Liikenneviraston tavoitteena sujuva ja turvallinen talviliikenne maanteillä, kiskoilla ja merellä
Liikennevirasto varautuu talveen väylillä muun muassa suunnitelmallisella kunnossapidolla, urakoitsijoiden laadunvalvonnalla ja riittävällä määrällä jäänmurtajia. Lisäksi tarvitaan tienkäyttäjän ja kunnossapitäjän yhteispeliä.
Väylänpidon talvivalmiuksien kehittämistä ovat osaltaan auttaneet aiemmat, keskimääräistä kylmemmät talvet, jotka välillä koettelivat liikennettä ankarastikin. Viime talvi kuitenkin oli sään ja liikenteen kannalta suhteellisen normaali.
Rautateillä varauduttu suuriinkin lumimääriin
Liikennevirasto on suunnitellut useita toimenpiteitä, joiden avulla rautatieliikenteen täsmällisyyttä on parannettu. Lumitöiden organisointia on kehitetty, kaatumavaarassa olevia puita poistettu ja vaihteisiin asennettu lumiharjoja. Suuriinkin lumimääriin on varauduttu, samoin rautatieliikenteen kannalta keskeisen Helsingin iäkkään asetinlaitteen ongelmiin niin hyvin kuin se on mahdollista.
Liikennevirasto on parantanut lumitöiden organisointia vuosittain. Urakoitsijat laativat erilliset, alueelliset lumityösuunnitelmat yhteistyössä Liikenneviraston, liikenteenohjauksen ja rautatieoperaattorin kanssa. Lumityösuunnitelmien tavoitteena on turvata mahdollisimman häiriötön junaliikenne. Laiturialueiden kunnossapidossa töiden ajoituksessa otetaan erityisesti huomioon aikataulujen mukainen matkustajaliikenne. Lumityön laatuvaatimukset pidetään jo aiemmiksi talvikausiksi kiristetyllä tasolla, ja työt tehdään aina liikenteen ehdoilla.
Liikenneviraston yhteistyökumppanit rautateiden talvikunnossapidossa ovat urakoitsijat, VR Group ja HSL.
Talviliikenne onnistuu tienkäyttäjän ja tienpitäjän yhteispelillä
Maanteillä talvikauteen valmistaudutaan vakiintunein laatuvaatimuksin ja menettelyin. Väylänpidon niukka rahoitustilanne ei vaikuta liikenneväylien talvikunnossapitoon.
Alueurakoitsijat vastaavat talvikunnossapidosta niiden laatuvaatimusten pohjalta, jotka tienpitäjä eli Liikennevirasto ja alueelliset ELY-keskukset asettavat.
Talviliikenteen onnistuminen maanteillä on tienkäyttäjien ja tienpitäjän yhteinen asia. Talvikelit vaativat jokaiselta kuljettajalta ennakointia talveen valmistautuessa, yksittäistä matkaa suunnitellessa ja ennen kaikkea liikenteessä. Säiden vaihtelun myötä myös huonot kelit lisääntyvät. Jokainen auraus tai muu kunnossapitotehtävä ottaa aina oman aikansa.
Liikennevirasto tiedottaa poikkeuksellisista keliolosuhteista mm. vaihtuvilla tienvarren opasteilla, www-sivuillaan sekä radioiden ja navigaattoreiden kautta liikennetiedotteilla. Akuuteissa liikenneongelmissa palvelee Tienkäyttäjän linja, p. 0200 2100. Talvikunnossapidosta, tienpidosta ja liikenteestä palautetta voi antaa Liikenteen asiakaspalveluun.
Talveen varaudutaan yhdeksällä jäänmurtajalla
Liikennevirasto varautuu normaaliin talveen merillä. Käytössä on viisi perinteistä ja kaksi monitoimimurtajaa. Liikennerajoituksia asetetaan satamiin jääpeitteen paksuuden mukaan samoilla periaatteilla kuin aiempina talvina. Talven ankaruutta voidaan ennustaa vasta tammikuussa. Satamien liikennerajoituksilla varmistetaan ensisijaisesti alusliikenteen turvallisuus.
Talvimerenkulku on monen osapuolen yhteispeliä: satamien, varustamojen, teollisuuden, rahtaajien, murtajien, luotsien ja VTS-keskusten.
Liikenneviraston asettama tavoite palveluntuottajilleen on, ettei alusten keskimääräinen odotusaika saisi ylittää 3,5 tuntia. Viime talvena tämä tavoite täyttyi hyvin: keskimääräinen odotusaika odottamaan joutuneilla oli 3,31 tuntia.
Eniten euroja teiden talvikunnossapitoon
Teiden kunnossapito kokonaisuudessaan maksaa noin 415 miljoonaa euroa, josta talvihoidon osuus on noin 100 miljoonaa euroa. Urakat ovat 4–7-vuotisia laatuvastuu-urakoita.
Rautateillä talvikunnossapidon vuosikustannukset ovat talvesta riippuen noin 20–30 miljoonaa euroa. Summa koostuu varsinaisista talven lumitöistä ja roudan keväisin aiheuttamista lisätöistä.
Korkeat talvimerenkulun kustannukset vaikuttavat suoraan kansainväliseen kilpailukykyymme. Liikennevirasto pyrkii yhteistyöllä Ruotsin Merenkulkulaitoksen kanssa minimoimaan jäänmurron kustannuksia. Näin myös varmistetaan turvallinen ja palveluvelvoitteen täyttävä avustustoiminta. Jäänmurron kustannukset vaihtelevat noin 40–60 miljoonaan, josta Saimaan osuus on noin miljoona. Viime talven kustannukset (jäänmurto ja hinaajat) olivat noin 54 miljoonaa euroa – polttoaineiden osuus nousi nyt 11,5 miljoonaan euroon.
Lisätietoja:
Yksikön päällikkö Matti Levomäki, ratojen kunnossapito, p. 029 534 3893
Kunnossapidon kehittämisyksikön päällikkö Tuovi Päiviö, teiden kunnossapito, p. 029 534 3594
Yksikön päällikkö Jarkko Toivola, talvimerenkulku, p. 029 534 3327
Tienkäyttäjää palvelevat:
Tienkäyttäjän linja, p. 0200 2100.
Liikenteen asiakaspalvelu, p. 0206 90300, liikenteen.asiakaspalvelu@ely-keskus.fi
Trafikverkets målsättning är en smidig och trygg vintertrafik på landsvägarna, järnvägarna och till sjöss
Trafikverket förbereder sig inför den kommande vintern på trafiklederna bl.a. genom systematiska underhållsåtgärder, kvalitetskontroller av entreprenörerna och ett tillräckligt antal isbrytare. Dessutom krävs det samspel mellan trafikanterna och drifts - och underhållsentreprenörerna.
De föregående vintrarna var kallare än genomsnittet, vilket tidvis var påfrestande för trafiken, men det svåra läget bidrog också till att vinterberedskapen inom trafikledshållningen utvecklades. Förra vintern var ändå relativt normal, sett ur väder- och trafikperspektiv.
På järnvägarna förbereder man sig på stora snömängder
Trafikverket har planerat flera åtgärder med hjälp av vilka punktligheten inom järnvägstrafiken kan förbättras. Man har utvecklat organiseringen av snöröjningen, avlägsnat sådana träd som riskerar att falla över banan och installerat snöborstar i växlarna. Man har också förberett sig på stora snömängder, och så gott det går på att motverka eventuella problem som det ålderstigna ställverket i Helsingfors kan åsamka.
Trafikverket har årligen förbättrat organiseringen av snöröjningen. Entreprenörerna upprättar särskilda, regionala snöröjningsplaner i samarbete med Trafikverket, trafikstyrningen och järnvägsoperatören. Ändamålet med snöröjningsplanerna är att trygga en så störningsfri tågtrafik som möjligt. Då det gäller tidsplaneringen av underhållet på plattformsområdet tar man särskilt hänsyn till den tidtabellsenliga passagerartrafiken. Kvalitetskriterierna för snöröjningen hålls på samma skärpta nivå som under föregående vintrar och arbetet utförs alltid på trafikens villkor.
Trafikverkets samarbetspartner inom järnvägarnas vinterunderhåll är entreprenörerna, VR Group och HRT.
Trafiken vintertid löper genom ett bra samspel mellan trafikanterna och väghållarna
På landsvägarna förbereder man sig inför vintersäsongen med hjälp av vedertagna kvalitetskriterier och verksamhetsmodeller. Trafikledshållningens knappa finansiering påverkar inte vinterunderhållet på trafiklederna.
Områdesentreprenörerna ansvarar för vinterunderhållet enligt de kvalitetskriterier som väghållaren, d.v.s. Trafikverket och de regionala NTM-centralerna uppställt.
Både trafikanterna och väghållaren bidrar till att landsvägstrafiken löper smidigt vintertid. Väglaget vintertid kräver förutseende av trafikanterna: då man vidtar förberedelserna inför vintersäsongen, då man planerar en enskild resa och framför allt i trafiken. Växlande väderförhållanden innebär ökat dåligt väglag. Varje plogning och underhållsåtgärd kräver sin tid.
Trafikverket informerar om exceptionellt väglag bl.a med omställbara vägmärken, på sina webbsidor samt genom trafikmeddelanden via radio och navigatorer. Vid akuta trafikproblem hjälper Vägtrafikantlinjen, tfn 0200 2100. Man kan ge respons angående vinterunderhållet, väghållningen och trafiken till Trafikens kundservice.
Man förbereder sig för vintern med nio isbrytare
Trafikverket förbereder sig på en normal vinter till sjöss. Fem konventionella isbrytare och två kombiisbrytare är i användning. Trafikrestriktionerna för hamnarna utfärdas i enlighet med istäckets tjocklek, utgående från samma kriterier som under tidigare vintrar. Först i januari kan man förutse hur pass sträng vintern blir. Hamnarnas trafikrestriktioner tjänar främst syftet att trygga säkerheten inom fartygstrafiken.
Vintersjöfarten är ett samarbete mellan flera aktörer, såväl med hamnarna, rederierna, industrin, befraktarna som med isbrytarna, lotsarna och VTS-centralerna.
För sina tjänsteproducenter har Trafikverket uppställt målet att fartygens väntetid i medeltal inte borde överstiga 3,5 timmar. Förra vintern uppnådde man väl detta mål: den genomsnittliga väntetiden var 3,31 timmar.
De största anslagen går till vägarnas vinterunderhåll
Totalt kostar driften och underhållet av vägarna omkring 415 miljoner euro, varav vinterunderhållets andel är cirka 100 miljoner euro. Entreprenaderna med kvalitetsansvar omfattar 4–7 år.
Kostnaderna för järnvägarnas vinterunderhåll uppgår, beroende på hurudan vintern blir, till omkring 20–30 miljoner euro per år. Summan består av de egentliga snöröjningsarbetena och de tilläggsarbeten som tjällossningen orsakar på våren.
Vintersjöfartens höga kostnader påverkar direkt vår internationella konkurrenskraft. Trafikverket strävar efter att tillsammans med Sjöfartsverket i Sverige minimera kostnaderna för isbrytningen. På så sätt tryggar man också en säker assistansverksamhet som uppfyller tjänsteåliggandet. Kostnaderna för isbrytningen varierar mellan 40 och 60 miljoner euro, varav isbrytningen i Saimen utgör omkring en miljon euro. I vintras uppgick kostnaderna (isbrytning och bogserbåtar) till cirka 54 miljoner euro – bränslets andel steg nu till 11,5 miljoner euro.
Ytterligare information:
Matti Levomäki, banunderhåll, tfn 029 534 3893
Tuovi Päiviö, vägunderhåll, tfn 029 534 3594
Jarkko Toivola, vintersjöfart, tfn 029 534 3327
Vägtrafikantlinjen, tfn 0200 2100.
Trafikens kundservice, tfn 0206 90300, trafikens.kundservice@ely-centralen.fi
Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. www.liikennevirasto.fi
Trafikverket möjliggör fungerande, effektiva och trygga resor och transporter. www.trafikverket.fi
Avainsanat: