Toimitusjohtajien palkitsemisessa suurta vaihtelua pörssiyhtiöissä
Erot suurten, keskisuurten ja pienten pörssiyhtiöiden palkitsemisessa ovat suuria. “Yhtiöiden väliset erot unohtuvat usein palkkiokeskustelussa, kun huomio keskittyy muutaman yhtiön palkitsemistasoon. Etenkin pienissä pörssiyhtiössä palkitseminen on erittäin maltillista”, Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa toteaa.
Kiinteä palkka ylsi suurimmillaan 1,4 miljoonaan euroon, mutta saattoi jäädä nollaan euroon. Vuosipalkkojen keskiarvo oli viime vuonna noin 419 000 euroa eli nousua vuodesta 2012 oli 6,7 prosenttia. Toimitusjohtajan kiinteä palkka kuitenkin laski 27 yhtiössä.
Suomalaiset pörssiyhtiöt maksoivat vuonna 2013 hallituksille ja toimitusjohtajille palkkioina yhteensä 123 miljoonaa euroa, josta toimitusjohtajien osuus oli 88 miljoonaa euroa ja hallitusten 35 miljoonaa euroa. Yhtiöt maksavat vuodelta 2013 osinkoa lähes seitsemän miljardia euroa.
“Yhtiöiden erilaisuutta ja toimitusjohtajien palkkiohaitaria kuvaa sekin, että yhdelle toimitusjohtajalle ei maksettu mitään palkkiota vuonna 2013. Maksetuista kokonaispalkkioista pienin oli 19 200 euroa, kun suurin yhden yhtiön maksama kokonaispalkkio oli 7,3 miljoonaa euroa”, lakimies Antti Turunen Keskuskauppakamarista kertoo.
Keskuskauppakamari selvitti hyvää hallinnointia ja avoimuutta suomalaisissa pörssiyhtiöissä. Selvitys kattaa kaikki pörssiyhtiöt, joiden päälistauspaikka on Helsinki, yhteensä 120 yhtiötä (27 large cap, 36 mid cap ja 57 small cap -yhtiötä).
Palkalla selkeä yhteys yhtiön kokoon
Suurissa pörssiyhtiöissä keskimääräinen kiinteä palkka oli lähes 690 000 euroa vaihteluvälin ollessa noin 400 000 eurosta 1,4 miljoonaan. Mid cap -yhtiöissä kiinteä keskimääräinen palkka oli noin 480 000 euroa vaihdellen lähes 230 000 eurosta reiluun miljoonaan.
Pienissä yhtiöissä keskimääräinen kiinteä palkka oli 250 000 euroa, mutta vaihteli 19 000 eurosta noin 470 000 euroon. Kahdelle toimitusjohtajalle ei maksettu lainkaan kiinteää palkkaa. Toimitusjohtajan kiinteä vuosipalkka laski 15 pienessä yhtiössä.
Tulospalkkioita maksettiin valtaosassa yhtiöistä
Tulospalkkiota maksettiin kaikissa paitsi yhdessä suuressa pörssiyhtiössä. Keskimääräinen suuruus oli noin 300 000 euroa vaihteluvälin ollessa noin 18 000:sta 770 000 euroon.
Mid cap -yhtiöissä tulospalkkioita maksoi 25 yhtiötä 36:sta.Keskimääräinen palkkio oli lähes 150 000 euroa ja vaihteli vajaasta 23 000 eurosta lähes 430 000 euroon.
Yli puolet pienistä pörssiyhtiöistä (31 yhtiötä) ei maksanut toimitusjohtajalle tulospalkkiota vuonna 2013. Pienissä pörssiyhtiöissä tulospalkkiot olivat keskimäärin noin 87 000 euroa vaihdellen noin tonnista 219 000 euroon.
Optio-ohjelmat ovat enää harvalla yhtiöllä aktiivisesti käytössä. Lisäeläketurvaa toimitusjohtajalle tarjoaa 51 yhtiötä eli alle puolet kaikista. Sen vuosikustannus vaihteli yhtiöstä riippuen 2 prosentista 80 prosenttiin vuosipalkan määrästä. Keskimäärin lisäeläkkeen kustannus näissä yhtiöissä on noin 25 prosenttia toimitusjohtajan vuosipalkasta.
Osakepalkkioissa suurin ero
Useimmat large cap -yhtiöt käyttivät osakepalkitsemista vuonna 2013. Osakepalkkioiden arvo vaihteli 230 000:sta lähes 5,4 miljoonaan. Kuudessa suuressa yhtiössä ei osakepalkkioita suoritettu toimitusjohtajalle vuonna 2013.
“Kokonaispalkkioiden kärjessä muutama yhtiö erottautuu selvästi muista. Eron tekevät nimenomaan osakepalkkiot, joista suurimmat voivat olla monikymmenkertaisia pienimpiin verrattuna. Osakeohjelmilla toimitusjohtajan palkkio sidotaan yhtiön menestykseen, mikä on myös osakkeenomistajien edun mukaista”, sanoo Turunen.
Osakepalkkioita maksettiin ennen kaikkea suurissa yhtiöissä. Mid cap -yhtiöistä osakepalkkioita toimitusjohtajille maksoi alle puolet eli 15 yhtiötä 36:sta. Maksetut palkkiot vaihtelivat vajaasta 230 000 eurosta lähes 2 miljoonaan.
Pienistä pörssiyhtiöistä vain 7 yhtiötä ilmoitti maksaneensa toimitusjohtajalle osakepalkkiota vuonna 2013.
“Voisi olettaa, että pienillä pörssiyhtiöillä olisi enemmän osakepalkitsemista kuin selvityksestä ilmenee. Pienten yhtiöiden toimitusjohtajien omistus on kuitenkin usein jo ennestään siinä määrin merkittävää, ettei palkitsemista osakeomistuksen lisäämisellä ehkä pidetä yhtiöissä tarkoituksenmukaisena”, Turunen kommentoi tulosta.
Hallituspalkkiot suurissa yhtiöissä osakkeina
Hallituspalkkiot pysyivät viime vuotisella tasolla. Hallituspalkkiot muodostuvat kiinteästä ja mahdollisesta kokouspalkkiosta. Erillistä kokouspalkkiota ei maksa 25 yhtiötä. Hallituspalkkio maksetaan pääosin osakkeina 46 yhtiössä, ennen kaikkea suurissa pörssiyhtiöissä. Tuolloin rahapalkkiota maksetaan suurin piirtein sen verran, että sillä saadaan palkkioihin kohdistuvat verot maksettua.
“Hallituspalkkion maksamisella osakkeina edistetään yritysten hyvää hallinnointia, kuten listayhtiöiden hallinnointikoodissakin todetaan. Pitkäjänteinen osakeomistus sitouttaa hallituksen jäseniä panostamaan yhtiön menestykseen”, Linnainmaa sanoo.
Suurissa yhtiöissä hallituksen jäsenten vuosipalkkiot olivat keskimäärin noin 51 000 euroa vaihteluvälin ollessa 12 000–130 000 euroa. Lisäksi 18 yhtiössä maksettiin erillistä, 400–800 euron suuruista kokouspalkkiota. Mid capissä vuosipalkkion keskiarvo oli noin 32 000 euroa ja small capissä noin 19 000 euroa. Pääsääntöisesti puheenjohtajille maksettiin korotettua, keskimäärin noin kaksinkertaista palkkiota muihin hallituksen jäseniin verrattuna.
Lisätietoja:
Varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa, p. 050 356 1183
Lakimies Antti Turunen, p. 041 517 9707
Lue myös:
Keskuskauppakamarin selvitys: Toimiiko hyvä hallinnointi ja avoimuus pörssiyhtiöissä?
Keskuskauppakamarin tiedote: Toimitusjohtajat eivät päätä toistensa palkkioista
Keskuskauppakamarin tiedote: Pörssiyhtiöiden hallitusten naisjäsenten taustat eroavat miesten taustoista
Avainsanat:
