Talouden muutos pysäytti vientikuljetusten kasvun

Koko alkuvuoden jatkunut ulkomaan merikuljetusten kasvu pysähtyi viennin osalta kesällä. Taustalla ovat talouden muutokset, jotka näkyvät nopeasti ulkomaankaupassa ja pääväylien kuljetuksissa. Myös raskaan maantieliikenteen kasvu hidastui. Rautatiekuljetuksissa muutokset olivat vain vähäisiä.

Suomen pääväylien kuljetukset ovat riippuvaisia talouden kehityksestä ja niiden muutokseen vaikuttaa useampi tekijä, kuten Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudellinen tilanne. Selvimmin tämä näkyy meriliikenteessä, jossa kulkee yli 80 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta. Väylien kuljetusmäärät ovat elpyneet vuoden 2009 talouden taantuman jälkeen, mutta kesällä kehitys hidastui. Merkittävä vaikutus Suomen talouteen on erityisesti viennillä, sillä sen osuus bruttokansantuotteesta noin 40 prosenttia.

Heikkenevät talousnäkymät heijastuvat suoraan kuljetuksiin

Ulkomaan meriliikenteessä vientikuljetusten koko alkuvuoden jatkunut kasvu pysähtyi kesäkuussa kun vuoden takainen kuljetusmäärä alittui 0,3 prosentilla. Vielä alkuvuoden eli tammi–heinäkuun vienti oli kuitenkin 6,2 prosenttia edellisvuotta suurempi. Tuonti sen sijaan on alkuvuodesta edelleen lisääntynyt voimakkaasti, yhteensä 13,9 prosentilla.

Ulkomaan meriliikenteen matkustajamäärä on vuoden alusta lisääntynyt 2,7 prosenttia. Kasvu tulee Viron liikenteestä, joka lisääntyi tammi–heinäkuussa 6,3 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Viime vuonna Viron liikenteen osuus koko ulkomaan matkustajaliikenteestä oli 40 prosenttia.

Ulkomailta satamiimme saapuneiden alusten määrä lisääntyi alkuvuodesta 3,3 prosenttia. Kasvu alkoi jo viime vuonna ja muutos seuraa yleistä meriliikenteen kuljetusten kehitystä. Pohjalukemissa aluskäynnit olivat vuonna 2009, seurauksena talouden taantumasta. Kotimaanliikenteen aluskäynnit sen sijaan pysyttelevät vuosittain likimain samoissa lukemissa, niin nytkin.

Rautatiekuljetuksissa vain vähäisiä muutoksia

Rautateiden tavaraliikenteen kuljetusmäärät kääntyivät kesällä laskuun. Suomen ja Venäjän välisten tavarakuljetusten supistuminen pudotti vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden kuljetusmääriä 1,2 prosentilla vuotta aiemmista luvuista.

Tavaraliikenteessä nähdään pitkällä aikavälillä edellytyksiä kasvulle, erityisesti rikasteiden ja energiapuun kuljetuksissa, yhdistetyissä kuljetuksissa sekä Venäjän ja Trans-Siperian radan konttiliikenteessä ja kotimaan raakapuukuljetuksissa. Merkittävimmät epävarmuustekijät puolestaan koskevat maailmantalouden tilannetta, metsäteollisuuden rakennemuutosta sekä Venäjän transitokuljetuksia.

Rautateiden henkilöliikenteen matkustajamäärät pysyivät alkuvuoden edellisvuoden tasolla. Kaukoliikenteessä matkustajamäärät vähenivät vuoden kahdeksana ensimmäisen kuukautena vajaalla puolella prosentilla ja lähiliikenteessä vastaavasti lisääntyivät saman verran – tarkka luku kummassakin oli 0,3 prosenttia. Kesäkuukausina matkustajamääriä kasvattivat VR:n Venäjän liikenteeseen lisäämät uudet junavuorot. Lähivuosina henkilöliikenteen ennustetaan pysyvän nykyisellä tasolla tai mahdollisesti hieman lisääntyvän mm. junakaluston uudistumisen seurauksena.

Pääteiden raskaan liikenteen kasvu hidastui kesällä

Talouden taantuma heijastui myös pääteiden raskaan liikenteen kasvuun. Raskas liikenne lisääntyi elokuussa enää noin 1,5 prosenttia edellisvuoden elokuuhun verrattuna. Tammikuussa raskas liikenne lisääntyi jopa yli 8 prosenttia edellisvuoden tammikuuhun verrattuna.

Pitemmällä ajanjaksolla mitattuna pääteiden liikenne lisääntyi tammi–elokuussa yhteensä 2,3 prosenttia viimevuoden vastaavasta ajankohdasta. Henkilö- ja pakettiautojen liikenne lisääntyi 2,2 prosenttia ja raskas liikenne eli linja- ja kuorma-autoliikenne 3,8 prosenttia. Alueittain tarkasteltuna pääteiden liikenne lisääntyi alkuvuonna eniten Varsinais-Suomessa (2,9 %) sekä Pirkanmaalla (2,7 %) ja Etelä-Pohjanmaalla (2,7 %). Raskas liikenne lisääntyi eniten Etelä-Pohjanmaalla (5,2 %), Lapissa (5,1 %) ja Keski-Suomessa (4,5 %).

Lisätietoja:
Tilatietoyksikön päällikkö Hannu Kuikka, p. 020 637 3944, meriliikenne
Väylätietoyksikön päällikkö Reijo Prokkola, p. 020 637 3590, maantieliikenne
Liikenneasiantuntija Harri Lahelma, p. 020 637 3963, rautatieliikenne

Den ekonomiska utvecklingen satte stopp för exporttransporternas tillväxt

Den tillväxt inom utrikes sjötransport som pågått under hela början av året avstannande för exportens del i somras. Orsaken till detta är den ekonomiska utvecklingen, som snabbt avspeglas i utrikeshandeln och i transporterna på huvudlederna. Tillväxten inom den tunga landsvägstrafiken mattades också av. Järnvägstransporterna uppvisade endast obetydliga ändringar.

Den ekonomiska utvecklingen påverkar transporterna på Finlands huvudleder och många faktorer bidrar till förändringarna i dem, som till exempel de för Finland viktiga handelspartnernas ekonomiska situation. Det här syns tydligast i sjötrafiken, i vilken över 80 procent av Finlands utrikeshandel transporteras. Transportvolymen i farlederna har ökat efter recessionen 2009, men i somras mattades transporten av. I synnerhet exporten påverkar märkbart Finlands ekonomi, eftersom dess andel av bruttonationalprodukten är ungefär 40 procent.

De försvagade ekonomiska utsikterna avspeglas direkt i transporterna

Den tillväxt inom utrikes sjötransport som fortsatte hela början av året avstannade i juni då transportvolymen var 0,3 procent lägre än föregående år. Exporten under första halvåret, januari–juli, var emellertid 6,2 procent större än året innan. Däremot har importen fortsatt att öka kraftigt sedan början av året, med totalt 13,9 procent.

Passagerarmängden inom utrikes sjötrafik har ökat 2,7 procent sedan början av året. Ökningen beror på Estlandstrafiken, som ökade 6,3 procent i januari–juli jämfört med motsvarande tidpunkt året innan. I fjol var Estlandstrafikens andel av all utrikes passagerartrafik 40 procent. 

Antalet fartyg som anlöpt våra hamnar från utlandet ökade 3,3 procent från början av året. Ökningen började redan i fjol och förändringen följer den allmänna utvecklingen inom sjötransporterna. Fartygsanlöpen nådde en bottennotering 2009 till följd av den ekonomiska nedgången. De inrikes fartygsanlöpen har däremot varje år hållit sig på ungefär samma nivå, liksom även nu.

Endast obetydliga ändringar inom järnvägstransporterna

I somras började godstransportvolymen på järnvägarna avmattas. De minskade godstransporterna mellan Finland och Ryssland sänkte transportvolymen för årets åtta första månader med 1,2 procent jämfört med föregående år.  

Inom godstrafiken finns det på lång sikt förutsättningar för tillväxt, i synnerhet i fråga om transporten av koncentrat och energivirke, kombinerade transporter samt inom containertrafiken till och från Ryssland och på den transsibiriska järnvägen och inom de inrikes råvirkestransporterna.   Den globala ekonomin, strukturförändringarna inom skogsindustrin och Rysslands transitotransporter utgör de främsta osäkerhetsfaktorerna.

Antalet passagerare i persontrafiken på järnvägarna hölls i början av året på samma nivå som föregående år. Passagerarvolymen i fjärrtrafiken minskade under årets åtta första månader med knappt en halv procent och motsvarande passagerarvolym i närtrafiken steg i samma utsträckning – närmare bestämt 0,3 procent i båda fallen. Under sommarmånaderna bidrog VR:s nya tågturer i Rysslandstrafiken till det ökade passagerarantalet. Under de närmaste åren förutspås att persontrafiken hålls på nuvarande nivå eller eventuellt stiger i någon mån till följd av bland annat ny tågmateriel.

Tillväxten av den tunga trafiken på huvudvägarna avmattades i somras

Den ekonomiska nedgången syntes också i den tunga trafikens tillväxt på huvudvägarna. I augusti steg den tunga trafiken med endast 1,5 procent jämfört med augusti i fjol. I januari ökade den tunga trafiken med över 8 procent jämfört med januari året innan.

Sett över en längre period ökade trafiken på huvudvägarna i januari–augusti totalt 2,3 procent jämfört med samma period i fjol. Person- och paketbilstrafiken ökade 2,2 procent och den tunga trafiken, dvs. buss- och lastbilstrafiken, ökade 3,8 procent.  Regionalt sett ökade trafiken på huvudvägarna under början av året mest i Egentliga Finland (2,9 %), Birkaland (2,7 %) och Södra Österbotten (2,7 %). Den tunga trafiken ökade mest i Södra Österbotten (5,2 %), Lappland (5,1 %) och Mellersta Finland (4,5 %).

Ytterligare information:
Chefen för lägesinformation Hannu Kuikka, tfn 020 637 3944, sjötrafik
Chefen för trafikledsdata Reijo Prokkola, tfn 020 637 3590, landsvägstrafik
Trafiksakkunnig Harri Lahelma, tfn 020 637 3963, järnvägstrafik

Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. www.liikennevirasto.fi.

Trafikverket möjliggör fungerande, effektiva och trygga resor och transporter. www.trafikverket.fi

Avainsanat: