2. Ylikurssirahasto, 3. Arvonmuutosrahasto, 4. Sijoitettu vapaa oma pääoma (SVOP), 5. Muu oman pääoman erä, 6. Muut rahastot, 7. Muuntoerot, 8. Omat osakkeet, 9. Voittovarat, 10. Emoyhtiön osakkeenomistajien osuus yhteensä, 11. Määräysvallattomien omistajien osuus, 12. Yhteensä
 

*) Muodostuu hybridilainalle maksetusta korosta.
 

RAHAVIRTALASKELMA
(miljoonaa euroa)

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT
 

*) Hallituksen osinkoehdotuksen perusteella.
 

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

                                                    Voitto ennen veroja - verot

Oman pääoman tuotto (%)       ---------------------------------- x 100

                                                    Oma pääoma yhteensä (keskiarvo)

                                                   Voitto ennen veroja + korko- ja
                                                     muut rahoituskulut

Sijoitetun pääoman tuotto (%) ---------------------------------- x 100

                                                Taseen loppusumma – korottomat

                                                velat (keskiarvo)

                                                Oma pääoma yhteensä

Omavaraisuusaste (%)         ---------------------------------- x 100

                                               Taseen loppusumma - saadut ennakot

                                               Korolliset nettovelat – korolliset laina-

                                                saamiset - rahavarat

Nettovelkaantumisaste (%)     ---------------------------------- x 100

(gearing)                                Oma pääoma yhteensä

                                              Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva

                                              tilikauden voitto

Osakekohtainen tulos          -------------------------------------

                                            Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu

                                            lukumäärä tilikauden aikana

                                                     Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva

                                                      oma pääoma

Osakekohtainen oma pääoma     --------------------------------------------

                                                   Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä

                                                    tilikauden lopussa

                                               Osinko / osake

Osakekohtainen osinko         --------------------------------------------

                                             Tilikauden jälkeisten osakeantien

                                             oikaisukerroin

                                            Osakeantioikaistu osakekohtainen osinko

Osinko tuloksesta (%)         --------------------------------------- x 100

                                           Osakekohtainen tulos

                                           Osakekohtainen osinko

Efektiivinen osinkotuotto (%) --------------------------------------- x 100

                                            Tilikauden viimeinen osakeantioikaistu

                                             kaupantekokurssi

                                           Tilikauden viimeinen osakeantioikaistu

                                            kaupantekokurssi

Hinta/voitto-suhde (P/E)      ---------------------------------------

                                        Osakekohtainen tulos

Osakekannan markkina-arvo     Ulkona olevien osakkeiden määrä tilikauden lopussa x tilikauden viimeinen kaupantekokurssi

Henkilöstön määrä             Kalenterikuukausien lopussa laskettujen henkilöstömäärien keskiarvo

KONSERNIN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

LAADINTAPERIAATTEET
 

HKScan Oyj:n tilinpäätöstiedote ajalta 1.1 – 31.12.2010 on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset –standardia noudattaen. Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2010 voimassaolevia IAS- ja IFRS –standardeja sekä SIC- ja IFRIC –tulkintoja.

Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadintaperiaatteita kuin vuonna 2009 lukuun ottamatta seuraavia uusia standardeja, tulkintoja ja muutoksia olemassa oleviin standardeihin, jotka ovat voimassa 1.1.2010 alkaen:

- Muutettu IAS 27, Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös. Muutettu standardi edellyttää tytäryrityksen omistusmuutoksista syntyvien vaikutusten kirjaamista suoraan konsernin omaan pääomaan silloin, kun emoyrityksen määräysvalta säilyy. Mikäli määräysvalta tytäryrityksessä menetetään, mahdollinen jäljellä oleva sijoitus arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Vastaavaa kirjanpidollista käsittelytapaa sovelletaan jatkossa myös osakkuusyrityssijoituksiin (IAS 28) ja yhteisyritysosuuksiin (IAS 31). Standardimuutoksen seurauksena tytäryrityksen tappioita voidaan kohdistaa määräysvallattomille omistajille silloinkin, kun ne ylittävät määräysvallattomien omistajien sijoituksen määrän.

- Muutos IAS 39:ään, Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen – suojauskohteiksi hyväksyttävät erät. Muutokset koskevat suojauslaskentaa. Niillä tarkennetaan IAS 39:n ohjeistusta suojauskohteen yksisuuntaisen riskin suojaamisesta sekä inflaatioriskin suojaamisesta, kun kyseessä on rahoitusvaroihin tai –velkoihin kuuluva erä. Tulkinnalla ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

- IFRS-standardeihin tehdyt parannukset. Annual Improvements –menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Hankkeeseen kuuluvat muutokset koskevat yhteensä 12 standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta muutokset eivät ole olleet merkittäviä konsernitilinpäätöksen kannalta.

- Muutokset IFRS 2:een, Osakeperusteiset maksut – käteisvaroina maksettavat osakeperusteiset liiketoimet konsernissa. Muutosten tarkoituksena on selventää, että tavarantoimittajilta tai palveluntarjoajilta tavaroita tai palveluja vastaanottavan yrityksen täytyy soveltaa IFRS 2:ta, vaikkei sillä olisi velvollisuutta suorittaa vaadittavia osakeperusteisia käteismaksuja. Tulkinnalla ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

- Muutos IAS 32:een, Rahoitusinstrumentit: esittämistapa – liikkeeseen laskettujen oikeuksien luokittelu (voimaan 1.2.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos koskee muussa kuin liikkeeseenlaskijan toimintavaluutassa olevien osakkeita koskevien optioiden, merkintäoikeuksien tai muiden oikeuksien liikkeeseenlaskun kirjanpitokäsittelyä (luokittelua). Muutokset eivät ole merkittäviä tulevan konsernitilinpäätöksen kannalta.

- IFRIC 19, Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla (voimaan 1.7.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Tulkinta selventää kirjanpitokäsittelyä tapauksessa, jossa yritys neuvottelee rahoitusvelan ehdot uudelleen ja neuvottelun tuloksena laskee liikkeelle oman pääoman ehtoisia instrumentteja velkojalleen kuolettaakseen rahoitusvelan joko osittain tai kokonaan. Tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.

- Muutokset tulkintaan IFRIC 14, Etukäteen suoritetut vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvat maksut (voimaan 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksella korjataan ei-toivottu vaikutus, joka on seurannut tulkinnasta IFRIC 14 IAS 19 – Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset ja näiden välinen yhteys. Muutosten jälkeen yritykset saavat merkitä varoiksi taseeseen joitakin vapaaehtoisesti etukäteen suoritettuja vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvia maksuja. Tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.

- Uudistettu IAS 24, Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä (voimaan 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Lähipiirin määritelmää täsmennetään, ja tietyt julkiseen valtaan sidoksissa olevia yhteisöjä koskevat liitetietovaatimukset muuttuvat.

- IFRS 9, Rahoitusinstrumentit (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 9 on ensimmäinen vaihe laajempaa projektia, joka tähtää IAS 39:n korvaamiseen uudella standardilla. Erilaiset arvostamistavat on säilytetty, mutta niitä on yksinkertaistettu. Rahoitusvarat jaetaan arvostuksen perusteella kahteen pääryhmään: jaksotettuun hankintamenon arvostettavat ja käypään arvoon arvostettavat. Luokittelu riippuu yrityksen liiketoimintamallista ja sopimukseen perustuvien rahavirtojen ominaispiirteistä. IAS 39:ään sisältyvä ohjeistus arvonalentumisista ja suojauslaskennasta jää edelleen voimaan. Aikaisempien kausien lukuja ei tarvitse oikaista, jos standardi otetaan käyttöön ennen 1.1.2012 alkavalla tilikaudella. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

- IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (voimaan pääsääntöisesti 1.1.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Annual Improvements –menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Standardimuutoksia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

- ED 9, Yhteisyritykset. Nykyinen IAS 31 Yhteisyritykset -standardi antaa mahdollisuuden yhdistellä yhteisyrityksen lukuja suhteellisella yhdistelyllä (eli rivi-riviltä yhdistely). Standardiin (uusi ED 9) on todennäköisesti tulossa muutos, että jatkossa vain pääomaosuusmenetelmä tulee olemaan sallittu. Uusi standardi tulee muuttamaan merkittävästi konsernin lukuja ja Puolan segmentin käsittelyä. Voimaantuloa ei ole vielä päätetty.
 

SEGMENTTIKOHTAINEN VERTAILU
Liikevaihto ja liikevoitto päämarkkina-alueittain
(miljoonaa euroa)

*) Sisältää ensimmäiselle neljännekselle kirjatun, entisen toimitusjohtajan työsuhteen päättymisestä johtuvan kertaluonteisen erokorvauksen 1,3 miljoonaa euroa.
**)Sisältää toisella neljänneksellä kirjatun myydyn tontin maaperän puhdistuskulut 0,9 miljoonaa euroa.
 

TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT
 

1. KERTALUONTEISET ERÄT
(miljoonaa euroa)
 

^*) Sisältyvät tuloslaskelmassa riville ”Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut ”
^**) Sisältyvät tuloslaskelmassa riville ”Poistot”
^***)Sisältyvät tuloslaskelmassa riville ”Liiketoiminnan muut kulut”
^****) Sisältyvät tuloslaskelmassa riville ”Liiketoiminnan muut tuotot”
 

Yhtiön liiketoimintasegmenteissä on tilikauden aikana ollut poikkeuksellisia kustannuksia yhteensä lähes 20 miljoonaa euroa. Nämä erät eivät täytä yhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden mukaista kertaluonteisen erän määritelmää, eivätkä näy yllä olevassa taulukossa. Näitä eriä ovat mm. Suomen liiketoiminnassa työtaisteluista aiheutuneet poikkeukselliset kustannukset ja menetykset sekä Ruotsin liiketoiminnassa rakennemuutoksen käynnistämiseen liittyneet kannattavuutta heikentäneet menetykset ja poikkeuksellisetkustannukset. Kyseiset erät on kerrottu liiketoimintasegmenttien katsauksissa ja yhtiö on huomioinut ne antamassaan tulosohjauksessa.
 

TASEEN LIITETIEDOT

2. AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET
(miljoonaa euroa)

3. LIIKEARVON MUUTOKSET
(miljoonaa euroa)

4. AINEELLISTEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET
(miljoonaa euroa)

5. VAIHTO-OMAISUUS
(miljoonaa euroa)

6. OMAN PÄÄOMAN LIITETIEDOT

SVOP = Sijoitettu vapaa oma pääoma
 

Yhtiö maksoi 5.5.2010 osingot tilikaudelta 2009 0,22 euroa osakkeelta, yhteensä 11,9 miljoonaa euroa.
 

KOROLLISET VELAT

Konsernilla oli korollista velkaa vuoden lopussa 514,2 miljoonaa euroa (417,4 milj. euroa). Lainamäärän kasvuun vaikutti koko vuoden ajan tapahtunut Ruotsin kruunun voimakas vahvistuminen (noin 12,5 %), käyttöpääomaan sitoutuminen sekä edellisen vuoden suhteellisen alhaisen investointitason jälkeinen korkeampi investointien rahavirta. Lisäksi Rose Poultry -kaupan yhteydessä vastaanotettiin Rosen korolliset velat, jotka 31.12.2010 olivat noin 52 miljoonaa euroa.

RAHOITUSRISKIT

Rahoitusriskejä ovat jälleenrahoitus ja maksuvalmius-, rahoitussopimusten vastapuoli-, valuutta-, korko-, hyödyke- ja luottoriskit. Rahoitusriskit ja niiden hallinta ovat osa konsernin rahoituspolitiikkaa. Hallitus on hyväksynyt noudatettavan politiikan ja sen toteuttaminen on keskitetty konsernin talousjohtajan alaisuudessa toimivaan rahoitusyksikköön. Tilikauden 2010 aikana rahoituspolitiikkaa ei muutettu. Kaudella aloitettiin ulkomaiseen tytäryhtiöön tehdyn nettosijoituksen suojaus Tanskan kruunun osalta.

Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa varmistamalla normaalit toimintaedellytykset ja mahdollistamalla orgaaninen ja rakenteellinen kasvu. Pääomarakenteeseen vaikutetaan ohjaamalla liiketoimintaan sitoutuvan käyttöpääoman määrää sekä tuloksen, osingonjaon ja osakeantien kautta. Konserni voi myös päättää omaisuuserien myynnistä velkojen vähentämiseksi.

Yksityiskohtaisempi selvitys rahoitusriskien ja pääoman hallinnasta julkistetaan vuoden 2010 tilinpäätöksen liitetiedoissa.

JOHDANNAISSOPIMUKSISTA JOHTUVAT VASTUUT
(miljoonaa euroa)

KONSERNIN MUUT VASTUUSITOUMUKSET
(milj. euroa)

LIIKETOIMET LÄHIPIIRIN KANSSA

HANKITUT LIIKETOIMET

Rose Poultry A/S
 

HKScan Oyj ("HKScan") tiedotti 9.9.2010 allekirjoittaneensa sopimuksen tanskalaisen johtavan siipikarjayrityksen Rose Poultry A/S:n ("Rose Poultry") osakekannan hankkimisesta ja 11.11.2010 siitä, että kaupan edellyttämät kilpailuviranomaisten hyväksynnät on saatu. Kauppa pantiin täytäntöön ja Rose Poultry siirtyi HKScanin omistukseen ja määräysvallan piiriin 29.11.2010.

Tanskan suurin siipikarjayritys Rose Poultry tuottaa vuodessa yli 130 miljoonaa kiloa siipikarjanlihaa, jota myydään yhtiön omalla Rose-tuotemerkillä sekä kaupan merkeillä tuoreena, pakastettuna tai valmisteina yhtiön päämarkkinoilla Tanskassa, Ruotsissa ja Isossa Britanniassa. Rose Poultryllä on kolme tuotantolaitosta Tanskassa ja yhtiö työllistää noin 1 000 henkeä. Rose Poultryn liikevaihto tilikautena 2008/2009 oli noin 211 miljoonaa euroa.

Hankintamenolaskelma perustuu Rose Poultry:n alustavaan konsernitaseeseen 29.11.2010, joka on laadittu olennaisilta osin IFRS:n ja HKScan konsernin laskentaperiaatteiden mukaisesti.

Koska hankinnan kohteen omaisuuserien ja velkojen käypien arvojen määrittäminen on raportointipäivänä kesken, tämän liiketoimintojen yhdistämisen osalta alkuperäinen kirjanpitokäsittely on määritetty alustavana 31.12.2010. Tästä johtuen alla esitettyjen hankittujen nettovarojen ja liikearvon määrä ovat alustavia ja niihin voi tulla oikaisuja kun käypien arvojen määrittäminen saadaan valmiiksi.

Alkuperäinen kauppahinnan allokointi laskelma on tehty Tanskan kruunuissa ja muutettu euroiksi käyttäen marraskuun konserniraportoinnin valuuttakurssia.

Hankinnasta aiheutuva alustava liikearvo 3,6 miljoonaa euroa perustuu HKScanin vahvistuneeseen asemaan johtavana toimijana siipikarjamarkkinoilla Pohjois-Euroopassa sekä mahdollisuuksiin saavuttaa merkittäviä synergiaetuja yhdistettäessä Rose Poultry konserniin.

Kirjattu liikearvo ei ole miltään osin vähennyskelpoinen verotuksessa. Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto Rose Poultrysta maksetusta vastikkeesta ja hankinta-ajankohtana kirjatuista varoista ja vastattaviksi otetuista veloista.

Hankinnan kohteesta maksettuun vastikkeeseen 23,4 miljoonaa sisältyy myöhemmin maksettava vastike, joka velvoittaa konsernia lunastamaan myyjälle luovuttamansa 1 miljoona osaketta takaisin 8 miljoonan euron hintaan alkaen 18 kuukauden kuluttua hankinta ajankohdasta. Tämä lunastusvelvollisuus (asetettu optio) päättyy 24 kuukauden kuluttua hankinta-ajankohdasta. Tätä lunastusvelvollisuutta on käsitelty velkana ja se on sisällytetty hankinnasta maksettuun vastikkeeseen käypään arvoon, ja se voidaan toteuttaa joko rahana tai osakkeina, riippuen käyttääkö vastapuoli oikeuttaan vai ei.

Hankintaan liittyvät 0,5 miljoonan euron menot sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin vuoden 2010 konsernituloslaskelmassa.

Myyntisaamisten ja muiden saamisten käypä arvo on 25,6 miljoonaa euroa ja niihin sisältyvien myyntisaamisten käypä arvo on 24,5 miljoonaa euroa. Myyntisaamisten käypään arvoon ei sisälly merkittävää riskiä.

Hankittujen yksilöitävissä olevien aineettomien hyödykkeiden käypä arvo 4,2 miljoonaa euroa on alustava sillä näiden omaisuuserien lopullisia arvonmäärityksiä ei vielä ole kaikilta osin viimeistelty.

Rose Poultryn liikevaihto, joka sisältyi konsernin tuloslaskelmaan 29.11.2010 alkaen, oli 21,8 miljoonaa euroa. Liikevoittoa se kerrytti kyseiseltä ajalta -0,0 miljoonaa euroa.

Jos Rose Poultry olisi yhdistelty konserniin 1.1.2010 alkaen, konsernintuloslaskelman mukainen liikevaihto olisi 2 314,2 miljoonaa euroa ja liikevoitto 52,7 miljoonaa euroa.
 

MUUT HANKITUT LIIKETOIMET (AS Jelgavas Galas Kombinats, Falkbolagen Produktion AB, Bertil Erikssons Slakteri AB)

AS Rigas Miesnieks (”Rigas Miesnieks”) allekirjoitti maaliskuussa sopimuksen 90,8 prosentin osuuden hankkimiseksi savustettuihin lihavalmisteisiin erikoistuneesta latvialaisesta AS Jelgavas Galas Kombinatsista (”Jelgava”). Latvian kilpailuviranomaiset hyväksyivät kaupan kesäkuun lopussa. Kauppa pantiin täytäntöön ja Jelgava siirtyi Rigas Miesnieksin omistukseen ja määräysvallan piiriin 30.6.2010. Rigas Miesnieks on osa HKScanin Baltia-ryhmään kuuluvaa Rakvere Lihakombinaattia ja vastaa liiketoiminnasta Latviassa.

Lisäksi vuoden 2010 aikana toteutettiin kaksi kauppaa määräysvallattomien osakkeenomistajien kanssa. Rigas Miesnieks osti vuoden 2010 aikana kaikkiaan 98,8 % Jelgavan osakekannasta.

Jelgavan kauppahinta oli 1,9 miljoonaa euroa. Hankinnasta aiheutuva alustava liikearvo 3,1 miljoonaa euroa perustuu hankittuun asiakaskuntaan sekä mahdollisuuksiin saavuttaa merkittäviä synergiaetuja yhdistettäessä Jelgava konserniin.

Scan AB osti vanhoihin sopimuksiin perustuen Ruotsin Malmössä toimivan Falkbolagen Produktion AB:n(”Falkbolagen”). Yhtiö leikkaa kinkkuja Pärsons AB:lle ja sen palveluksessa on vakituisesti n. 20 henkeä. Aiemmin Falkbolagen Produktion on tehnyt leikkuutoiminnot rahtityönä Scan-konsernille. Kauppa pantiin täytäntöön ja Falkbolagen siirtyi Scan AB:n omistukseen ja määräysvallan piiriin 30.12.2010. Falkbolagenin kauppahinta oli 0,7 miljoonaa euroa. Kaupasta ei syntynyt liikearvoa.

Scan AB nosti aikaisemman sopimuksen mukaan omistusosuutensa täyteen sataan prosenttiin Bertil Erikssons Slakteri AB:stä. Keski-Ruotsin Krylbossa sijaitseva pienehkö 14 henkeä työllistävä teurastamo teurastaa nautoja Scanille ja sillä on tärkeä merkitys nautojen hankinnan varmistamisessa Keski-Ruotsin alueella. Scan AB:n omistusosuus ennen vuoden lopulla tehtyä kauppaa oli 35 prosenttia. Kauppa pantiin täytäntöön ja Bertil Erikssons Slakteri siirtyi Scan AB:n omistukseen ja määräysvallan piiriin 30.12.2010. Bertil Erikssons Slakterin kauppahinta oli 2,1 miljoonaa euroa. Hankinnasta aiheutuva alustava liikearvo 0,8 miljoonaa euroa perustuu Scan AB:n kilpailuaseman vahvistumiseen Keski-Ruotsin alueella.

Kaikki hankinnat on kirjattu IFRS 3R sallimalla tavalla alustavana. Tästä johtuen esitettyjen hankittujen nettovarojen ja liikearvojen määrät ovat alustavia ja niihin voidaan tehdä tarvittaessa oikaisuja hankinta-ajankohdasta seuraavien 12 kuukauden kuluessa.

Alkuperäinen kauppahinnan allokointilaskelma on tehty paikallisissa valuutoissa ja muutettu euroiksi käyttäen konserniraportoinnin valuuttakurssia.

Kirjatut liikearvot eivät ole miltään osin vähennyskelpoisia verotuksessa. Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto maksetuista vastikkeista ja hankinta-ajankohtana kirjatuista varoista ja vastattaviksi otetuista veloista sekä määräysvallattomien omistajien osuuden käyvästä arvosta.
 

Liiketoiminnan muihin kuluihin ei sisälly olennaisia hankintaan liittyviä kuluja vuoden 2010 konsernituloslaskelmassa.

Muiden hankittujen liiketoimintojen liikevaihto, joka sisältyi konsernin tuloslaskelmaan, oli 3,9 miljoonaa euroa ja liikevoitto oli -0,8 miljoonaa euroa.

Jos muut hankitut liiketoimet olisi yhdistelty konserniin 1.1.2010 alkaen, konsernintuloslaskelman mukainen liikevaihto olisi ollut 2 129,1 miljoonaa euroa ja liikevoitto 49,1 miljoonaa euroa.

Tilinpäätöstiedotteessa esitettävät tiedot ovat tilintarkastamattomia.
 

Vantaalla 18. helmikuuta 2011
 

HKScan Oyj
Hallitus
 

Lisätietoja antaa HKScan Oyj:n toimitusjohtaja Matti Perkonoja. Hänelle voi jättää soittopyynnön Marjukka Hujasen kautta, puh. 010 570 6218
 

HKScan on Pohjois-Euroopan johtavia ruokayhtiöitä. Sen kotimarkkinoihin kuuluvat Suomi, Ruotsi, Tanska, Baltia ja Puola. HKScan valmistaa, myy ja markkinoi sian- ja naudanlihaa, siipikarjatuotteita, lihavalmisteita ja valmiita ruokia lukuisilla tunnetuilla paikallisilla tuotemerkeillä. Asiakkaina ovat vähittäiskaupat ja suurkeittiöt sekä teollisuus- ja vientiasiakkaat. HKScan toimii yhdeksässä maassa ja sillä on noin 11 000 työntekijää. Liikevaihto vuonna 2010 oli 2,1 miljardia euroa.
 

JAKELU:
Nasdaq OMX, Helsinki
Finanssivalvonta
Keskeiset tiedotusvälineet
www.hkscan.com