Kilpailutuksella toimivammat joukkoliikennemarkkinat
Linja-autoliikenteen kilpailutukset ovat sujuneet markkinoiden avauduttua kohtalaisen hyvin, osoittaa Liikenneviraston ja 11 kaupunkiseudun teettämä tutkimus. Joukkoliikenteen kilpailutuksia ja markkinoita koskevalla tutkimuksella haluttiin selvittää, miten tarjouskilpailuista ja joukkoliikennemarkkinoista saadaan entistä toimivampia.
Eri hankintatavoista selkein ja tasapuolisin erityisesti liikenteenharjoittajien mielestä oli tällä ensimmäisellä, nyt tutkitulla kilpailutuskierroksella niin sanottu bruttomalli. Siinä lipputulot saa toimivaltainen viranomainen, joka myös suunnittelee liikenteen. Myös muut kokeillut mallit ovat monin paikoin johtaneet hyvään tulokseen, joten niidenkin kokeilemista ja kehittämistä kannattaa jatkaa. Tällaisia ovat esimerkiksi käyttöoikeussopimukset, joilla tarkoitetaan sopimuksia, joissa liikenteenharjoittaja kantaa lipputuloriskin sekä kysyntäkannustemalli/kannusteurakka, joka on yhdistelmä bruttosopimusta ja käyttöoikeussopimusta.
Vaikka kilpailutukset ovat pääosin sujuneet melko hyvin, tuli tällä ensimmäisellä, tutkimuksen kohteena olleella kilpailukierroksella joillekin kilpailutetuille alueille vain niukasti tarjouksia, joillakin taas hintataso kipusi odotettua korkeammalle.
Tutkimus osoitti, että kilpailukohteista pienet ja keskikokoiset kohteet ovat houkutelleet eniten tarjoajia. Myös riittävän pitkä sopimuskausi ja mahdollisuus hieman supistaa liikennettä sopimuskautena osoittautuivat kilpailua edistäviksi tekijöiksi. Huonona puolena on, että ne myös vaikeuttavat liikenteen kehittämistä.
Kalustovaatimusten tulisi tutkimuksen mukaan olla kohtuulliset ja valtakunnallisesti mahdollisimman yhtenäiset. Silloin kun halutaan houkutella markkinoille uusia yrittäjiä, on tärkeää pystyä osoittamaan varikkotila.
Mitä ja miten tutkittiin
Joukkoliikenteen kilpailutuksia ja markkinoita koskevassa tutkimuksessa tarkasteltiin 11 kaupunkiseudun ja kolmen ELY-keskuksen tekemiä joukkoliikenteen kilpailutuksia vuosina 2013–2014. Kilpailutuksen taustalla ovat EU:n palvelusopimusasetus ja joukkoliikennelaki, jotka tulivat voimaan 3.12.2009. Tarkasteltava liikenne on aiemmin järjestetty pääosin siirtymäajan liikennöintisopimuksin. Markkinatarkastelun pääpaino on ollut kilpailtujen markkinoiden tarkastelussa.
Tutkimuksen tilaajat ovat Liikennevirasto, HSL sekä Hämeenlinnan, Joensuun, Jyväskylän, Kouvolan, Lahden, Lappeenrannan, Kuopion, Oulun, Tampereen ja Turun kaupungit.
Tutkimuksessa kartoitettiin kysely- ja aineistotutkimuksen avulla, miten liikennettä on kilpailutettu ja miten kilpailutuksissa on onnistuttu linja-autoliikenteen markkinoiden avauduttua kesästä 2014 lähtien. Saatua tietoa on syvennetty toimivaltaisten viranomaisten, liikenteenharjoittajien ja kalustovalmistajien haastatteluilla. Suosituksiin päädyttiin analysoimalla näitä tietoja ja linja-autoyritysten taloudellista tilaa. Viranomaisten välistä yhteistyötä on syytä lisätä ja kehittää siten, että kilpailutukset porrastetaan ajallisesti ja alueellisesti. Myös yhtenäisiä malliasiakirjoja tarvitaan.
Lisätietoja:
joukkoliikenneasiantuntija Laura Langer, p. 0295 34 3906
Konkurrensutsättning bidrar till en fungerande kollektivtrafikmarknad
Konkurrensutsättningen inom busstrafiken efter att marknaden avreglerades har lyckats relativt bra enligt en undersökning som Trafikverket och 11 stadsregioner låtit göra. Med hjälp av undersökningen om konkurrensutsättning och marknaden inom kollektivtrafiken ville man ta reda på hur anbudsförfarandet och kollektivtrafikmarknaden kunde effektiveras.
Av alla upphandlingssätt anser i synnerhet trafikidkarna att den första, nu undersökta, anbudsomgången enligt den så kallade bruttomodellen är den klaraste och rättvisaste modellen. Enligt den får den behöriga myndigheten, som också planerar trafiken, biljettintäkterna. Också andra modeller som prövats har på många orter visat ett gott resultat, och bör därför ytterligare testas och vidareutvecklas. Exempel på sådana modeller är koncessionsavtal, som är avtal där trafikidkaren bär biljettintäktsrisken, och resandeincitamentsavtal/incitamentsavtal, som är en kombination av bruttomodellen och koncessionsavtalet.
Även om konkurrensutsättningen i huvudsak har fungerat relativt bra, lämnades det i vissa av de konkurrensutsatta områdena under den här första undersökta anbudsomgången bara ett fåtal anbud, och i andra områden igen var prisnivån högre än väntat.
Undersökningen visade att av de konkurrensutsatta områdena lockade små och medelstora objekt flest anbudsgivare. Också en tillräckligt lång avtalsperiod och en minimal risk för minskad trafik under avtalsperioden har varit konkurrensfrämjande faktorer, vilka å andra sidan försvårar utvecklandet av trafiken.
Av undersökningen framgick att materielkraven ska vara rimliga och så enhetliga som möjligt runt om i landet. Det är viktigt att tilldela depåutrymmen för att locka nya trafikidkare till marknaden.
Vad undersöktes och hur?
I undersökningen om konkurrensutsättningen och marknaden inom kollektivtrafiken studerades konkurrensutsättningarna av kollektivtrafiken under åren 2013–2014 i 11 stadsregioner och 3 NTM-centraler. EU:s trafikavtalsförordning och kollektivtrafiklagen, som trädde i kraft 3.12.2009, ligger till grund för konkurrensutsättningen. Trafiken som undersökningen gäller har tidigare huvudsakligen organiserats med trafikeringsavtal för övergångsperioden. I marknadsundersökningen har man fokuserat på de konkurrensutsatta marknaderna.
Undersökningen beställdes av Trafikverket, HRT samt städerna Tavastehus, Joensuu, Jyväskylä, Kouvola, Lahtis, Villmanstrand, Kuopio, Uleåborg, Tammerfors och Åbo.
Med hjälp av enkäter och materialundersökningar studerade man hur trafiken konkurrensutsatts och hur man lyckats med konkurrensutsättningarna sedan busstrafikmarknaden avreglerades sommaren 2014. Den insamlade informationen fördjupades genom att intervjua de behöriga myndigheterna, trafikidkarna och materieltillverkarna. Genom att analysera dessa uppgifter samt bussbolagens ekonomiska läge har man utarbetat rekommendationer. Samarbetet mellan myndigheter behöver ökas och förbättras så att konkurrensutsättningarna fördelas jämnare både tidsmässigt och geografiskt. Enhetliga handlingar bör också utformas.
Ytterligare information:
expert på kollektivtrafik Laura Langer, tfn 0295 34 3906
Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. www.liikennevirasto.fi
Trafikverket möjliggör fungerande, effektiva och trygga resor och transporter. www.trafikverket.fi
www.facebook.com/liikenneverkossa
www.twitter.com/liikennevirasto
Avainsanat: