Kuntajohtajan vuorokaudesta uhkaavat loppua tunnit

Kuntajohtajien työhyvinvoinnin haasteet liittyvät pitkiin työpäiviin, tekemättömien töiden paineisiin, työn henkiseen kuormitukseen sekä työn ja perheen yhteensovittamisen ongelmiin. Myös tietyt piirteet kunnanhallitusten työskentelyssä ja kuntakentän rakenneuudistukset asettavat haasteita kuntajohtajien työhyvinvoinnille. Suunnitelmat työtehtävän tai työpaikan vaihdosta sekä ajatukset vuorotteluvapaasta ovat yleistyneet.

Julkisen sektorin työeläkevakuuttaja Keva ja Suomen Kuntajohtajat ry tekivät neljännen kerran tutkimuksen, jossa tarkastellaan kuntajohtajien työhyvinvoinnin kehitystä, heidän näkökulmiaan paikallistason päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmän toimivuuteen sekä kuntauudistuksen vaikutuksia kuntajohtajien työtä koskeviin arvioihin ja tulevaisuuden suunnitelmiin.

Tekemättömät työt painavat nuorimpia kuntajohtajia

Yli puolet kuntajohtajista kokee töissään tekemättömien töiden painetta melko tai erittäin usein.

- Paineet ovat lisääntyneet selvästi verrattuna kahden vuoden takaiseen tilanteeseen. Yleisemmin näitä paineita kokevat alle 50-vuotiaat kuntajohtajat, kertoo tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma.

Pitkät työpäivät ja monien työhön liittyvien tilaisuuksien sijoittuminen virka-ajan ulkopuolelle ovat yleisiä ja yli puolet kuntajohtajista kokee laiminlyövänsä kotiasioita ansiotyön vuoksi vähintään melko usein ja lisäksi reilu kolmannes kokee laiminlyövänsä kotiasioita silloin tällöin.

Tekemättömien töiden paine on yhteydessä koettuun stressiin, henkiseen työkykyyn ja tätä kautta työtyytyväisyyteen kokonaisuudessaan. Ne kuntajohtajat, jotka kokevat eniten stressiä ja ongelmia henkisessä työkyvyssään, kokivat harvemmin saaneensa tukea työterveyshuollosta omaan jaksamiseensa. Usein työterveyshuollon palvelujen käyttö saattaa olla organisaationsa ylimpänä johtajana toimivalle kuntajohtajalle haasteellisempaa kuin muille työntekijöille.
 
Kuntajohtajan työssä on paljon hyvää

Kuntajohtajan työssä on toisaalta myös lukuisia työhyvinvointia lisääviä piirteitä. Neljä viidestä kuntajohtajasta ilmoittaa, että mahdollisuudet kehittää itseään työssä ovat vähintään melko hyvät.  Kehittymismahdollisuudet ovat parantuneet selvästi aikaisemmista vuosista. Myös kehityskeskustelujen osalta on tapahtunut myönteistä kehitystä. Lähes puolet kuntajohtajista on tyytyväisiä työstä saamaansa korvaukseen. Kaksi vuotta sitten tyytyväisiä oli hieman yli kolmannes.
 
- Kuntajohtajien solmimat johtajasopimukset ovat yleistyneet huomattavasti vuodesta 2007 ja tällä hetkellä sopimuksia on noin 60 prosentilla kuntajohtajista, jatkaa tutkimus- ja kehittämisasiantuntija Toni Pekka.

Kunnan johtamisjärjestelmän toimivuus ja kunnanhallituksen työskentelyote vaikuttavat keskeisesti kuntajohtajan työhön. Edellisvuosien tapaan hyvän hallitustyöskentelyn osa-alueista kriittisinä erottuvat haasteet hallitusjäsenten osaamisessa, hallitustyöskentelyn säännöllisen ja järjestelmällisen arvioinnin puute sekä se, ettei kunnanhallituksen työskentely painotu riittävästi strategisiin kysymyksiin. Nuoremmat kuntajohtajat arvioivat johtoryhmän strategisuutta vanhempia kollegoitaan kriittisemmin.

Yhteistyö virkamiesjohdon ja poliittisten päättäjien kesken on edellisvuosien tapaan sujuvaa. Yhdeksän kymmenestä kuntajohtajasta arvioi, että saa tarvittaessa tukea ja apua kunnan poliittiselta johdolta eli kunnanhallituksen puheenjohtajalta. Valitettavasti joka kolmas kuntajohtaja kokee, ettei kunnanhallituksen työskentely ole luottamuksellista. Suoranaista irtisanomisen uhkaa luottamuspulan vuoksi kokee erittäin harva kuntajohtaja.

Myös yhteistyö kunnan johtoryhmän sisällä sujuu kuntajohtajien arvioiden mukaan pääsääntöisesti hyvin. Kaksi kolmesta kuntajohtajasta pitää johtoryhmän keskustelukulttuuria avoimena ja yhdeksän kymmenestä kuntajohtajasta arvioi johtoryhmältä tai alaisiltaan saamansa tuen hyväksi. Arviot johtoryhmän strategisesta työskentelyotteesta saavat kriittisemmän arvion kuin muut tarkastellut osa-alueet.

Rakenneuudistukset aiheuttavat epävarmuutta

Miltei puolet kyselyyn vastanneista kuntajohtajista ilmoitti, ettei keskustelu kuntauudistuksesta vaikuta lainkaan heidän työhyvinvointiinsa.

- Toisaalta noin kolmannes katsoi keskustelun vaikuttavan melko kielteisesti ja noin joka kymmenes erittäin kielteisesti, lisää Pekka.

Rakennemuutokset näyttäisivät vaikuttavan enemmän johtavissa asemissa olevien kuin työntekijöiden työhyvinvointiin, sillä noin vuosi sitten vastaava kysymys esitettiin kuntatyöntekijöille ja kuntauudistuskeskustelun havaittiin vaikuttavan vain harvojen työntekijöiden työhyvinvointiin.

Kuntasektorin uudistukset liittyvät myös kuntajohtajien kokemuksiin työn jatkumisesta ja epävarmuutta työn jatkumisesta kokee joka viides kuntajohtaja. Alle 40-vuotiaat sekä 60-vuotiaat ja sitä vanhemmat kokevat epävarmuutta muita harvemmin. Pienempien kuntien johtajat kokevat työn jatkumisen epävarmuutta muita useammin.

Ajatukset työtehtävien muutoksista ovat niin ikään yleistyneet. Erityisesti 40–49-vuotiaat kuntajohtajat ovat harkinneet erilaisia työtä koskevia muutoksia muita useammin. Yleisemmin kuntajohtajat ovat harkinneet alanvaihtoa tai työpaikan vaihtoa vastaavaan kuntajohtajan tehtävään. Alanvaihtoa on harkinnut 43 prosenttia vastanneista. Sen sijaan harva kyselyyn vastanneista kuntajohtajista harkitsee vaihtavansa työtehtäviä oman organisaation sisällä toiseen tehtävään.

- Vain kolme prosenttia kuntajohtajista on pohtinut tehtävänvaihtoa organisaation sisällä, vaikka samaan aikaan julkisuudessa puhutaan kuntamäärän vähentämistarpeesta, pohtii Forma.

Tutkimusaineisto kerättiin huhtikuussa 2013. Kyselyyn vastasi 155 kuntajohtajaa tai heidän sijaistaan, jolloin vastausprosentiksi muodostui 49.
 
Lisätietoja: 
tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma, puh. 020 614 2450, pauli.forma@keva.fi
tutkimus- ja kehittämisasiantuntija Toni Pekka, puh.  020 614 2229, toni.pekka@keva.fi
Suomen Kuntajohtajat ry, yhdistyksen puheenjohtaja Olavi Kaleva, puh. 044 055 5212

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan

Avainsanat:

Yrityksestä

Keva huolehtii kunta-alan, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön eläkeasioista, hoidamme noin 1,3 miljoonan julkisen sektorin työntekijän ja eläkkeensaajan työeläkepalveluita. Keva vastaa kunta-alan henkilöstön eläkkeiden rahoituksesta ja eläkevarojen sijoittamisesta.