Liikennevirasto varautuu talveen maanteillä, rautateillä ja merellä

Kahden erityisesti rautatieliikennettä piinanneen talven jälkeen Liikennevirasto varautuu seuraavan talveen muun muassa suunnitelmallisilla kunnossapitotoimilla, vakiintuneilla maanteiden laatuvaatimuksilla, riittävällä määrällä jäänmurtajia ja talvimerenkulun osapuolten saumattomalla yhteistyöllä.

Keskimääräistä kylmemmät kaksi peräkkäistä talvea koettelivat erityisesti rautatieliikennettä. Viime talvi oli rankka myös merellä, mutta maantieliikenteelle se ei tuottanut ongelmia.  Kovat talvet nostivat ongelmakohdat esiin, mutta myös auttoivat pohtimaan ja kehittämään väylänpitäjän talvivalmiuksia.

Lumitöitä tehdään rautateillä aina liikenteen ehdoilla

Talvikaudeksi 2011–2012 Liikennevirasto on suunnitellut useita toimenpiteitä, joiden avulla rautatieliikenteen täsmällisyyttä voidaan parantaa.

Lumityölaatuvaatimukset pidetään jo talvikaudeksi 2010–2011 kiristetyllä tasolla. Lumityöt tehdään aina liikenteen ehdoilla. Liikennevirasto on parantanut lumitöiden organisointia vuosittain. Urakoitsija laatii erilliset, alueelliset lumityösuunnitelmat yhteistyössä Liikenneviraston, liikenteenohjauksen ja rautatieoperaattorin kanssa. Lumityösuunnitelmien tavoitteena on turvata mahdollisimman häiriötön junaliikenne. Laiturialueiden kunnossapidossa töiden ajoituksessa otetaan erityisesti huomioon aikataulujen mukainen matkustajaliikenne.

Rataverkolta on kesällä 2011 poistettu puita, jotka saattavat kaatua tai kallistua radalle tai sähköasemille talvella lumen painosta tai kesällä myrskyn voimasta.

Kiinteät lumiharjat puolestaan parantavat vaihteiden toimintaa ja vähentävät lumitöiden määrää. Viime syksynä lumiharjoja asennettiin 30 ja tänä syksynä lähes 70 kappaletta lisää.

Lumenläjitysalueet pääkaupunkiseudulla talveksi 2011–2012 ovat järjestyksessä, kun Keski-Pasila on edelleen käytössä. Tulevaisuuden ratkaisuja, kuten mahdollista sulatusta, selvitetään ja yhteistyötä tehdään Helsingin kaupungin kanssa. Kaikilla kaupunkiseuduilla Suomessa on varattava myös vastaisuudessa riittävästi lumitiloja.

Helsingin ratapihan nykyinen asetinlaite on iäkäs ja toiminut ajoittain huonosti. Asetinlaitteen sisäosien huoltoa on kehitetty ja laajennettu. Myös virransyötön uusinta on käynnissä. Lisäksi ulkolaiteongelmiin on kiinnitetty kunnossapidon seurannassa erityistä huomiota.

Liikennevirasto, VR Group ja HSL ovat valmistelleet yhdessä talvikauden 2011–2012 tehostamistoimenpiteitä.  Kunnossapitosopimusten laadukas toteutus ja riittävä valvonta ovat keskeisiä talvikunnossapidon kehityskohteita. Liikennevirasto on lisännyt kunnossapitosopimuksiin kannustinjärjestelmän lisäksi myös sopimussakon, jotta kunnossapidon turvallisuus, laatu ja oikea-aikaisuus voidaan varmistaa entistä paremmin. Lumitöissä sopimussakkoja voidaan antaa esimerkiksi sellaisissa junaliikenteen myöhästymistapauksissa tai toiminnan laatupoikkeamatapauksissa, jotka johtuvat kunnossapidon puutteista.

Tienkäyttäjän apuna ajantasainen kelitieto ja kunnossapitotoimet

Maanteillä talvikauteen valmistaudutaan pääosin vakiintunein laatuvaatimuksin ja menettelyin. Edelliset poikkeuksellisen lumiset talvet maan eteläosissa ja erittäin kylmä sää eivät tuottaneet suurempia ongelmia kunnossapidolle tai liikenteelle – keski- ja pohjoisosissa ne ovat olleet tienpitäjälle jopa normaaleja helpompia. Haasteellisempia ovatkin yleensä lauhat talvikelit: kostea nuoskalumi on tarttuvaa ja liukasta, ja nollakelit jäätävät usein tiepinnan. Pääteillä auttaa suolaus, mutta alemmalla tiestöllä, jolla vallitsee yleensä niin sanottu talvikeli, lauhat säät liukastavat tien lumipolannepinnan.

Tienkäyttäjän kelipalvelua on kehitetty parantamalla kelitilanteen ja -ennusteiden tarkkuutta ja havainnollisuutta. Talvikautena toimiva keliennuste on osa Liikenneviraston tienkäyttäjille tarjoamaa ajantasaista liikennetietokokonaisuutta. Keliennuste näyttää eri tiejaksojen tiesään ja ennustaa sen kehittymistä seuraavien 2–12 tunnin aikana. Tiesäätietojen avulla parannetaan liikenteen turvallisuutta ja ennakoitavuutta.

Liikenneviraston ajantasainen liikennetieto kertoo keliennusteen lisäksi tieliikenteen häiriöt, käynnissä olevat tietyöt, tiesään ja talvella jäätiet sekä näyttää koko maan kelikamerat.

Alemman tieverkon kuntoon pientä parannusta

Pari vuotta sitten tehdyt muutokset muun muassa yöajan kunnossapidon laatuvaatimuksiin parantavat hiukan alemman tieverkon ajo-olosuhteita. Uusia vaatimuksia on otettu käyttöön alemmalla tieverkolla asteittain alueurakoiden uudelleen kilpailuttamisen yhteydessä, tänä syksynä 13 urakan alueella.

Operatiivisesti talvikunnossapidosta vastaavat alueurakoitsijat niiden laatuvaatimusten pohjalta, jotka tienpitäjä eli Liikennevirasto ja alueelliset ELY-keskukset asettavat. Käytännön työt tekevät suurelta osin alueurakoitsijoiden aliurakoitsijat. Talveen varautumisessa tärkeässä roolissa ovat ennen talvea käytävät aloituspalaverit toisaalta urakoitsijoiden ja aliurakoitsijoiden välillä ja toisaalta tilaajan ja alueurakoitsijan välillä. Hektinen työ edellyttää toimintamallien ennakoivaa kirkastamista ja hiomista. Tämä on merkittävä osa laadunvarmistusta.

Tiestöllä keli vaihtelee säiden muuttuessa, koska kunnossapitotoimet vievät aina tietyn ajan. Normaalit säänvaihtelut synnyttävät hetkellisesti huonoakin keliä, ja tienkäyttäjien on siihen aina varauduttava. Tiestö on kuitenkin kulkukelpoinen. Poikkeuksellisissa säätilanteissa, kuten voimakkaiden ja alueellisesti laajojen lumipyryjen sekä laaja-alaisten alijäähtyneiden sateiden aikana kunnossapitokalusto ei aina riitä pitämään teitä kulkukelpoisina, jolloin liikenteeseen voi tulla hetkellisiä häiriöitä. Kunnossapitokalustoa ei ole kustannustehokasta mitoittaa harvinaisten luonnonilmiöiden varalle.

Talvimerenkulku vaatii usean tahon saumatonta yhteistyötä

Meriliikenteessä on analysoitu käyttäjien viime talven kokemukset, ja liikenteen päivittäiseen sujuvuudesta tiedottamiseen panostetaan tulevana talvena entistä enemmän. Liikennevirasto varautuu normaaliin talveen, mutta tarpeen mukaan käytössä ovat myös ruotsalainen murtaja Oden sekä Alfons Håkansin Zeus.

Viime talvi yllätti ankaruudellaan ja aikaisuudellaan rahtaajat Perämerellä ja Selkämerellä. Liikennerajoituksia satamiin asetetaan jääpeitteen paksuuden mukaan lähes samoilla periaatteilla kuin edellisinäkin talvina, mutta tulevan talven tarkempi ennustaminen onnistuu vasta tammikuun puolen välin jälkeen.

Liikennerajoituksilla varmistetaan ensisijaisesti alusturvallisuus. Suomen ja Ruotsin asettamilla rajoituksilla lisätään myös liikenteen sujuvuutta. Odotusajat pienenevät, jos alukset selviävät jääkentässä pidemmälle ilman jäänmurtajan apua ja jäänmurtajat avustavat vain pahimpien jääesteiden yli.

Liikennevirasto on painottanut teollisuuden rahtaajille sekä hyvien jäissä kulkevien alusten että suurempien talvivarastojen merkitystä. Yhdessä TraFin kanssa kiinnitetään erityistä huomiota aluksiin, joiden eteneminen jäissä ei vastaa niiden jääluokan mukaista suorituskykyä.

Jäänmurto on monen osapuolen yhteispeli: niin satamien, varustamojen, teollisuuden, rahtaajien kuin murtajien, luotsien ja VTS-keskuksien. Vain päivittäinen yhteydenpito ja jatkuva hereillä olo talven ankarimpina päivinä varmistavat Suomen ulkomaankaupan sujumisen.

Liikenneviraston vaatimus palveluntuottajilleen on, ettei alusten keskimääräinen odotusaika saisi ylittää 3,5 tuntia. Viime talven ankaruus Perämerellä ja Selkämerellä kuitenkin kasvatti odotusaikoja, ja turvallisuussyistä jäänmurtoavustus jouduttiin jopa välillä keskeyttämään myrskyjen takia.

Talvimyrskyissä alukset pyritään ohjaamaan alueelle, jossa ei ole vaaraa ajautua karikkoon, ja murtajat varmistavat, etteivät ne joudu jäiden puristuksiin. Vahinkoa voi tulla esimerkiksi potkureille ja peräsimille, jolloin alus onkin äkkiä merikelvoton ja kustannukset kaikille osapuolille moninkertaistuvat.

Kustannukset vaihtelevat talven ankaruuden mukaan

Maantieverkon talvihoidon kustannukset ovat noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Urakat ovat 4–7-vuotisia laatuvastuu-urakoita. Teiden kunnossapito kokonaisuudessaan maksaa noin 415 miljoonaa euroa.

Rautateillä talvikunnossapidon kustannukset ovat keskimäärin noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Viime talvena lisärahoitusta lumi- ja routatöihin tarvittiin yhteensä noin 10 miljoonaa euroa. Tulevaa talvea varten Liikennevirasto on varautunut jopa samansuuruiseen lisärahoitukseen.

Liikennevirasto on sopimusneuvotteluissa kiinnittänyt erityistä huomiota jäänmurron kustannusten pienentämiseen. Korkeat kustannukset vaikuttavat suoraan kilpailukykyymme maailman markkinoilla. Jäänmurron kustannukset ovat niin sanottuna normaalitalvena 35 miljoonaa euroa. Viime talven kustannukset (rannikon jäänmurto, hinaajat ja Saimaan jäänmurto) olivat yhteensä noin 45 miljoonaa euroa, josta polttoaineiden osuus oli 13 miljoonaa euroa.

Lisätietoja:
kunnossapitoyksikön päällikkö Matti Levomäki, rautatiet, p. 020 637 3893
teiden kunnossapidon asiantuntija Olli Penttinen, p. 020 637 3582
talvimerenkulkuyksikön päällikkö Jarkko Toivola, p. 020 637 3327
www.liikennevirasto.fi/talvihoito.

Trafikverket förbereder sig för vintern på landsvägarna, järnvägarna och till sjöss

Efter två svåra vintrar som särskilt stört järnvägstrafiken förbereder sig Trafikverket för nästa vinter genom systematiska underhållsåtgärder, vedertagna kvalitetskrav för landsvägarna, ett tillräckligt antal isbrytare och ett smidigt samarbete mellan de olika aktörerna inom vintersjöfarten.

De två senaste vintrarna som var kallare än medeltalet orsakade störningar särskilt på järnvägarna. Förra vintern var svår också för vintersjöfarten medan landsvägstrafiken löpte normalt. De stränga vintrarna lyfte fram problemen, och bidrog också till att man började tänka igenom och utveckla väg-, ban- och farledshållarnas vinterberedskap.

Snöröjningen på järnvägarna utförs alltid på trafikens villkor

Trafikverket har planerat flera åtgärder inför vintersäsongen 2011–2012, med hjälp av vilka punktligheten inom järnvägstrafiken kan förbättras.

Kvalitetskriterierna för snöröjningen skärptes redan inför vintersäsongen 2010–2011. Snöröjningen utförs alltid på trafikens villkor. Trafikverket har årligen förbättrat organiserandet av snöröjningen. Entreprenören upprättar särskilda, regionala snöröjningsplaner i samarbete med Trafikverkets trafikstyrningsavdelning och järnvägsoperatören. Ändamålet med snöröjningsplanerna är att trygga en så störningsfri järnvägstrafik som möjligt. Då det gäller tidsplaneringen av underhållet på plattformsområdet tar man hänsyn speciellt till den tidtabellsenliga passagerartrafiken.  Under sommaren 2011 har man avlägsnat sådana träd i bannätet som eventuellt kunde falla eller börja luta över banan eller kraftcentralerna p.g.a. snöns tyngd eller kraftiga stormar.

De fast installerade snöborstarna förbättrar växlarnas funktion och minskar behovet av snöröjning. Förra hösten installerades 30 borstar och i höst installeras 70 stycken till.

Huvudstadsområdets snötippningsområden för vintern 2011–2012 är i ordning, då Mellersta Böle fortfarande är i bruk. Framtida lösningar, såsom eventuellt snösmältning, utreds i samarbete med Helsingfors stad.  I Finland måste alla stadsregioner också i framtiden reservera tillräckligt med snötippningsområden.

Det nuvarande ställverket på Helsingfors bangård är ålderstiget och har tidvis fungerat undermåligt.  Servicen av ställverkets inre delar har utvecklats och utvidgats. Man håller också på att förnya elförsörjningen. Därtill har man fäst särskild uppmärksamhet vid problemen med anordningarna i det fria.

Trafikverket, VR Group och HRT har tillsammans berett effektiverade åtgärder inför vintersäsongen 2011–2012.  Centrala utvecklingsobjekt inom vinterunderhållet är att få till stånd en tillräckligt hög standard för genomförandet och uppföljningen av underhållsavtalen. Trafikverket har inte bara försett underhållsavtalen med ett bonussystem utan också med ett sanktionssystem med avtalsvite, för att trygga att underhållet uppfyller kriterierna för säkerhet, kvalitet och rättidighet bättre än tidigare.  Inom snöröjningen kan avtalsvite utdömas t.ex. i sådana fall av förseningar inom tågtrafiken eller i fråga om kvalitetstoleransen som berott på brister i underhållet.

Information om väglaget och underhållsåtgärderna nyttar trafikanterna

På landsvägarna förbereder man sig inför vintersäsongen huvudsakligen enligt vedertagna kvalitetskriterier och verksamhetsmodeller. De föregående exceptionellt snörika vintrarna i landets södra delar och det mycket kalla vädret orsakade inga större problem för underhållet eller trafiken på vägarna – i landets mellersta och nordliga delar var läget t.o.m. lite lättare än normalt för väghållarna. Större problem för väglaget orsakas i allmänhet av ett milt vinterväder då blötsnön fastnar och orsakar halka; nollgradigt före leder ofta till att vägytan fryser till. På huvudvägarna hjälper saltning, medan milt väder i vägnätet av lägre klass, där ett s.k. vinterföre råder, leder till att en isbeläggning av vägytan uppstår.

Väglagstjänsten för trafikanterna har utvecklats genom att förbättra informationen om väglaget och väglagsprognosernas åskådlighet  Väglagsprognoserna vintertid är en del av den realtida trafikinformationshelhet som Trafikverket erbjuder trafikanterna. Väglagsprognosen visar vägvädersituationen på olika vägavsnitt och hur den förändras under de kommande 2–12 timmarna. Vägväderinformationen förbättrar trafiksäkerheten och förutsägbarheten.

Trafikverkets realtida trafikinformation informerar därtill om trafikstörningar, pågående vägarbeten, vägvädret och på vintern om isvägarna samt visar väglagskamerorna i hela landet.

Små förbättringar i vägnätet av lägre klass

Ändringarna som gjordes för några år sedan bl.a. i kvalitetskriterierna för vägunderhållet som utförs nattetid förbättrar i någon mån trafikförhållandena i vägnätet av lägre klass. Där har man stegvis tagit i bruk nya kriterier i samband med att områdesentreprenaderna på nytt konkurrensutsätts, i höst på 13 entreprenadområden.

Områdesentreprenörerna ansvarar för vinterunderhållet enligt de kriterier som väghållaren, d.v.s. Trafikverket och de regionala NTM-centralerna uppställt. Det praktiska arbetet utförs till största delen av områdesentreprenörernas underentreprenörer. De inledande mötena mellan å ena sidan entreprenörerna och underentreprenörerna och å andra sidan mellan beställaren och områdesentreprenören spelar en viktig roll då man före vintern förbereder sig för vintersäsongen. Det hektiska arbetet kräver att verksamhetsmodellerna klarlagts och finslipats i förväg. Detta utgör en viktig del av kvalitetssäkringen.

Väglaget på vägnätet ändras då vädret växlar, eftersom alla underhållsåtgärder tar sin tid.  Även normala växlingar i vädret kan tillfälligtvis orsaka ett dåligt väglag och trafikanterna bör alltid vara beredda på det. Vägnätet är ändå framkomligt. I exceptionella vädersituationer, såsom t.ex. kraftiga snöstormar eller underkylt regn på ett vidsträckt område, räcker inte underhållsutrustningen till för att hålla vägarna i trafikerbart skick, vilket kan leda till tillfälliga trafikstörningar. Det lönar sig inte att dimensionera underhållsutrustningen enligt sällsynta naturfenomen.

Vintersjöfarten kräver ett smidigt samarbete mellan de olika aktörerna

Inom sjöfarten har man analyserat användarnas erfarenheter från förra vintern och man kommer nästa vinter att satsa ännu mer än tidigare på att informera om hur trafiken dagligen löper. Inom Trafikverket förbereder man sig på en normal vinter men vid behov kan också den svenska isbrytaren Oden samt rederiet Alfons Håkans Zeus sättas in.

Förra vintern som var sträng och kom tidigt överraskade befraktarna i Bottenviken och Bottenhavet.  Trafikrestriktioner fastställs för hamnarna i enlighet med istäckets tjocklek enligt nästan samma kriterier som under tidigare vintrar, men man kan inte desto noggrannare förutse hurudan vintern kommer att bli före mitten av januari.

Med hjälp av trafikrestriktionerna vill man i första hand garantera sjösäkerheten men de av Finland och Sverige utfärdade trafikrestriktionerna underlättar också en smidig sjötrafik. Väntetiderna minskar om fartygen klarar sig bättre en längre tid utan isbrytarassistans och isbrytarna bara behöver hjälpa fartygen över de värsta ishindren. Trafikverket har betonat både för industrins befraktare och för de isgående fartygen, som lätt kan röra sig under isförhållanden, hur viktigt det är att fartygen har tillräckliga vinterreserver. Tillsammans med Trafi fäster man särskild uppmärksamhet vid fartyg vilkas isgångsförmåga inte motsvarar deras isklass.

Isbrytningen är ett samarbete mellan flera aktörer, såväl med hamnarna, rederierna, industrin, befraktarna som med isbrytarna, lotsarna och VTS-centralerna. Daglig kommunikation och ständig vaksamhet krävs under de strängaste vinterdagarna för att Finlands utrikes handelssjöfart ska löpa smidigt.

Trafikverkets krav på tjänsteleverantörerna är att fartygens genomsnittliga väntetid inte borde överstiga 3,5 timmar. Under fjolårets stränga vinter blev väntetiderna ändå längre i Bottenviken och Bottenhavet och tidvis måste man t.o.m. avbryta isbrytarassistansen av säkerhetsskäl p.g.a. stormar.

Under vinterstormar strävar man efter att dirigera fartygen till ett område där de inte finns risk för grundstötning och isbrytarna säkerställer att fartygen inte utsätts för ispress. Skador kan uppkomma t.ex. på propellrar och roder varvid fartyget snabbt blir sjöodugligt och kostnaderna kan stiga mångfalt för alla parter.

Kostnaderna varierar enligt hur sträng vintern blir

Kostnaderna för landsvägsnätets vinterunderhåll är omkring 100 miljoner euro per år. Entreprenaderna med kvalitetsansvar sträcker sig över  4–7 år. Vägunderhållet i sin helhet uppgår till omkring 415 miljoner euro.

Kostnaderna för vinterunderhållet på järnvägarna är i genomsnitt omkring 20 miljoner euro per år. Förra vintern uppgick tilläggsfinansieringen för snöröjning och tjälskador till totalt omkring 10 miljoner euro. Inför den kommande vintern har Trafikverket berett sig på en lika stor tilläggsfinansiering.

I sina avtalsförhandlingar har Trafikverket speciellt fäst uppmärksamhet vid att minska isbrytningskostnaderna. De höga kostnaderna påverkar direkt vår konkurrenskraft på världsmarknaden. Kostnaderna för isbrytningen uppgår under en s.k. normal vinter till 35 miljoner euro. Förra vintern uppgick kostnaderna till omkring 45 miljoner euro, varav bränslekostnaderna utgjorde omkring 13 miljoner euro.

Ytterligare information:
Chef för drift och underhåll/järnvägar Matti Levomäki,  tfn 020 637 389
Vägunderhållsexpert Olli Penttinen, tfn 020 637 3582
Chef för vintersjöfartsenheten Jarkko Toivola, tfn 020 637 3327.

Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. www.liikennevirasto.fi.

Trafikverket möjliggör fungerande, effektiva och trygga resor och transporter. www.trafikverket.fi

Avainsanat: