Ei yhtään kuolemaan johtanutta hirvieläinkolaria viime vuonna
Vaikka vuonna 2012 Suomen maanteillä ei hirvi- ja peuraeläinkolareissa kuollut yhtään ihmistä, onnettomuuksia kertyi kuitenkin yli 5000. Tiedot selviävät Liikenneviraston juuri valmistuneesta Hirvieläinonnettomuudet-tilastosta.
Hirvieläinonnettomuuksia, siis hirvi- ja peuraonnettomuuksia yhteensä, tapahtui koko viime vuoden aikana noin 5000. Hirvionnettomuuksia tilastoitiin noin sata ja peuraonnettomuuksia noin tuhat enemmän kuin vuonna 2011. Huomattava lisäys selittyy kuitenkin tilastoinnin tarkennuksella, eikä kerro turvallisuuden heikkenemisestä. Mukaan on viime elokuusta lähtien otettu myös vajavaisten taustatietojen takia aiemmin pois jätetyt tapaukset.
Hirvieläinonnettomuuksissa ei viime vuonna kuollut yhtään ihmistä, vuonna 2011 kolme. Loukkaantuneita oli nyt 143, vuotta aiemmin 136.
Vuonna 2012 Suomen maanteiltä kirjattiin tarkalleen 1321 hirvionnettomuutta. Niissä loukkaantui 108 ihmistä. Loukkaantuneita oli likimain saman verran kuin edellisvuonna. Yhteensä 3881 peuraonnettomuudessa loukkaantui 35 ihmistä. Tiedot perustuvat poliisin ilmoittamiin onnettomuuksiin.
Hirvieläinonnettomuuksien laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle viime vuodelta ovat 56 miljoonaa euroa. Kustannukset on arvioitu liikenne- ja viestintäministeriön vahvistamien liikenneonnettomuuksien keskimääräisten yksikkökustannusten perusteella.
Peuraonnettomuuden riski nyt suuri
Kaksi kolmasosaa hirvieläinkolareista ajetaan hämärässä tai pimeässä, vaarallisinta aikaa on syys–lokakuu. Peuraonnettomuuksia tapahtuu eniten vuoden viimeisinä kuukausina, erityisesti marraskuussa. Mutta myös nyt alkukesästä peuraonnettomuusriski on suuri.
Hirvionnettomuuteen voi joutua missä päin Suomea tahansa: eniten onnettomuuksia oli Uudenmaalla ja Pohjois-Savossa. Peuraonnettomuuksia tapahtuu eniten maan etelä- ja lounaisosissa Uudenmaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla.
Hirvieläimistä varoittavalla liikennemerkillä varustettuja teitä on Suomessa noin 3000 kilometriä, mutta varovaisuuteen on syytä muuallakin. Merkkejä on teillä, joiden läheisyydessä hirvieläinten tiedetään liikkuvan ja joilla onnettomuuksia tapahtunut. Hirvieläinonnettomuuksien määrään vaikuttaa eläinkannan koko, jota on maltillisesti pienennetty metsästyksen avulla koko 2000-luvun. Uusia riista-aitoja rakennetaan vain suurten tiehankkeiden yhteydessä. Tienvarsien raivaus on tarpeen, jotta eläimet olisi helpompi havaita ajoissa.
Paras vakuutus hirvionnettomuuden varalta on ajaminen sopivalla etäisyydellä edellä ajavaan, jotta näkee liikennetilanteen laajasti ja riittävän alhaisella nopeudella, jotta ehtii jarruttaa. Tienvarsia kannattaa tarkkailla erityisesti hirvivaara-alueilla ja toki muuallakin.
Lisätietoja:
liikenneturvallisuuspäällikkö Auli Forsberg, p. 0295 34 3903
alueelliset lisätiedot: ELY-keskusten liikenneturvallisuusasiantuntijat, p. 0206 90300
Hirvieläinonnettomuudet maanteillä 2012 -julkaisu
Ingen hjortdjursolycka med dödlig utgång i fjol
Även om ingen omkom i älg- och hjortolyckor på landsvägarna i Finland 2012 skedde det ändå över 5 000 olyckor. Uppgifterna framgår av Trafikverkets färska statistik över hjortdjursolyckor.
Antalet hjortdjursolyckor, det vill säga älg- och hjortolyckor sammantaget, uppgick under hela fjolåret till cirka 5 000. De statistikförda älgolyckorna var i fjol cirka hundra och hjortolyckorna cirka tusen fler än 2011. Den betydande ökningen förklaras av den preciserade statistikföringen och inte av en försämrad säkerhet. Från och med augusti i fjol ingår i statistiken också fall som tidigare utelämnades på grund av bristfälliga bakgrundsuppgifter.
Ingen omkom i hjortdjursolyckorna i fjol, medan tre personer omkom 2011. Antalet skadade uppgick till 143 och året innan till 136.
På landsvägarna i Finland registrerades exakt 1 321 älgolyckor 2012. I dem skadades 108 personer. Antalet skadade är så gott som oförändrat jämfört med året innan. I totalt 3 881 hjortolyckor skadades 35 personer. Uppgifterna baserar sig på olyckor som polisen meddelat.
För samhället uppgick de kalkylerade kostnaderna för hjortdjursolyckorna till 56 miljoner euro i fjol. Kostnaderna har beräknats på basis av de genomsnittliga enhetskostnaderna för trafikolyckor som bekräftats av kommunikationsministeriet.
Risken för hjortolyckor är stor just nu
Två tredjedelar av alla hjortdjursolyckor sker i skymning eller mörker och den farligaste tiden är september–oktober. De flesta hjortolyckorna inträffar under årets sista månader, särskilt i november. Men risken för hjortolyckor är stor också nu på försommaren.
Man kan råka ut för en älgolycka var som helst i Finland: flest olyckor inträffade i Nyland och i Norra Savolax. De flesta hjortolyckorna inträffar i landets södra och sydvästliga delar i Nyland, Egentliga Finland och Birkaland.
I Finland har ungefär 3 000 km väg försetts med trafikmärken som varnar för hjortdjur, men det lönar sig att vara försiktig också på andra ställen. Märken placeras ut vid sådana vägar där man vet att hjortdjur rör sig och där det tidigare inträffat olyckor. Antalet hjortdjursolyckor beror på djurbeståndets storlek, som har minskats måttligt under hela 2000-talet med hjälp av jakt. Nya viltstängsel byggs bara i samband med stora vägprojekt. Vägkanterna behöver röjas för att det ska vara lättare att i god tid upptäcka djuren.
Den bästa försäkringen mot en älgolycka är att hålla lämpligt avstånd till bilen framför, så att man har tillräcklig överblick över läget i trafiken samt att köra med tillräckligt låg hastighet, så att man hinner bromsa. Det lönar sig att hålla ett öga på vägrenarna, särskilt i områdena med älgfara men också annanstans.
Ytterligare information:
trafiksäkerhetschef Auli Forsberg, tfn 0295 34 3903
ytterligare uppgifter regionalt: NTM-centralernas trafiksäkerhetsansvariga, tfn 0206 90300
Hirvieläinonnettomuudet maanteillä 2012 -julkaisu (sammanfattning på svenska)
Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. www.liikennevirasto.fi
Trafikverket möjliggör fungerande, effektiva och trygga resor och transporter. www.trafikverket.fi
Avainsanat: