Hirvikolarien määrä väheni viime vuonna – peurakolarit lisääntyivät
Suomen maanteillä tapahtui viime vuoden aikana neljätuhatta hirvieläinonnettomuutta. Hirvionnettomuuksien määrä väheni edellisvuodesta, mutta seuraukset olivat vakavampia, sillä kolme ihmistä kuoli. Peuraonnettomuuksien määrä kasvoi edellisvuodesta, mutta kuolonuhreja ei tullut.
Vuonna 2011 Suomen maanteillä tapahtui 1195 hirvionnettomuutta. Niissä kuoli kolme ja loukkaantui 115 ihmistä. Loukkaantuneita oli 17 % enemmän kuin edellisvuonna, vaikka hirvionnettomuuksien määrä väheni. Peuraonnettomuuksia sattui 2811. Niissä ei kuollut ketään, mutta 23 ihmistä loukkaantui. Edellisvuoteen verrattuna peuraonnettomuuksien määrä kasvoi lähes sadalla. Tiedot perustuvat poliisin ilmoittamiin onnettomuuksiin.
Hirvieläinonnettomuuksien laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle viime vuodelta ovat 60 miljoonaa euroa. Kustannukset on arvioitu liikenne- ja viestintäministeriön vahvistamien liikenneonnettomuuksien keskimääräisten yksikkökustannusten perusteella.
Hirvieläinonnettomuuksia tapahtuu koko maassa
Kaksi kolmasosaa hirvieläinonnettomuuksista ajetaan hämärässä tai pimeässä. Vaarallisinta aikaa vuodesta hirvionnettomuuksien suhteen on syys–lokakuu. Peuraonnettomuuksia sattuu eniten vuoden viimeisinä kuukausina, erityisesti marraskuussa. Myös alkukesällä peuraonnettomuusriski on suuri.
Hirvionnettomuuksia tapahtuu kaikkialla Suomessa: eniten Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Pohjois-Savon ELY-keskusten alueilla. Peuraonnettomuuksia sattuu eniten maan etelä- ja lounaisosissa Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan ELY-keskusten alueilla.
Aja varovasti hirvivaara-alueella!
Hirvieläimistä varoittavalla liikennemerkillä varustettuja teitä on Suomessa noin 3000 kilometriä, mutta varovainen on syytä olla muuallakin. Merkkejä laitetaan sellaisille teille, joiden läheisyydessä hirvieläinten tiedetään liikkuvan ja joilla on tapahtunut onnettomuuksia. Hirvieläinonnettomuuksien määrään vaikuttaa eläinkannan koko, jota on maltillisesti pienennetty metsästyksen avulla koko 2000-luvun. Uusia riista-aitoja rakennetaan vain suurten tiehankkeiden yhteydessä. Tienvarsien raivaamista sen sijaan tehdään, jotta kuljettaja voisi havaita eläimet helpommin.
Paras vakuutus hirvionnettomuuden varalta on ajaminen riittävän alhaisella nopeudella, jotta ehtii jarruttaa. Tienvarsia kannattaa tarkkailla erityisesti hirvivaara-alueilla ja toki muuallakin.
Lisätietoja:
Hirvieläinonnettomuudet maanteillä vuonna 2011 -julkaisu
valtakunnalliset kysymykset: liikenneturvallisuuspäällikkö Auli Forsberg, Liikennevirasto, p. 020 637 3903
alueelliset lisätiedot: ELY-keskusten liikenneturvallisuusasiantuntijat, p. 0206 90300.
Antalet älgkrockar minskade i fjol – rådjursolyckorna ökade
Under fjolåret inträffade fyra tusen hjortdjursolyckor på de finska landsvägarna. Antalet älgolyckor minskade jämfört med året innan, men följderna av dem var desto allvarligare, eftersom tre personer omkom. Antalet rådjursolyckor steg jämfört med föregående år, men nu krävdes inga människoliv.
År 2011 inträffade 1 195 älgolyckor på de finska landsvägarna, i vilka tre personer omkom och 115 skadades. Antalet skadade var 17 % högre än året innan, fastän antalet älgolyckor minskade. Det skedde 2 811 rådjursolyckor. Inga dödsfall inträffade till följd av dessa, men 23 personer skadades. Antalet rådjursolyckor ökade med nästan 100 jämfört med föregående år. Uppgifterna baserar sig på olyckor som polisen meddelat.
För samhället uppgick de kalkylerade kostnaderna för hjortdjursolyckorna till 60 miljoner euro i fjol. Kostnaderna har beräknats på basis av de genomsnittliga enhetskostnaderna för trafikolyckor som bekräftats av kommunikationsministeriet.
Hjortdjursolyckor inträffar i hela landet
Två tredjedelar av hjortdjursolyckorna sker i skymning eller mörker. Den farligaste tiden på året i fråga om älgolyckor är september–oktober. De flesta rådjursolyckorna inträffar under årets sista månader, särskilt i november. Också på försommaren är risken för rådjursolyckor stor.
Älgolyckor sker överallt i Finland; de flesta i området som omfattas av NTM-centralerna i Norra Österbotten, Kajanaland och Norra Savolax. De flesta rådjursolyckorna inträffar i landets södra och sydvästliga delar, i områdena som omfattas av NTM-centralerna i Nyland, Egentliga Finland och Birkaland.
Kör försiktigt i områdena med älgfara!
I Finland har ungefär 3 000 km väg försetts med trafikmärken som varnar för hjortdjur, men det lönar sig att vara försiktig också på andra ställen. Märken placeras ut vid vägar där det är känt att hjortdjuren rör sig och där det tidigare inträffat olyckor. Antalet hjortdjursolyckor beror på djurbeståndets storlek, som med hjälp av jakt har minskats måttligt under hela 2000-talet. Nya viltstängsel byggs bara i samband med stora vägprojekt. Däremot röjs vägrenarna för att förarna lättare ska kunna upptäcka djuren.
Den bästa försäkringen mot en älgolycka är att köra med tillräckligt låg hastighet, så att man hinner bromsa. Det lönar sig att hålla ett öga på vägrenarna, särskilt i områdena med älgfara men också annanstans.
Ytterligare information:
trafiksäkerhetschef Auli Forsberg, Trafikverket, tfn 020 637 3903
NTM-centralernas ansvarspersoner gällande trafiksäkerhet, tfn 0206 90300.
Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. www.liikennevirasto.fi.
Trafikverket möjliggör fungerande, effektiva och trygga resor och transporter. www.trafikverket.fi
Avainsanat: