Hirvivaara maanteillä suurimmillaan syksyllä ja pimeällä
Syksy saa hirvet liikkeelle. Yhä useammin ne eksyvät myös liikenteeseen ollessaan vaikkapa vaihtamassa laidunta, etsimässä kumppania tai väistämässä metsästäjiä. Liikenteellisesti vilkas jakso osuu nyt hämärään tai pimeään aikaan, jolloin myös hirvet liikkuvat. Auton ja hirven kohtaamisuhka lisääntyy huomattavasti, mutta samalla hirvien havaitseminen käy yhä vaikeammaksi.
Hirvien metsästys alkaa lauantaina 25. syyskuuta. Jahdeissa hirviä ajetaan tieltä poispäin, mutta silti ne saattavat ajautua tielle ja näin lisätä onnettomuusriskiä. Usein hirvijahdista varoitetaan tienvarteen pystytetyillä tilapäisillä merkeillä.
Hirvikolareita sattui viime vuonna runsaat 1300, peura- ja kaurisonnettomuuksia lähes 3500. Hirvionnettomuuksien lukumäärä on 2000-luvulla vähentynyt puoleen hirvikannan pienentämisen ja turvallisuustoimien ansiosta. Sen sijaan peura- ja kaurisonnettomuudet ovat lisääntyneet lähes tuhannella vuodessa, syynä on peura- ja kauriskannan kasvu. Pohjois-Suomessa hirvikolareiden määrä on edelleen kasvanut. Siksi kaatolupia on siellä lisätty.
Hirvikolareista 40 prosenttia sattuu syys–marraskuussa. Peura- ja kaurisonnettomuudet keskittyvät maan lounaisosiin ja loka–joulukuulle, jolloin eläimet liikkuvat paljon lisääntymisaikeissa.
Kuljettaja voi välttää hirvionnettomuuden – tienpitäjän keinot vähäisemmät
Autoilijan kannattaa olla erityisen valpas ajaessaan hämärässä tai pimeässä. Vaarallisinta aikaa ovat tunnit juuri ennen auringonnousua ja varsinkin auringonlaskun jälkeen. Hirvien liikkumisalueilla, joista usein kerrotaan tienvarsien merkeillä, on syytä alentaa nopeutta. Siten törmäyksen voi ehkä kokonaan estää tai ainakin seuraukset ovat lievemmät. Lähes kaikki vakavat hirvieläinkolarit sattuvat 80 ja 100 kilometrin nopeusrajoitusalueilla.
Tienvarsia tarkkailemalla hirven voi havaita ajoissa. Kanssamatkustajakin voi auttaa ilmoittamalla selkeästi esim. hirvi oikealta, varoen kuitenkin pelästyttämästä kuljettajaa. Pitkillä valoilla näkee kauemmas ja paremmin.
Tienpitäjän keinoja vähentää hirvivaaraa on hirviaitojen rakentaminen vilkkaimpien ja nopeimpien teiden varsille. Niiden rakentaminen perustuu useimmiten tapahtuneisiin onnettomuuksiin ja metsästäjiltä saatuihin tietoihin. Aitoja on rakennettu kaikkiaan 900 tiekilometrille, tänä vuonnakin kymmeniä kilometrejä lisää. Aidan kohdalla turvallisuus lisääntyy, mutta hirvien reitit siirtyvät usein aidan päihin ja aitaamattomille alueille. Hirviaidan aukot kannattaakin huomioida.
Tienvarsien raivaukset on todettu hyväksi keinoksi lisätä hirvien havaitsemista. Vesakkoja poistamalla vähennetään eläinten houkutusta tulla syömään tien varteen. Kesän aikana monilla alueilla on raivattu tienvarsien puustoa ja pensaikkoa. Myös tievalaistus vähentää hirvionnettomuuksia. Muita tehokkaita keinoja hirvikolarien ehkäisyyn ei sitten tunnetakaan.
Liikenneasiantuntija Jorma Helin, puh. 0206 37 3512
ELY-keskukset, www.ely-keskus.fi, puh. 0206 90300
Avainsanat: