Talouden epävarmuus heijastui kuljetuksiin

Maailmantalouden epävarmuus näkyi viime vuonna selvimmin ulkomaan merikuljetuksissa, mutta myös maakuljetuksissa. Meriliikenteen tavarakuljetukset ovat kuitenkin elpyneet parin vuoden takaisesta notkahduksesta. Myös maantieliikenne lisääntyi hieman, silti pääteiden raskaan liikenteen kasvu hidastui lähelle nollaa loppuvuonna 2011. Rautatiekuljetukset sen sijaan vähenivät.

Tavaroiden kuljetukset ovat sidoksissa talouden kehitykseen, mutta talouden muutokset heijastuvat hieman eri tavoin eri liikennemuotoihin. Selvimmin ja nopeimmin muutokset näkyvät meriliikenteessä, jossa ulkomaan kuljetusten osuus on yli 90 prosenttia. Rautatiekuljetuksista sen sijaan valtaosa, lähes 70 prosenttia on kotimaan liikennettä. Maailmantalouden epävarmuuden takia liikenteen kehityksen ennustaminen on tällä hetkellä erityisen vaikeaa.

Meriliikenteen kuljetukset elpyneet vähitellen

Ulkomaan meriliikenteen kuljetuksia oli vuonna 2011 yhteensä 98,5 milj. tonnia. Kasvua edellisvuodesta oli yli 5 milj. tonnia. Merikuljetukset ovat siten elpyneet vuoden 2009 pudotuksesta, jolloin kuljetukset romahtivat huippuvuosista 2007–2008 (102 milj. tonnia) lähes viidenneksen. Tuontia viime vuonna oli yhteensä 54,2 milj. tonnia, eli 5,3 prosenttia edellistä vuotta enemmän. Vientiä oli yhteensä 44,3 milj. tonnia, sekin lisääntyi 6 prosentilla.

Transitokuljetukset puolestaan pysyivät edellisvuoden tasolla, 7,5 milj. tonnissa. Kotimaan alusliikenteessä kuljetettiin tavaraa yhteensä 8,8 milj. tonnia; kokonaismäärä on vaihdellut 2000-luvulla 5–9 milj. tonniin.

Matkustajia ulkomaan meriliikenteessä kuljetettiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin, yhteensä 17,7 miljoonaan matkustajaan. Viron liikenteen osuus oli 41,5 prosenttia, määrä siis lisääntyi 5,2 prosenttia, yhteensä 7,3 milj. matkustajaan. Ruotsin liikenne puolestaan väheni kahdella prosentilla eli 9,1 milj. matkustajaan.

Satamiin saapuneiden alusten määrä pysyi lähes edellisen vuoden tasolla, ulkomaan liikenne lisääntyi vain 1,1 prosenttia. Alusliikenteen muutos seuraa yleistä meriliikenteen kuljetusten kehitystä. Kotimaanliikenteen aluskäynnit kuitenkin pysyttelevät vuosittain likimain samoissa lukemissa, niin nytkin.

Rautatiekuljetukset vähenivät

Maailmantalouden vaikea tilanne heijastui rautateiden tavaraliikenteeseen erityisesti loppuvuonna. Vuonna 2011 rautateitse kuljetettiin tavaraa 34,8 miljoonaa tonnia eli kolme prosenttia edellisvuotta vähemmän. Kotimaan rautatiekuljetukset kasvoivat prosentin, mutta kansainväliset rautatiekuljetukset vähenivät kymmenen prosenttia. Rautateiden tavaraliikenne koostuu lähinnä metsä-, metalli- ja kemianteollisuuden kuljetuksista. Viime vuonna kasvua oli metalliteollisuuden kuljetuksissa.

Rautateiden henkilöliikenteessä tehtiin vuonna 2011 68,4 miljoonaa matkaa, josta kaukoliikenteessä 13,3 ja lähiliikenteessä 55,1 miljoonaa. Sekä kauko- että lähiliikenteen matkustajamäärät vähenivät yhden prosentin edellisvuodesta. Kaukoliikenteessä oli kasvua kuitenkin uuden nopean yhteyden myötä Venäjän liikenteessä, jossa matkoja tehtiin 443 000 eli lähes 30 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Pääteiden kokonaisliikenne kasvoi hieman

Kokonaisuudessaan vuonna 2011 pääteiden liikenne lisääntyi 2,6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Raskas liikenne pääteillä kasvoi noin 2,7 prosenttia. Henkilö- ja pakettiautoliikenne lisääntyi 2,6 prosenttia. Alueittain tarkasteltuna pääteiden liikenne lisääntyi eniten Varsinais-Suomessa – 3,3 prosenttia – ja Uudellamaalla – 2,9 prosenttia. Raskaan liikenteen kasvu oli suurinta Lapissa – 3,7 prosenttia – ja kevyen liikenteen Varsinais-Suomessa – 3,3 prosenttia.

Tavallisesti pääteiden liikenne lisääntyy 1–3 prosenttia vuodessa. Suomessa on liikenteessä hieman yli kolme miljoonaa autoa ja niillä ajetaan pääteitä pitkin keskimäärin 58 miljoonaa kilometriä vuorokaudessa, mikä on kolmannes kaikesta autoliikenteestä. Tieliikenteen tavarankuljetuksista noin 80 prosenttia käyttää pääteitä. Päätieverkon pituus, 13 300 kilometriä, on vain kolme prosenttia koko tieverkon pituudesta (maantiet, kadut ja yksityistiet). Tiedot pääteiden liikenteestä saadaan liikenteen automaattisilta mittausasemilta (LAM). Mittausasemilta kertyy havaintoja yhden vuorokauden aikana 3–4 miljoonaa.

Lisätietoja:

Tilatietoyksikön päällikkö Hannu Kuikka, p. 020 637 3944, meriliikenne
Liikenneasiantuntija Erkki Pakarinen p. 020 637 3668, maantieliikenne
Liikenneasiantuntija Harri Lahelma, p. 020 637 3963, rautatieliikenne

Den ekonomiska osäkerheten avspeglas i transporterna

Senaste år märktes osäkerheten inom världsekonomin tydligast inom utrikes sjötransporter, men också landtransporterna påverkades. Sjötransporterna har ändå hämtat sig från svackan ett par år tillbaka. Landsvägstrafiken ökade också lite, medan tillväxten inom den tunga trafiken på huvudlederna stannade upp och närmade sig noll under slutet av år 2011. Järnvägstransporterna uppvisade en minskning.

Godstransporterna är beroende av den ekonomiska utvecklingen, men sättet på vilket de ekonomiska förändringarna avspeglar sig inom de olika trafikslagen varierar. Tydligast och snabbast syns förändringarna inom sjötrafiken, där andelen utrikes sjötransporter utgör 90 procent. Största delen, nästan 70 procent, av järnvägstransporterna sker i inrikes trafik. För närvarande är det särskilt svårt att förutse trafikutvecklingen p.g.a. den osäkerhet som råder inom världsekonomin.

Sjötransporterna har så småningom hämtat sig

Utrikes sjötransporter uppgick år 2011 till totalt 98,5 miljoner ton. Tillväxten var över 5 miljoner ton jämfört med året innan. Detta innebär att sjötransporterna hämtat sig från fallet 2009, då transporterna rasade med nästan en femtedel jämfört med toppåren 2007–2008 (102 miljoner ton). Importen uppgick i fjol till totalt 54,2 miljoner ton och uppvisade alltså en ökning på 5,3 procent jämfört med året innan. Exporten uppgick totalt till 44,3 miljoner ton, d.v.s. en ökning på över 6 procent.

Transitotransporterna stannade på samma nivå som året innan, d.v.s. 7,5 miljoner ton. Inom inrikes sjöfart transporterades gods för totalt 8,8 miljoner ton; under 2000-talet har den totala godsmängden varierat mellan 5 och 9 miljoner ton.

Det transporterades fler passagerare i utrikes sjöfart än någonsin tidigare, sammanlagt 17,7 miljoner. Estlandstrafikens andel var 41,5 procent, alltså en ökning på 5,2 procent, till totalt 7,3 miljoner passagerare. Sverigetrafikens andel minskade däremot med två procent och uppgick till totalt 9,1 miljoner passagerare.

Antalet fartyg som anlöpt hamnarna stannade på nästan samma nivå som året innan. Sjötransporterna utrikes ökade endast 1,1 procent. Förändringarna inom fartygstrafiken följer sjötransporternas allmänna utveckling. Inom inrikes sjöfart håller sig antalet fartygsanlöp i stort sett på samma nivå från år till år, så också nu.
 
Järnvägstransporterna minskade

Det svåra läget inom världsekonomin avspeglade sig i godstransporterna på järnvägarna, speciellt under slutet av året. År 2011 uppgick transporterna av gods på järnvägarna till 34,8 miljoner ton, d.v.s. en minskning på tre procent jämfört med året innan. Inrikes järnvägstransporter ökade med en procent, medan de internationella järnvägstransporterna minskade med tio procent. Transporten av gods på järnvägarna utgörs närmast av skogs-, metall- och den kemiska industrins transporter. Metallindustrins transporter uppvisade tillväxt förra året.

Inom persontrafiken på järnvägarna år 2011 företogs 68,4 miljoner resor av vilka 13,3 miljoner i fjärrtrafiken och 55,1 miljoner i närtrafiken. Antalet passagerare minskade med en procent både i fjärrtrafiken och i närtrafiken, jämfört med året innan. Fjärrtrafiken till Ryssland ökade med nästan 30 procent jämfört med året innan, p.g.a. den nya snabba tågförbindelsen och antalet resor uppgick till 443 000.

Trafiken på huvudvägarna uppvisade en liten ökning

År 2011 ökade trafiken på huvudvägarna totalt med 2,6 procent jämfört med året innan.
Den tunga trafiken på huvudvägarna ökade med omkring 2,7 procent. Person- och paketbilstrafiken ökade med 2,6 procent. Regionalt sett ökade trafiken mest i Egentliga Finland¬ – 3,3 procent och i Nyland – 2,9 procent.  Den tunga trafiken ökade mest i Lappland – 3,7 procent och gång-, cykel- och mopedtrafiken i Egentliga Finland – 3,3 procent.

Normalt ökar trafiken på huvudvägarna årligen med 1–3 procent. Det finns lite mer än tre miljoner bilar i trafik i Finland och med dem körs i medeltal 58 miljoner kilometer per dygn på huvudvägarna, vilket utgör en tredjedel av all biltrafik. Omkring 80 procent av godstransporterna på vägarna använder huvudvägarna. Huvudvägnätets längd, 13 300 kilometer, utgör bara tre procent av hela vägnätets längd (landsvägar, gator och enskilda vägar). Information om trafiken på huvudvägarna erhålls från de automatiska mätstationerna (LAM). Under ett dygn samlar de automatiska mätstationerna in 3–4 miljoner observationer.

Ytterligare information:
Chef för lägesinformationsenheten Hannu Kuikka, tfn 020 637 3944, sjötrafik
Trafiksakkunnig Erkki Pakarinen, tfn 020 637 3668, landsvägstrafik
Trafiksakkunnig Harri Lahelma, tfn 020 637 3963, järnvägstrafik

Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. www.liikennevirasto.fi.

Trafikverket möjliggör fungerande, effektiva och trygga resor och transporter. www.trafikverket.fi

Avainsanat: