Hirvieläinkolareiden henkilövahingot eivät ole vähentyneet
Hirvieläinkolareissa loukkaantuneiden määrä pysyi viime vuonna edellisen vuoden tasolla. Tämä käy ilmi Liikenneviraston tuoreesta selvityksestä. Maanteillä sattuneissa hirvieläinonnettomuuksissa loukkaantui 151 ihmistä. Henkensä menetti viisi. Viime vuodet kuolleiden määrä on pysynyt ennallaan.
Tilastoitujen hirvikolareiden kokonaismäärä edelliseen vuoteen verrattuna näyttää vähentyneen – hirveen törmättiin viime vuonna Liikenneviraston tilaston mukaan noin 1340 ja edellisenä vuonna 1600 kertaa. Peura- ja kauriskolareita oli 3470, vuotta aiemmin 3440. Vuonna 2009 tapahtuneet hirvieläinonnettomuuksien tilastointikäytäntöjen muutokset lienevät kuitenkin vaikuttaneet tilastoitujen hirvieläinonnettomuuksien kokonaismäärää vähentävästi. Viimeisten viiden vuoden aikana hirvionnettomuudet ovat vähentyneet noin 2000:sta nykyiseen 1340:een. Peura- ja kaurisonnettomuuksien määrä sen sijaan kasvoi noin 2600:sta 3470:een, mikä johtuu muun muassa voimakkaasti kasvaneesta eläinkannasta. Ihmishengen vaatineita hirvieläinkolareita eniten 100 km nopeusalueella Vapaaehtoisista autovakuutuksista vakuutusyhtiöt korvasivat vuonna 2008 yhteensä 7 260 hirvieläinvahinkoa 20,6 miljoonalla eurolla. Luvuissa ovat mukana ajoneuvolle aiheutuneet vahingot sen törmättyä hirveen, peuraan tai – Liikenneviraston luvuista poiketen – poroon. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat ovat tutkineet yhteensä 60 vuosina 2000–2008 tieliikenteessä sattunutta hirvieläinonnettomuutta, joista on seurannut ihmishengen menetys. Niistä 45 törmäystä ajettiin henkilöautolla ja 13 moottoripyörällä. Lähes aina onnettomuus sattui tien nopeusrajoituksen ollessa 80 km tunnissa tai enemmän. Yleisimmin eli 37 onnettomuudessa nopeusrajoitus oli 100 km tunnissa. Kuolinonnettomuuksista valtaosa sattui illalla ja yöllä klo 18 ja klo 6 välillä. Onnettomuudet jakaantuvat hyvin tasaisesti eri puolille maata. Hirvet käyttävät samoja kulkureittejä vuodesta ja sukupolvesta toiseen. Hirvieläinten elinalueita halkovat maantiet vaikeuttavat eläinten liikkumista. Hirvieläinonnettomuudet lisääntyvät keväisin eläinten siirtyessä talvialueilta kesälaitumille ravinnon hakuun. Alkukesästä erityistä vaaraa liikenteelle aiheuttavat edellisen vuoden vasat, jotka emän hylkääminä harhailevat elinalueen sisällä. Suurriistavirka-apu paikalle kolarin sattuessa Hirvieläimen kanssa ajetusta kolarista tulee aina ilmoittaa hätäkeskukseen numeroon 112, vaikka eläin jatkaisi kulkuaan kolarin jälkeen. Hätäkeskus hälyttää riistanhoitoyhdistysten ylläpitämän suurriistavirka-apuorganisaation (SRVA) kautta paikalle asiansa osaavat jäljestäjät, jotka hoitavat tilanteen edellyttämät jatkotoimenpiteet. Turvallisuutta parannetaan monin keinoin Hirvieläimistä varoitetaan erityisellä liikennemerkillä, jonka viestiä voidaan täsmentää tarvittaessa lisäkilvellä. Nämä likimain 3000 tiekilomeriä kattavat varoitusjaksot käsittävät kuitenkin vain vaarallisimmat tieosuudet, joten syytä varovaisuuteen on muuallakin. Tavallisia tienpitäjän turvatoimia ovat myös tienvarsien raivaaminen eläinten havaittavuuden parantamiseksi sekä riista-aitojen rakentaminen. Aidatkaan eivät täysin estä hirvieläinten tuloa tielle, vaan eläimet voivat hakea aukon haluttuun kulkusuuntaan esimerkiksi sivutien liittymästä. Aitojen päät muodostuvat usein tien ylityspaikoiksi, ja niistä varoitetaankin vielä erikseen. Kehittynein mutta myös kallein ratkaisu on eläinten kulun järjestäminen eri tasoon tieliikenteen kanssa. Järjestely on mahdollista toteuttaa lähinnä uusia teitä suunniteltaessa. Viime kädessä hirvieläinonnettomuuksien määrään vaikuttaa eläinkannan koko, jota säädellään metsästyksellä. Tienkäyttäjän on syytä totuttautua tarkkailemaan myös kaukana edessä häämöttäviä tienvarsia. Alhaisempi nopeus antaa enemmän aikaa reagoida ja paremmat mahdollisuudet väistää. Hirvieläimet liikkuvat erityisesti auringon nousun ja laskun vaiheilla, joten myös matkustaminen valoisaan aikaan pienentää riskiä tuntuvasti.
Avainsanat: