Vientikuljetukset kääntyivät nousuun - Exporttransporterna vände uppåt
Pitkään jatkuneeseen taantumaan toi merkin paremmasta ulkomaan merikuljetusten vilkastuminen. Vientiä kasvattivat muun muassa metsäteollisuuden kuljetukset. Myös rautateiden tavarakuljetukset lisääntyivät. Maanteillä sen sijaan raskas liikenne on edelleen vähentynyt, muu liikenne kasvanut. Tiedot käyvät ilmi Liikenneviraston vuositilastoista.
Ulkomaan meriliikenteen vienti lisääntyi erityisesti vuoden jälkipuoliskolla, yhteensä 47 miljoonaan tonniin eli 5,7 prosenttia edellisestä vuodesta. Heinäkuun jälkeen myös tuonti kääntyi kasvuun. Meritse tuotiin viime vuonna 1,2 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin, kaikkiaan 49,3 miljoonaa tonnia. Tavaraa ulkomaan meriliikenteessä kuljetettiin vuonna 2013 yhteensä 96,3 miljoonaa tonnia.
Viennissä lisääntyivät erityisesti sellun ja sahatavaran, öljytuotteiden sekä raakamineraalien ja malmien kuljetusmäärät. Kemikaalien ja metallien vienti sen sijaan väheni.
Ulkomailta Suomen satamiin saapui 29 706 alusta. Määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna 3,7 prosenttia. Suomalaisten alusten osuus tästä oli 9 152, joka oli 6,2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012.
Kauttakulkuliikenteen vuosittaiset heilahtelut ovat tyypillisesti olleet suuria, niin myös nyt. Vienti Suomen satamien kautta lisääntyi 13,4 prosenttia ja tuonti väheni 13 prosenttia. Kokonaistransitoliikenne lisääntyi 6,2 prosenttia.
Vesiliikenteen matkustajamäärät kasvavat edelleen
Ulkomaan matkustajaliikenne jatkoi kasvuaan, kokonaismäärä ylitti vajaalla puolellatoista prosentilla vuoden takaisen määrän. Tarjonta ja kysyntä ovat molemmat kasvaneet: on tullut uusia aluksia ja taantuma lisäsi lähialuematkailua. Viron ja Ruotsin liikenne ovat jo lähes tasoissa.
Kasvu tuli lähinnä Viron liikenteen reilut neljän prosentin lisäyksestä. Vaikka liikenne Ruotsiin väheni 1,4 prosenttia, oli Ruotsin liikenteen osuus koko ulkomaan matkustajaliikenteestä yli 49 prosenttia. Matkustajaliikenteestä 43,3 prosenttia suuntautui Viroon.
Yksityiskohtaisemman tiedot löytyvät Liikenneviraston ulkomaan meriliikenteen kuukausitilastosta.
Rautateiden tavaraliikenteen kasvu jatkui
Rautateillä kuljetettiin tavaraa 36,4 miljoonaa tonnia eli kolme prosenttia edellisvuotta enemmän. Kasvu selittyy kansainvälisen liikenteen vilkastumisella. Sen sijaan kotimaan kuljetukset vähenivät. Eniten lisääntyivät mekaanisen metsäteollisuuden ja metalliteollisuuden kuljetukset. Rautatiekuljetusten keskimääräinen kuljetusmatka lyheni hieman, mutta tonnikilometrit lisääntyivät kaksi prosenttia.
Henkilöliikenteessä rautateillä matkustettiin samaan tapaan kuin edellisenäkin vuonna, yhteensä 69,3 miljoonaa matkaa. Keskimäärin matkat olivat hieman pidempiä, henkeä kohden kilometrejä kertyi puolisen prosenttia aiempaa enemmän. Kotimaan kaukoliikenteen matkat kuitenkin vähenivät määrältään puolellatoista prosentilla, tasan 13 miljoonaan matkaan. Lähiliikenteessä matkustettiin edellisen vuoden tapaan.
Venäjän matkat sen sijaan lisääntyivät jälleen reippaasti, yli 20 prosentilla. Nyt tehtiin yhteensä 598 000 matkaa.
Pääteiden liikenne hienoisessa kasvussa
Maanteillä taantuma edelleen näkyy jossain määrin raskaassa liikenteessä. Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Kaakkois-Suomessa, Pirkanmaalla ja Pohjois-Savossa raskas liikenne väheni, muualla hieman lisääntyi. Henkilö- ja pakettiautoliikenne kasvoi koko maassa.
Sinänsä liikenteen muutokset pääteillä olivat hyvin pieniä. Kokonaisuudessaan pääteiden liikenne lisääntyi viime vuonna noin prosentin. Koko maan henkilö- ja pakettiautoliikenne lisääntyi lievästi, 1,2 prosenttia, kun taas raskas liikenne väheni puolella prosentilla.
Tiedot pääteiden liikenteestä saadaan liikenteen automaattisilta mittausasemilta (LAM).
Lisätietoja:
Tietopalveluasiantuntija Vesa Lasaroff, p. 029 534 3946, meriliikenne
Liikenneasiantuntija Harri Lahelma, p. 029 534 3963, rautatieliikenne
Tietopalveluasiantuntija Erkki Pakarinen, p. 029 534 3668, maantieliikenne
Exporttransporterna vände uppåt
Allt fler utrikes sjötransporter signalerar om en uppgång efter den långa och utdragna ekonomiska nedgången. Bland annat skogsindustrins transporter bidrog till att öka exporten. Också godstransporterna på järnvägarna ökade. Däremot har den tunga trafiken på landsvägarna fortsatt att minska, även om den övriga trafiken har ökat. Dessa uppgifter framgår av Trafikverkets årsstatistik.
Exporten i utrikes sjötrafik ökade särskilt under årets andra hälft, totalt till 47 miljoner ton, dvs. 5,7 procent från året innan. Efter juli vände också importen uppåt. Importen sjöledes, totalt 49,3 miljoner ton, ökade med 1,2 procent jämfört med året innan. År 2013 transporterades sammanlagt 96,3 miljoner ton gods i utrikes sjötrafik.
Inom exporten ökade särskilt transportmängderna av cellulosa och sågvirke, oljeprodukter, råmineraler och malm. Däremot minskade exporten av kemikalier och metaller.
29706 fartyg anlöpte finska hamnar från utlandet. Antalet fartyg minskade med 3,7 procent jämfört med året innan. Av dessa var andelen finska fartyg 9152, dvs. 6,2 procent mer än år 2012.
De årliga fluktuationerna i transitotrafiken har normalt varit stora, så också nu. Exporten via finska hamnar steg med 13,4 procent och importen minskade med 13 procent. Transitotrafiken ökade totalt med 6,2 procent.
Fortsatt ökade passagerarmängder i sjötrafiken
Passagerarmängden i utrikestrafiken fortsatte att öka, det totala antalet passagerare översteg motsvarande antal i fjol med knappt 1,5 %. Både tillgången och efterfrågan har ökat: det har kommit nya fartyg och p.g.a. recessionen valde man att resa i närområdet. Trafiken till Estland och Sverige ligger redan på nästan samma nivå.
Tillväxten skedde främst i Estlandstrafiken, som ökade med drygt fyra procent. Fastän trafiken till Sverige minskade med 1,4 procent var Sverigetrafikens andel av hela utrikes passagerartrafiken över 49 procent. Av passagerartrafiken gick 43,3 procent till Estland.
Mera detaljerade uppgifter finns här Trafikverkets månatliga statistik över utrikes sjöfart.
Tillväxten i godstrafiken på järnvägarna fortsatte
Transporterna av gods på järnvägarna uppgick till 36,4 miljoner ton, dvs. tre procent mer än året innan. Tillväxten beror på ett uppsving i den internationella trafiken. Däremot minskade transporterna i inrikes trafik. Mest ökade transporterna inom den mekaniska skogsindustrin och metallindustrin. Den genomsnittliga transportsträckan för järnvägstransporterna minskade något, men antalet tonkilometer ökade med två procent.
I passagerartrafiken på järnvägarna gjorde man ungefär lika många resor som året innan, totalt 69,3 miljoner. Resorna var i genomsnitt lite längre, antalet kilometer per person var ungefär en halv procent mer är tidigare. Antalet resor i den inrikes fjärrtrafiken minskade emellertid med 1,5 procent till jämnt 13 miljoner resor. Resorna i närtrafiken behölls på samma nivå som året innan.
Däremot ökade antalet resor till Ryssland ordentligt, med över 20 procent. Nu gjordes sammanlagt 598 000 resor.
Trafiken på huvudvägarna ökade bara lite
Den ekonomiska nedgången märks ännu i viss mån i den tunga trafiken på landsvägarna. Den tunga trafiken minskade i Nyland, Egentliga Finland, Sydöstra Finland, Birkaland och i Norra Savolax, men ökade i övrigt. Person- och paketbilstrafiken ökade i hela landet.
Trafiken på huvudvägarna ändrades i mycket lite utsträckning. Totalt sett ökade trafiken på huvudvägarna i fjol med cirka en procent. I hela landet ökade person- och paketbilstrafiken i någon mån, medan den tunga trafiken minskade med en halv procent.
Information om trafiken på huvudvägarna fås från de automatiska mätstationerna (LAM).
Ytterligare information:
Expert inom informationstjänster Vesa Lasaroff, tfn 029 534 3946, sjötrafik
Trafikexpert Harri Lahelma, tfn 029 534 3963, järnvägstrafik
Expert inom informationstjänster Erkki Pakarinen, tfn 029 534 3668, landsvägstrafik
Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. www.liikennevirasto.fi
Trafikverket möjliggör fungerande, effektiva och trygga resor och transporter. www.trafikverket.fi
www.facebook.com/liikenneverkossa
www.twitter.com/liikennevirasto
Avainsanat: