Vientikuljetukset lähes ennallaan, mutta tuonti taantui

Report this content

Ulkomaan vientikuljetukset meritse pysyivät viime vuonna määrällisesti lähes entisen suuruisina. Tuonnin supistuminen kuitenkin pudotti merikuljetuksia yli 5 miljoonalla tonnilla edellisestä vuodesta. Talouden heikentyneet näkymät heijastuivat selvimmin tuontiin ja transitoon. Pääteilläkin liikenteen kasvu pysähtyi. Matkustajaliikenne sen sijaan lisääntyi niin merellä kuin rautateillä.

Ulkomaan meriliikenteessä kuljetettiin vuonna 2012 tavaraa yhteensä 93 miljoonaa tonnia. Määrä oli yli viisi miljoonaa tonnia pienempi kuin edellisenä vuonna, mikä tarkoittaa 5,5 prosentin taantumaa. Vienti kuitenkin säilyi lähes ennallaan, sitä oli yhteensä 44,5 miljoonaa tonnia, mutta tuonti väheni edellistä vuodesta 11,5 prosenttia eli 48,7 miljoonaan tonniin. Erityisesti väheni raaka-aineiden sekä kappaletavaran tuonti. Myös transito- eli kauttakuljetukset vähenivät hieman, 7,1 miljoonaan tonniin.

Kotimaan alusliikenteessä viime vuonna kuljetettiin tavaraa kaikkiaan 6,4 miljoonaa tonnia. Liikenne kasvoi hieman edellisvuoden luvusta, jos mukaan ei oteta silloisia Itämeren kaasuputkityömaan kuljetuksia. Erityisesti öljytuotteiden ja raakapuun kuljetukset lisääntyivät. Öljytuotteiden kuljetukset lisääntyivät 2,5 prosenttia ja raakapuun 22 prosenttia. Raakapuuta kuljetettiin myös uittamalla 0,6 miljoonaa tonnia eli lähes saman verran kuin edellisenä vuonna.

Vesiliikenteen matkustajamäärässä ennätys


Matkustajamäärät ulkomaan meriliikenteessä lisääntyivät 1,4 prosenttia, joten meritse matkustettiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin, mikä tarkoittaa yhteensä 17,9 miljoonaa merimatkaa. Kasvu selittyy Venäjän matkustajaliikenteen lähes kaksinkertaistumisella 0,32 miljoonaan matkustajaan sekä Viron liikenteen yli kolmen prosentin kasvulla yhteensä 7,6 miljoonaan matkustajaan. Ruotsin liikenne puolestaan pysyi lähes ennallaan 9,1 miljoonassa matkustajassa. Kotimaan vesiliikenteessä matkustajia oli kaikkiaan nelisen miljoonaa.

Rautateillä kasvoi etenkin kaukoliikenne


Rautateillä sekä henkilö- että tavaraliikenne lisääntyivät hieman. Henkilöliikenteessä matkoja oli prosentti enemmän kuin edellisvuonna. Kasvua on ollut erityisesti kaukoliikenteessä, jossa matkojen määrä lisääntyi kolme prosenttia. Kaukoliikenteessä tehtiin kaikkiaan 13,7 miljoonaa matkaa. Pääkaupunkiseudun lähiliikenne kasvoi prosentin verran. Lähiliikenteessä tehtiin 55,7 miljoonaa matkaa.

Tavaraa rautateillä kuljetettiin prosentin verran edellistä vuotta enemmän, yhteensä 35,3 miljoonaa tonnia. Kotimainen tavaraliikenne pysyi edellisvuoden tasolla, kansainvälinen liikenne sen sijaan lisääntyi kolme prosenttia lähinnä itäisen liikenteen vilkastumisen ansiosta. Rautateiden tavaraliikenteessä keskimääräinen kuljetusmatka lyheni.

Pääteiden liikenteen kasvu pysähtyi


Vielä alkuvuoden 2012 pääteiden liikennemäärät lisääntyivät hienoisesti, 1,8 prosenttia, mutta lopulta koko vuoden kasvu supistui 0,1 prosenttiin. Kevyt liikenne (henkilö- ja pakettiautot) lisääntyi edellisestä vuodesta vain 0,2 prosenttia, mutta raskas liikenne (linja- ja kuorma-autot) sen sijaan väheni 1,3 prosenttia.

Pirkanmaalla pääteiden liikenne vielä lisääntyi 0,8 prosenttia, mutta väheni Keski-Suomessa 1,8 prosenttia. Tiedot pääteiden liikenteestä saadaan liikenteen automaattisilta mittausasemilta (LAM).

Lisätietoja:


tilatietoyksikön päällikkö Hannu Kuikka, p. 020 637 3944, meriliikenne
liikenneasiantuntija Erkki Pakarinen, p. 020 637 3668, maantieliikenne
liikenneasiantuntija Harri Lahelma, p. 020 637 3963, rautatieliikenne.

liikennemaaratmeddelande
1.3.2013

Exporttransporterna nästan oförändrade, men importen uppvisade en tillbakagång


Exporttransporterna i utrikes sjötrafik hölls i fjol så gott som oförändrade kvantitativt. Den minskade importen bidrog dock till att sjötransporterna minskade med över 5 miljoner ton jämfört med året innan. De försvagade ekonomiska utsikterna avspeglades
tydligast i importen och transittrafiken. Också på huvudvägarna stannade trafiktillväxten upp. Däremot ökade passagerartrafiken såväl till sjöss som på järnvägarna.

År 2012 transporterades sammanlagt 93 miljoner ton gods i utrikes sjötrafik. Mängden var över fem miljoner ton mindre än året innan, vilket innebär en minskning med 5,5 procent. Exporten bibehölls nästan oförändrad och uppgick till totalt 44,5 miljoner ton, medan importen minskade med 11,5 procent jämfört med året innan till 48,7 miljoner ton. Framför allt minskade importen av råmaterial och styckegods. Också transittransporterna minskade en aning till 7,1 miljoner ton.

I inrikes sjötrafik transporterades i fjol sammanlagt 6,4 miljoner ton gods. Trafiken ökade lite jämfört med året innan, om man inte beaktar transporterna i anknytning till gasledningsarbetet i Östersjön. Särskilt ökade transporterna av oljeprodukter och råvirke. Transporterna av oljeprodukter ökade med 2,5 procent och råvirkestransporterna med 22 procent. 0,6 miljoner ton råvirke transporterades också genom flottning, vilket är nästan lika mycket som under föregående år.

Passagerarmängderna i sjötrafiken slår rekord


Antalet passagerare i utrikes sjötrafik ökade med 1,4 procent, vilket innebär att man gjorde fler resor till sjöss än någonsin tidigare, sammanlagt 17,9 miljoner resor. Ökningen förklaras av att passagerartrafiken i Rysslandstrafiken nästan fördubblades till 0,32 miljoner passagerare och att Estlandstrafiken ökade med över tre procent till sammanlagt 7,6 miljoner passagerare. Sverigetrafiken hölls för sin del nästan oförändrad med 9,1 miljoner passagerare. I inrikes sjötrafik uppgick antalet passagerare till totalt cirka fyra miljoner.

På järnvägarna ökade framför allt fjärrtrafiken


På järnvägarna ökade både person- och godstrafiken en aning. I persontrafiken var antalet resor en procent mera än året innan. Ökningen har främst skett i fjärrtrafiken, där antalet resor ökade med tre procent. I fjärrtrafiken gjordes totalt 13,7 miljoner resor. Närtrafiken inom huvudstadsregionen ökade med cirka en procent. I närtrafiken gjordes totalt 55,7 miljoner resor.

På järnvägarna transporterades en procent mera gods än året innan, sammanlagt 35,3 miljoner ton. Inrikes godstrafik hölls på samma nivå som året innan, medan den internationella trafiken ökade med tre procent, främst tack vare den livligare trafiken vid östgränsen. Den genomsnittliga transportsträckan för godstrafiken på järnvägarna minskade.

Trafiktillväxten på huvudvägarna stannade upp


Ännu i början av fjolåret ökade trafikmängderna på huvudvägarna en aning, 1,8 procent, men ökningen för hela året stannade sist och slutligen på 0,1 procent. Den lätta trafiken (person- och paketbilar) ökade jämfört med året innan med bara 0,2 procent, medan den tunga trafiken (bussar och lastbilar) minskade med 1,3 procent.

I Birkaland ökade trafiken på huvudvägarna med 0,8 procent, men minskade i Mellersta Finland med 1,8 procent. Information om trafiken på huvudvägarna fås från de automatiska mätstationerna (LAM).

Ytterligare information:


chef för lägesinformationsenheten Hannu Kuikka, tfn 020 637 3944, sjötrafik
trafikexpert Erkki Pakarinen, tfn 020 637 3668, landsvägstrafik
trafikexpert Harri Lahelma, tfn 020 637 3963, järnvägstrafik.

Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. www.liikennevirasto.fi.

Trafikverket möjliggör fungerande, effektiva och trygga resor och transporter. www.trafikverket.fi

Avainsanat:

Liitteet & linkit