Hirvikolarit vähenivät selvästi

Viime vuonna maanteiltämme raportoitiin 1304 hirvionnettomuutta, kun niitä vielä vuosituhannen alussa sattui noin 3000 vuodessa. Viimeisen kymmenen vuoden ajan määrä on jatkuvasti vähentynyt. Nyt ensimmäistä kertaa yli 40 vuoteen hirvionnettomuuksissa ei myöskään kuollut yhtään ihmistä – 2000-luvulla kuolinuhreja on vuosittain tullut keskimäärin seitsemän. Tiedot käyvät ilmi Liikenneviraston tuoreesta selvityksestä.

Hirvionnettomuuksissa loukkaantui viime vuonna 98 henkeä, mikä on vuosituhannen pienin määrä ja vajaa kolmasosa vuoden 2001 huippuluvusta 373. Peura- ja kaurisonnettomuudet sen sijaan ovat lisääntyneet koko 2000-luvun; nyt niidenkin kasvu näyttää taittuneen. Näitä onnettomuuksia sattui viime vuonna 2733, mutta vielä vuotta aiemmin peräti 3466. Peura- ja kaurisonnettomuuksissa loukkaantui 24 henkeä.

Vakavimmat hirvieläinkolarit sattuvat suurilla nopeuksilla

Kaikista hirvionnettomuuksista 95 prosenttia sattuu 80 kilometrin tai sitä suuremman nopeusrajoituksen alueella. Onnettomuuksista joka kolmas ajetaan päivänvalossa ja valtaosa siis hämärässä tai pimeässä. Hirvionnettomuudet jakaantuvat tasaisesti eri puolille maata liikennemäärien suhteessa. Etelä-Pohjanmaalla ne ovat lisääntyneet, muualla vähentyneet tai pysyneet ennallaan. Peura- ja kaurisonnettomuudet puolestaan keskittyvät etelään – 86 prosenttia sattuu Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan maakunnissa.

Hirvieläimeen törmäämisen vaara on erityisen suuri touko–kesäkuussa, kun eläimet vaihtavat laitumia ja vasovat. Varovaisuuteen on syytä myös syksyllä, kun ne palaavat talvilaitumille, etsivät kumppania ja metsästyskin saa ne liikkeelle. 

Turvallisuutta parannetaan monin keinoin

Hirvieläimistä varoitetaan omalla liikennemerkillään siellä, missä niiden tiedetään liikkuvan ja on sattunut onnettomuuksia. Parina viime vuotena merkkien tarpeellisuuden ja sijainnin ovat tarkastaneet ELY-keskukset yhdessä riistanhoitoyhdistysten kanssa. Merkein varoitettuja teitä on nyt noin 3000 kilometriä, mutta syytä varovaisuuteen on muuallakin.

Tienpitäjä on jatkanut tienvarsien raivaamista, jotta eläimet olisi helpompi havaita. Uusia riista-aitoja sen sijaan on rakennettu vähän, yleensä vain suurten tiehankkeiden yhteydessä.

Hirvieläinonnettomuuksien määrään vaikuttaa eniten eläinkannan koko, jota säädellään metsästyksellä. Hirvien määrä metsissämme onkin vähentynyt koko 2000-luvun.

Tienkäyttäjä suojautuu hirvionnettomuuksilta ennen muuta riittävän pienellä nopeudella. Tienvarsia on syytä tarkkailla herpaantumatta erityisesti vaara-alueilla ja muuallakin pari tuntia auringon laskun jälkeen.  Silmiin saattavat osua hirven valkoiset nilkkasukat tai hämärässä silmät. Usein liikkeellä saattaa olla koko perhe. Täysjarrutus voi estää onnettomuuden ja ainakin lieventää seurauksia. Muita autoilijoita on hyvä varoittaa esim. hätävilkulla, ei kuitenkaan pidempään kuin vaaratilanne vaatii.

Lisätietoja:

liikenneasiantuntija Jorma Helin, 020 637 3512

Betydligt färre älgolyckor

I fjol rapporterades 1304 älgolyckor på våra landsvägar medan det ännu i början av årtusendet inträffade omkring 3000 olyckor per år. Under de senaste tio åren har antalet olyckor stadigt minskat. Nu krävde älgolyckorna för första gången på 40 år inga människoliv – på 2000-talet har i medeltal sju personer omkommit i älgolyckor årligen. Detta framgår av Trafikverkets färska utredning.

I fjol skadades 98 personer i älgolyckor, vilket är det lägsta antalet under detta årtusende och en knapp tredjedel av det högsta antalet, dvs. 373 skadade 2001. Hjort- och rådjursolyckorna har däremot ökat under hela 2000-talet; nu ser även den ökningen ut att ha avstannat. I fjol var antalet sådana olyckor 2733, men året innan rentav 3466. I hjortdjursolyckor skadades 24 personer.

De allvarligaste hjortdjursolyckorna inträffar vid hög hastighet

Av alla älgolyckor inträffar 95 procent på sträckor med hastighetsbegränsningen 80 eller mer. Var tredje olycka inträffar i dagsljus, vilket innebär att det största antalet olyckor sker i skymningen eller då det är mörkt. Älgolyckorna fördelas jämnt mellan de olika delarna av landet i förhållande till trafikmängden. De har ökat i Södra Österbotten, medan de har minskat eller hållits oförändrade annanstans. Hjort- och rådjursolyckorna har koncentrerats till de södra delarna av landet – 86 procent inträffade i Nyland, Egentliga Finland eller Birkaland.

Faran för krockar med hjortdjur är särskilt stor i maj-juni, då djuren byter betesmarker och kalvar. Man bör vara vaksam också på hösten då djuren återvänder till sina vinterbeten, letar efter par och jakten får dem att röra på sig. 

Man försöker förbättra säkerheten på många sätt

Trafikmärken som varnar för hjortdjur finns där det är känt att djuren rör sig och det tidigare inträffat olyckor. Närings- trafik- och miljöcentralerna har i samarbete med viltvårdsföreningarna under ett par års tid kontrollerat att märkena är befogade och rätt utplacerade. Nu omfattas omkring 3000 vägkilometer av varningar, men det finns anledning att iaktta försiktighet också annanstans. 

Väghållaren har fortsatt med att röja vägrenarna så att det ska vara lättare att upptäcka djuren. Nya viltstängsel har det däremot byggts lite av, i allmänhet endast i samband med stora vägprojekt.

Antalet hjortdjursolyckor beror mest på djurbeståndets storlek, som regleras med jakt. Älgarnas antal i våra skogar har minskat under hela 2000-talet.

Väganvändaren kan värja sig för älgolyckor främst genom att hålla en tillräckligt låg hastighet. Det lönar sig att hålla ett öga på vägrenen, särskilt på varningsområdet men också annanstans ett par timmar efter solnedgången. Älgens vita sockor kan avteckna sig eller i mörkret ögonen. Ofta rör sig hela älgfamiljen samtidigt. En tvärbromsning kan hindra en olycka eller åtminstone mildra följderna. Det är bra att varna andra bilister t.ex. genom att blinka med varningsblinken, men inte längre än situationen kräver.

Ytterligare upplysningar:

Trafikexpert Jorma Helin, 020 637 3512

Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. www.liikennvirasto.fi

Trafikverket möjliggör fungerande, effektiva och trygga resor och transporter. www.trafikverket.fi  

Avainsanat: