Hygienia-Suomi 100
Hygienia-Suomi 100
Suomi-100 vuoden kunniaksi tuli mieleeni blogata aiheesta. Itse asiassa idea konkretisoitua pari iltaa sitten, kun olin ulkoiluttamassa koiraani. Erään kerrostalon pihalla oli siirtolava ja lavalla huonekaluja, sohvia, tuoleja, patjoja, jos vaikka mitä. En tietenkään ole utelias, mutta ajauduin kurkkimaan lavalle. Ja sitten näin sen! Roskalavan laidassa oli merkki ”Tartuntavaara” ja erittäin havainnolliset kuvat kaiken maailman ”oravaa pienemmistä” ötököistä. Päätäni alkoi lähes välittömästi kutista ja ihan kuin hauvakin olisi vähän rapsutellut itseään. Mietin, että tämä oli todellisuutta 100 vuotta sitten Ryysyrannassa ja Putkinotkossa ja taas nyt tämän päivän kaupungistuneessa Suomessa. Eikö mikään ole muuttunut, eikö mitään ole opittu vai onko opittu, mutta unohdettu.
Hygieniaa koskevan valistuksen kannalta oli merkittävää, että 1900-luvun alkupuolella saatiin koko maahan kunnanlääkärijärjestelmä ja terveyssisarien eli myöhempien terveydenhoitajien verkosto. Koulujen kautta hygieniavalistus tavoitti myös äitejä ja koteja. Huomattava uudistus oli kunnallisten äitiys- ja lastenneuvoloiden perustaminen 1940-luvun loppupuolella.
Vesijohto- ja viemärijärjestelmät on saatu mm. Suomessa kohtalaisen hyvään kuntoon, mutta kuten uutisista saadaan toistuvasti kuulla,ns. Case-Nokioita vielä tapahtuu. Suurin osa ruokien mukana saaduista tartunnoista johtuvat käyttöveden mukana leviävistä tai likaisista käsistä tulleista mikrobeista. Niiden ehkäisyssä on suuri merkitys käsienpesulla ja –desinfektiolla sekä ruuanvalmistuksessa käytettävien pintojen puhtaudella. Elintarviketeollisuutta edellä mainittujen asioiden osalta valvoo elintarvikelaki. Edistystä terveydenhuollon puolelle toi mielestäni maaliskuussa 2017 voimaan tullut Tartuntatautilaki, joka velvoittaa terveydenhuollon yksiköitä tartuntateiden katkaisuun ja antibioottiresistenssin leviämisen estämiseen.
Kotien ja varsinkin julkisten rakennusten sisäilman laatu on puhuttanut yhteiskuntaa jo pari vuosikymmentä. Siitä aiheutuneet rahalliset kustannukset ja terveyteen liittyvät fyysiset ja henkiset ongelmat ovat valtavat.Homesienten kasvu kosteusvaurioiden seurauksena on ollut tunnettu satojen vuosien ajan, mutta niiden pölystä johtuvat terveyshaitat ovat tulleet esille vasta 1900-luvun loppupuolella. Nykyaikainen rakentaminen ei ole onnistunut poistamaan kosteusvaurioita ja homeiden aiheuttamat ongelmat ovat jopa lisääntyneet kodeissa, kouluissa ja työpaikoilla. Hygieniaan kuuluu myös asunnon ja työtilojen lämpötilan, vedottomuuden ja kosteuden säilyminen terveellisen elämän vaatimissa rajoissa.
Normaaleissa oloissa terveyden kannalta tärkeintä on jokapäiväisen henkilökohtaisen ja kotia koskevan hygienian ylläpitäminen. Tartuntatautien ehkäisemiseksi kotona tärkeimmät kohteet ovat keittiö ja kylpy- ja WC-tilat. Yleissiivous vähentää pölyn mukana leijailevien taudinaiheuttajien määrää, sillä se vähentää allergiaa aiheuttavien hiukkasten määrää. Lemmikkieläinten määrää kasvaa maassamme koko ajan. Koiria oli vuonna 2016 yli 800 000 heiluvaa häntää ja kissoja lähes 500 000 naukujaa. Eläinten hygieniasta huolehtiminen on tärkeää, koska on ennustettu, että 50 vuoden päästä eläintaudit ovat ihmisen yleisimpiä kuolinsyitä. Antibioottiresistenssi kehittyy myös eläinten mikrobeille hurjaa vauhtia.
Kodin ulkopuolella on toimittava hygieenisesti myös muiden ihmisten suojaamiseksi tartunnoilta. Yskiessä ei pidä laittaa suun eteen kämmentä tai kättä vaan mieluummin kyynärvarsi. Uimahalleissa ja kylpylöissä on käytävä suihkussa ennen löylyhuoneeseen ja/tai uima-altaaseen menoa. Porttikongeihin ”kuseskelu” ja kadulle sylkeminen on sosiaalisesti epämiellyttävää ja epähygieenistä. Pitäisikö uudelleen ripustella aikoinaan tuberkuloosin vastaisessa työssä käytetyt ohjetaulut ”Spotta ej på golvet” yleisiin tiloihin.
Tartuntatautien hoidossa ja ehkäisyssä on tapahtunut suurta edistymistä. Ratkaisevan tärkeäksi muodostuivat 1940-luvulta alkaen rokotteet ja antibiootit. Monien jopa henkeä uhkaavien tautien tartuntaketjut on saatu katkaistuksi, mutta saavutettu tilanne voidaan säilyttää vain pitämällä huolta rokotusohjelmien kattavuudesta ja hygienian riittävästä tasosta.
Tartuntojen ehkäisy on aina edullisempaa kuin niiden hoito. Tartuntojen leviämistä terveydenhuollossa ehkäistään käsihygienialla, suojavaatetuksella, hengityssuojaimilla, keräämällä ja hävittämällä tartunnanvaaralliset eritteet. Tarvittaessa käytetään desinfiointia fysikaalisilla menetelmillä tai kemiallisilla aineilla. Aikaisemmin koteja puhdistettiin desinfioimalla tartuntatautien jälkeen, mutta nykyään kotioloissa suositellaan yleensä perusteellista puhdistusta ja pintojen pesua tavanomaisia puhdistusaineita käyttämällä, ellei ole poikkeavaa syytä käyttää erityisiä menetelmiä. Myös käsihuuhteiden käyttö kotona ilman erityistä syytä ei ole suositeltavaa, huolellinen vesi-saippua pesua ja käsien kuivaus riittää.
Olemme saavuttaneet hyvän maineen korkean hygieniatason valtiona sadassa vuodessa. Korkeatasoinen hygienia on ollut mahdollista saavuttaa pitkäjänteisellä kasvatuksella, teknisellä kehityksellä, hyvällä infrastruktuurilla, ennaltaehkäisevällä terveydenhuollolla ja tasokkaalla sairaanhoidolla. Ei anneta tämän työn rapautua maailmanlaajuisten lamakausien, rokotevastaisuuden tai antibiooteille vastuskykyisten bakteerien lisääntymisellä. Vaikutetaan asenteisiin ja hyvään hygieniaan jokainen henkilökohtaisella tasolla, koska meillä kehittyneissä maissa on siihen kaikki mahdollisuudet.
Avainsanat:
