Selvitykset osoittavat Pisara-radan hyödyt
Pisara-radan laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia on arvioitu kahdessa erillisessä selvityksessä. Selvitysten tulokset vahvistavat aiempien arviointien päätelmiä: Pisara-rata on yhteiskunnan kannalta järkevä investointi.
Ensimmäinen selvityksistä kuvaa Pisara-radan laajempien vaikutusten syy-seuraussuhteet ja esittää määrällisiä arvioita sen vaikutuksista taloudelliseen kasvuun, yritysten sijoittumiseen ja toimintaan, maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen, kotitalouksiin ja asumiseen sekä julkistalouteen. Toinen selvityksistä arvioi hankkeen aluetaloudellisia vaikutuksia Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa kehitetyllä yleisen tasapainon RegFinDyn-aluemallilla. Molempien selvitysten lähtökohtana ovat hankkeen yleissuunnittelun yhteydessä vuonna 2011 selvitetyt hankkeen suorat vaikutukset.
Pisara-rata tehostaa liikenneverkkoa
Ensimmäisen selvityksen mukaan Pisara-radan keskeinen hyöty on raideliikenteen verkoston vahvistuminen ja saavutettavuuden paraneminen pääkaupunkiseudun ratojen varsilla ja erityisesti Helsingin niemellä. Huomattava osa hankkeen hyödyistä kapitalisoituu ydinkeskustan, Hakaniemen, Töölön ja Pasilan seutujen toimitilojen ja asuntojen arvoon.
Saavutettavuusmuutosten merkitys on suuri, koska hankkeen vaikutukset syntyvät tiiviissä kaupunkirakenteessa, jossa on jo lähtökohtaisesti suuret matkustajavirrat, paljon yritystoimintaa ja kysyntää maankäytön lisäämiselle. Pisara-radan asemien vaikutusalueiden maanarvon nousee. Sitä voidaan hyödyntää kaavoituksen ja siihen liittyvien tontinluovutusten sekä kaavoitus- ja maankäyttömaksujen kautta esimerkiksi Pisara-radan investoinnin rahoitukseen.
Pisara-rata vaikuttaa koko pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmään, koska se mahdollistaa aikaisempaa monipuolisempien yhteyksien kehittämisen paitsi raideliikenteen sisällä, myös raide-, bussi- ja henkilöautoliikenteen välillä.
Aluetaloudellisten kriteerit puoltavat Pisara-radan toteuttamista
Toisen selvityksen mukaan hankkeen rakentamisvaihe tukee Suomen kansantalouden ja Helsingin seutukunnan taloudellista kasvua, tulonmuodostusta, yksityistä ja julkista kulutusta sekä kokonaisinvestointeja. Rakentamisvaihetta seuraavalla Pisaran ensimmäisen kolmen vuosikymmenen käyttövaiheella on niin ikään positiivinen vaikutus Suomen kansantalouden ja Helsingin seutukunnan bruttokansantuotteeseen ja työllisyyteen. Helsingin seutukuntaan tehtynä Pisara-investointi on kansantaloudelle keskimäärin noin 13 prosenttia vaikuttavampi, kuin vastaavan suuruinen muualle maahan tehty infrastruktuuri-investointi.
Pisaran työllisyysvaikutukset ovat myönteisiä. Hankkeen rakentamisvaiheen aikana Suomeen syntyy yhteensä 3 669 uutta henkilötyövuotta, joista 1 500 Helsingin seutukuntaan. Valtaosa uusista henkilötyövuosista tulee rakentamiseen ja metalliteollisuuteen. Pisaran käyttövaiheen vaikutus Suomen työllisyyteen on 2 559 henkilötyövuotta. Helsingin seutukunnan osuus tästä on 2 014 henkilötyövuotta.
Suomen bruttokansantuote kasvaa Pisaran rakentamisvaiheen myötä yhteensä 475,9 miljoonalla eurolla. Tästä Helsingin seutukunnan osuus on 145,4 miljoonaa euroa. Pisaran käyttövaihe tukee Suomen taloutta yhteensä 433,1 miljoonalla eurolla. Tästä Helsingin seutukunnan osuus on 233,9 miljoonaa euroa. Tämä on Helsingin seutukunnalle selvästi suurempi kuin vastaava rakentamisvaiheen vaikutus.
Lisätietoja
liikenne-ekonomisti Anton Goebel
p. 020 637 3904
anton.goebel@liikennevirasto.fi
ylijohtaja Kari Ruohonen
p. 020 637 3831
kari.ruohonen@liikennevirasto.fi
Pisara-radan laajemmat yhteiskunnalliset vaikutukset -julkaisu:
http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lts_2012-11_pisara-radan_laajemmat_web.pdf
Pisara-rata on Helsingin keskustan alittava ratayhteys, jolle tulee kolme asemaa: Hakaniemi, Keskusta ja Töölö. Pisaran yleissuunnitelma on hyväksytty maaliskuussa 2012. Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen Pisara-radan toteuttamisesta.
Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. www.liikennevirasto.fi.
Avainsanat: