Pörssiyhtiöissä etuuksista ristiin päättävät toimitusjohtajat myytti

Toimitusjohtajat edustavat vain kuutta prosenttia pörssiyhtiöiden hallitusjäsenistä, selviää Keskuskauppakamarin selvityksestä. “Toisin kuin väitetään, toimitusjohtajat eivät täytä pörssiyhtiöiden hallituksia ja istu siellä päättämässä toistensa etuisuuksista”, sanoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.

Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien osuus pörssiyhtiöiden hallituspaikoista on vain 6 prosenttia. Jos luvusta poistetaan yhtiön oman toimitusjohtajan hallituspaikka (18 tapausta), on osuus vain 4 prosenttia. Vähiten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajia on mid cap -yhtiöissä (kaksi prosenttia) ja eniten suurissa pörssiyhtiöissä (kahdeksan prosenttia). Yhteensä 27 toimitusjohtajaa on hallituksen jäsenenä toisessa pörssiyhtiössä. Heistä kolmella on kaksi hallituspaikkaa muissa pörssiyhtiöissä.

“Selvityksessä emme löytäneet yhtään tapausta, jossa kahden pörssiyhtiön johtoa olisi puolin ja toisin yhtiöiden hallituksessa. Toimitusjohtajat eivät siis päätä ristiin toistensa etuuksista ja edustavat hyvin pientä vähemmistöä hallituksissa”, Linnainmaa painottaa.

Pörssiyhtiöiden hallituspaikat jakautuvat Suomessa suurelle joukolle, eikä samoille henkilöille kasaannu useita hallituspaikkoja. Neljä hallituspaikkaa on kuudella henkilöllä (5 miestä/1 nainen), kolme 16 henkilöllä (12/4) ja kaksi hallituspaikkaa on kaikkiaan 61 henkilöllä (45/26).

Kiintiösääntely haittaisi pieniä

Suomi jatkaa EU:n ennätystasolla naisten hallituspaikoissa. “On valitettavaa, että vaikka suurissa pörssiyhtiöissä naisten osuus ylittää jo 30 prosenttia, silti ministeritasoisia kiintiövaatimuksia esitetään. Ilmeisesti valtiovalta ei ole riittävän perehtynyt pienten pörssiyhtiöiden arkeen”, Linnainmaa toteaa.

Pienten pörssiyhtiöiden hallituksissa on keskimäärin vain viisi jäsentä, usein omistajayrittäjiä. Suuriin yhtiöihin verrattuna kokouksia on paljon, jopa yli 30 vuodessa, ja hallituspalkkiot ovat usein melko pieniä. “Pienten yhtiöiden hallituksiin kiintiösääntely ei sovi, jos haluamme pitää pörssin houkuttelevana myös pienille yhtiöille, joille pörssisääntely on muutenkin raskasta. Hallituspaikat eivät ole poliittisiin läänityksiin verrattavia”, Linnainmaa huomauttaa. “On erikoista, että kiintiöitä vaaditaan Suomessa, joka on saanut tunnustusta sekä Euroopan parlamentilta että komissiolta toimivasta itsesääntelyjärjestelmästään.”

Kansainvälisesti maltillista

Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien kiinteä vuosipalkka vaihtelee suuresti noin 20 000 eurosta yli miljoonaan euroon, mikä osaltaan heijastelee pörssiyhtiöiden hyvin suuria kokoeroja. Kaikkien pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien keskimääräinen kiinteä vuosipalkka oli 390 077 euroa. Tämän lisäksi suurimmalle osalle toimitusjohtajista maksetaan lyhytaikaisia kannustinpalkkioita. Suurissa pörssiyhtiöissä toimitusjohtajien keskimääräinen vuosipalkka on  684 270 euroa ja kannustinpalkkiot keskimäärin 543 160 euroa, yhteensä 1 227 430 euroa.

“Toimitusjohtajien palkitseminen on suomalaisissa pörssiyhtiöissä kansainvälisesti verraten varsin maltillista. Muuttuville tulos- ja bonuspalkkiolle on määritelty katto, joka on yhtiöstä riippuen tyypillisesti 40–60 prosenttia kiinteästä palkasta. Noin kymmenellä yhtiöllä katto on 100 prosenttia tai enemmän”, toteaa Keskuskauppakamarin lakimies Antti Turunen.

Hallituspalkkioita osakkeina

Kiinteän palkan ja tulospalkkion lisäksi pörssiyhtiöt käyttävät johdon palkitsemiseen osakepohjaisia kannustinohjelmia. Sen sijaan optio-ohjelmien suosio tuntuu hiipuvan – vain neljänneksellä yhtiöistä on voimassaolevia optio-oikeuksia.

Keskuskauppakamarin selvityksessä tarkasteltiin myös yhtiöiden hallituksen jäsenille maksettuja palkkioita. Palkkioiden maksaminen ainakin osittain osakkeina on yleistynyt hallitusten jäsenten palkitsemisessa. Suurimmassa osassa large cap -yhtiöitä hallituksen jäsenten palkkiot koostuvat verotuksen jälkeen lähes yksinomaan yhtiön omista osakkeista. Pienemmissä pörssiyhtiöissä yksinomaan rahassa maksettavat palkkiot ovat yleisempiä, mutta palkkioiden taso on varsin vaatimaton – etenkin ottaen huomioon, kuinka usein hallitukset kokoontuvat pienemmissä yhtiöissä.

Lisätietoja:

Varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa, p. 050 356 1183
Lakimies Antti Turunen, p. 041 517 9707

Keskuskauppakamarin selvitys: Toimivatko hyvä hallinnointi ja avoimuus pörssiyhtiöissä

Esitys: Toimivatko hyvä hallinnointi ja avoimuus pörssiyhtiöissä

Keskuskauppakamarin Toimivatko hyvä hallinnointi ja avoimuus pörssiyhtiöissä -selvitys kartoitti 117 suomalaisen pörssiyhtiön (27 large cap, 36 mid cap ja 54 small cap -yhtiötä) antamat selvitykset hallinto- ja ohjausjärjestelmistä ja palkitsemisesta.

Avainsanat: