Jäähyväiset jättipalsamille – osallistu vieraskasvitalkoisiin!

Report this content

Jättipalsami on haitallinen vieraskasvi, joka leviää räjähdysmäisesti. Jokainen meistä voi osallistua yhteisiin talkoisiin, joilla saadaan luonnonkasvimme jälleen kukoistamaan!
 

Vieraslajit ovat kasveja, jotka eivät kuulu luontoomme. Ne kasvavat nopeasti ja peittävät alleen alkuperäiset niitty- ja ketokasvimme. Haitallisimpina vieraskasveina pidetään jättipalsamia, lupiinia ja jättiputkea, jotka ovat levinneet luontoomme kotipuutarhoista.  

Kitke lähiympäristösi vieraskasvit

Monet Maa- ja kotitalousnaisten paikallisyhdistykset järjestävät järjestön perinteisenä Impin päivän ulkoilupäivänä 11.6. vieraskasvien torjuntatalkoita.

Kukin meistä voi helposti osallistua talkoisiin kitkemällä oman kotitien, lähimetsän tai läheisen puronpenkan jättipalsamit. Jättipalsamin hävittäminen on helppoa, eikä vaadi työkaluja, suojavarusteita tai paljonkaan voimaa.

Jättipalsamia löytyy monesti usein asutusalueiden liepeiltä. Jättipalsami (Impatiens glandulifera) on mehevävartinen ruoho, joka kasvaa 1,5–3 metriä korkeaksi. Kukinto on pystyssä oleva terttu. Kukkien väri vaihtelee tummanpunaisesta valkoiseen.

Torju jättipalsamia näin

  1. Kitke viimeistään kukinnan alkaessa ja jatka loppusyksyyn saakka.
  2. Pusikot, puronvarret ja ojanpenkat on kätevintä kitkeä. Kasvi irtoaa helposti maasta juurineen.
  3. Selkeästi rajautunut kasvusto kannattaa niittää lähellä maanpintaa 2–3 kertaa kesässä.
  4. Älä jätä kasveja maahan tai heitä kompostiin tai metsään, sillä kasvi voi kasvattaa uudet juuret jopa varren palasta. Kerää kasvit jätesäkkiin, mädätä ne suljetussa säkissä ja kompostoi. Pieniä määriä voi hävittää sekajätteen mukana, jos jätteet poltetaan kunnassasi. Suuret määrät kannattaa viedä jätesäkeissä jätekeskuksiin tai -asemalle käsiteltäväksi.

Tiesitkö: Himalajalta peräisin oleva jättipalsami on toiselta nimeltään paukkupalsami, sillä se sananmukaisesti ampuu siemenensä. Yksi kasvi voi tuottaa jopa 4 000 siementä, jotka säilyvät maassa itämiskykyisinä 3-4 vuotta.

Lue lisää vieraskasvien poistamisesta: www.maajakotitalousnaiset.fi/impinpaiva

Lisätietoa Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta

vs. viestintäpäällikkö Silja Varjonen
p. 040 526 8475
silja.varjonen@maajakotitalousnaiset.fi                   

järjestöpäällikkö Helena Velin
p. 040 527 1579
helena.velin@maajakotitalousnaiset.fi                    

Maa- ja kotitalousnaiset on ruuan, maiseman ja yrityspalveluiden asiantuntijajärjestö sekä maaseutuhenkisten ihmisten suuri ja aktiivinen verkosto. Maa- ja kotitalousnaisten 70 asiantuntijaa työskentelee 11 piirikeskuksessa yhteistyössä ProAgria Keskusten kanssa. Maa- ja kotitalousnaisten Keskus on järjestön valtakunnallinen keskusjärjestö.

Maa- ja kotitalousnaiset – juuret maalla

www.maajakotitalousnaiset.fi
www.facebook.com/maajakotitalousnaiset

Instagram: @maajakotitalousnaiset
Twitter: @maajakotitalous
Pinterest: @ruokaneuvot 

Avainsanat:

Multimedia

Multimedia