Vienti meritse ja rautatiekuljetukset lisääntyivät, tuonti supistui
Meriliikenteen vientikuljetukset jatkoivat alkuvuonna jo edellisen vuoden puolella alkanutta kasvuaan, samoin rautateiden tavarakuljetukset. Tuonti meritse sen sijaan supistui edelleen. Vähenemistä näkyi myös Ruotsiin suuntautuneessa matkustajaliikenteessä. Pääteiden liikenne lisääntyi hieman.
Ulkomaan meriliikenteen vientikuljetukset kasvoivat tammi–kesäkuussa 5,5 prosentilla viime vuodesta. Tuonti sen sijaan on vähentynyt 3,7 prosentilla.
Matkustajamäärät ulkomaan meriliikenteessä vähenivät yhteensä runsaat puoli prosenttia vuoden takaisesta siitäkin huolimatta, että Viron liikenne kasvoi viidellä prosentilla, liikenne Ruotsista nimittäin väheni neljä prosenttia. Ruotsin liikenteen osuus koko ulkomaan matkustajaliikenteestä on tällä hetkellä suurempi, 48,3 prosenttia, Viron osuus 45,7 prosenttia.
Kaikkiaan aluksia saapui satamiimme ulkomailta 0,7 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Yksityiskohtaisemmat tiedot löytyvät Liikenneviraston ulkomaan meriliikenteen kuukausitilastosta.
Rautateiden tavaraliikenteen voimakas kasvu jatkuu
Rautateiden tavaraliikenteen kuljetusmäärät ovat edelleen kasvussa. Jo viime vuonna rautateiden markkinaosuus tavaraliikenteessä kasvoi selvästi. Kuljetusmäärät lisääntyivät vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana viisi prosenttia edellisvuodesta. Lisäystä on erityisesti kansainvälisessä liikenteessä, mutta myös kotimaan liikennettä on ollut enemmän. Etenkin metalliteollisuuden kuljetusmäärät ovat kasvaneet.
Matkustus rautateillä sen sijaan väheni tammi-heinäkuussa. Kaukoliikenteen matkat vähenivät noin kaksi ja pääkaupunkiseudun lähiliikenteen noin puoli prosenttia viime vuodesta.
Pääteiden tieliikenne lisääntyi vajaan prosentin
Pääteiden liikenne lisääntyi tammi–heinäkuussa vajaalla puolella prosentilla (0,4 prosenttia) viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Henkilö- ja pakettiautoliikenne lisääntyi 0,7 prosenttia, kun taas raskas liikenne (linja- ja kuorma-autot) väheni 2,8 prosentilla.
Alueellisesti tarkasteltuna erot henkilö- ja pakettiautoliikenteen kehityksessä olivat pieniä. Eniten liikenne lisääntyi Pohjois-Pohjanmaalla, 1,3 prosenttia ja Keski-Suomessa prosentin verran. Raskas liikenne pääsi niukasti plussalle Lapissa - lisäystä puoli prosenttia - muualla oltiin miinuksella, eniten Kaakkois-Suomessa, jossa vähennys oli kuusi prosenttia.
Tiedot pääteiden liikenteestä saadaan liikenteen automaattisilta mittausasemilta (LAM).
Lisätietoja:
Tietopalveluasiantuntija Vesa Lasaroff, p. 029 534 3946, meritilastot
Liikenneasiantuntija Harri Lahelma, p. 029 534 3963, rautatietilastot
Tietopalveluasiantuntija Erkki Pakarinen, p. 029 534 3668, maantieliikenteen tilastot
www.liikennevirasto.fi/tilastot
Exporten sjöledes och järnvägstransporterna ökade, importen minskade
Exporten i utrikes sjötrafik började öka redan i fjol och ökningen fortsatte också i början av detta år. Likaså ökade godstransporterna på järnvägarna. Däremot fortsatte importen sjöledes att minska. En minskning kunde också skönjas i passagerartrafiken till Sverige. Trafiken på huvudvägarna ökade något.
Exporttransporterna i utrikes sjötrafik ökade under januari–juni med 5,5 procent från året innan. Importen däremot minskade med 3,7 procent.
Antalet passagerare i utrikes sjötrafik minskade med drygt en halv procent från året innan trots att passagerartrafiken till Estland ökade med fem procent, eftersom passagerartrafiken till Sverige minskade med fyra procent. Sverigetrafikens andel av hela utrikes passagerartrafiken är för närvarande större, 48,3 procent och Estlandstrafikens andel 45,7 procent.
Antalet fartyg från utlandet som anlöpte finska hamnar minskade inalles med ungefär 0,7 procent jämfört med året innan.
Mera detaljerade uppgifter finns här Trafikverkets månatliga statistik över utrikes sjöfart.
Godstrafiken på järnvägarna fortsätter att öka stadigt
Transportmängderna i järnvägarnas godstrafik fortsätter att öka. Järnvägarnas marknadsandel ökade markant inom godstrafiken. Transportmängderna ökade under årets första sju månader med fem procent jämfört med året innan. Speciellt utrikestrafiken ökade, men också inrikestrafiken var livligare än tidigare. Särskilt metallindustrins transportmängder har ökat.
Däremot sjönk passagerarantalet på järnvägarna under januari-juli. Resorna inom fjärrtrafiken minskade med omkring två procent och inom huvudstadsregionens närtrafik med omkring en halv procent jämfört med året innan.
Trafiken på huvudvägarna ökade med knappt en procent
Trafiken på huvudvägarna ökade under januari–juli med knappt en halv procent (0,4 procent) jämfört med motsvarande tidpunkt året innan. Person- och paketbilstrafiken ökade med 0,7 procent, medan den tunga trafiken (bussar och lastbilar) minskade med 2,8 procent.
Regionalt sett var utvecklingsskillnaderna i person- och paketbilstrafiken små. Mest ökade trafiken i Norra Österbotten, 1,3 procent och i Mellersta Finland en procent. Den tunga trafiken visade en knapp ökning på en halv procent i Lappland. I övriga Finland minskade den tunga trafiken, mest i Sydöstra Finland, där minskningen var 6 procent.
Information om trafiken på huvudvägarna erhålls från de automatiska mätstationerna (LAM).
Ytterligare information:
Sakkunnig inom informationstjänster Vesa Lasaroff, tfn 029 534 3946, sjöstatistik
Trafiksakkunnig Harri Lahelma, tfn 029 534 3963, järnvägsstatistik
Sakkunnig inom informationstjänster Erkki Pakarinen, tfn 029 534 3668, landsvägsstatistik
www.liikennevirasto.fi/statistik
Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. www.liikennevirasto.fi
Trafikverket möjliggör fungerande, effektiva och trygga resor och transporter. www.trafikverket.fi
www.facebook.com/liikenneverkossa
www.twitter.com/liikennevirasto
Avainsanat: