TAYS: Pesuneste auttaa sairaalabakteerin torjunnassa
Mistä uuden tuotteen kehittäminen saa alkunsa? Joskus suoraan asiakkaan aloitteesta. Keväällä 2013 Tampereen yliopistollisen sairaalan (TAYS) infektio-osaston ylilääkäri Jaana Syrjänen kertoi tarpeistaan tapaamisessa Kiillolla.
– Sanoin, että kun teillä on tämä Erisept Foam, joka on ollut käyttäjän kannalta hyvässä muodossa – voisiko sen tyyppinen olla myös klooriheksidiinistä? Syrjänen muistelee nyt.
Pirkanmaalla MRSA-bakteeria on esiintynyt jo yli kymmenen vuoden ajan erityisen paljon muuhun maahan verrattuna. MRSA on metisilliini-antibiootille vastustuskykyinen bakteeri, joka voi aiheuttaa infektioita, joiden hoitamiseksi tavanomaiset antibiootit eivät tehoa.
Sairaalabakteerin päihittämiseksi ei ole yhtä ainoaa keinoa.
– On olennaista, että noudatamme kaikkien potilaiden kohdalla huolellista käsihygieniaa ja asianmukaista suojainten käyttöä. MRSA-tapauksista raportoidaan johdolle saakka, henkilökuntaa koulutetaan ja sairaalassa pyritään riittävään miehitykseen. Jokaisella osastolla on oma erityisesti hygieniaan perehtynyt sairaanhoitaja, joka toimii osaston erityisasiantuntijana sekä yhdyshenkilönä hygieniayksikön suuntaan, Syrjänen luettelee.
– Keskeistä on johdon ja työntekijöiden sitoutuminen toimintaan, joka on käytännössä hyvää potilaan hoitoa. Ja samalla luonnollisesti ehkäistään muitakin infektioita.
TAYS:ssa ja muissa Pirkanmaan hoitolaitoksissa otetaan MRSA-näytteet kaikista sairaalahoitoon tulevista potilaista ja sairaanhoitopiirissä on varsin hyvä käsitys siitä, paljonko bakteerin kantajia sairaanhoitopiirin alueella on.
– Hoidamme kosketusvarotoimin kaikki tunnetut kantajat, minkä lisäksi annamme heille kevennyshoidon, jossa käytetään klooriheksidiinipohjaista ihonpesunestettä sekä lisäksi antibioottivoidetta nenään, Syrjänen selvittää.
Klooriheksidiini on antiseptinen aine, josta on saatu hyviä kokemuksia MRSA:n torjumisessa.
– Pari vuotta sitten halusimme löytää käyttökelpoisen klooriheksidiinipohjaisen pesunesteen. Kävi kuitenkin ilmi, että olemassa olevien tuotteiden vahvuus ei ollut sopiva eivätkä pakkaukset olleet käyttäjäystävällisiä.
Niinpä Jaana Syrjänen kertoi tarpeistaan Kiillolle. Vuosien saatossa Infektioyksikkö on tehnyt monenlaista yhteistyötä Kiillon kanssa ja yksikön väki on kokenut, että heidän parannusehdotuksiaan ja kommenttejaan on kuunneltu Kiillolla tarkasti.
– Myös kotimaisuus painoi puntarissa. Olisiko monikansallinen yritys ollut kiinnostunut näin pieneen käyttöön tulevan tuotteen valmistamisesta? Syrjänen pohtii.
Erityistilanteissa tarvittava klooriheksidiini-pesuneste ei ole mikään suurten markkinoiden tuote. Kiillolta todettiinkin heti alussa, että tämä ei ole heille kaupallinen projekti, vaan tapa ottaa vastuuta sairaalahygieniasta.
– Kiilto lähti viemään asiaa eteenpäin. Mukana oli henkilöitä, joilla oli käsitys tuotteen turvallisuudesta ja tietoa mm. allergisoivuudesta. Kaikkia aspekteja tutkittiin tarkasti.
Sairaalahygienian tuotteilta vaaditaan todistettua ja käytännössä koettua tehokkuutta ja käytettävyyttä. Myös turvallisuus on hyvin tärkeässä roolissa: merkintöjen ja ohjeiden tulee olla tarkkoja. Kahden vuoden kehitystyön jälkeen klooriheksidiinidiglukonaattipohjainen antiseptinen pesuvaahto lanseerattiin Erisept CHG tuotenimellä.
– Nyt meillä on tuote, jonka voimme antaa MRSA-potilaille turvallisin mielin ja sanoa, että tässä on sinun saippuasi, käytä tätä kun käyt suihkussa, Syrjänen toteaa tyytyväisenä.
Monet eri keinot MRSA-bakteerin kukistamiseksi näyttävät tepsineen: viimeisen kolmen vuoden aikana uusien tapausten määrä on ollut selvässä laskussa.
Avainsanat:
